Kuntatyönantajat varautuneet 90 päivän sääntöön
Kunnat ovat varautuneet työntekijöiden työhön paluuta pitkältä sairauslomalta tukevaan lakimuutokseen. Kuntaorganisaatiot arvioivat omat ja työterveyshuoltojensa valmiudet kokolailla hyviksi. Yhteistyössä on kuitenkin vielä parannettavaa. Käytännössä lähiesimiesten aktiivisuus on ratkaisevaa työkyvyn edistämisessä ja työkyvyttömyyden pitkittymisen ehkäisemisessä.
Huomenna voimaan tulevat sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutokset edellyttävät työterveyshuollolta ja työnantajalta aktiivista tukea, kun työntekijän työkyvyttömyys alkaa pitkittyä.
30-60-90 malliksi tai 90 päivän säännöksi kutsutun muutoksen tavoitteena on parantaa pitkittyvän työkyvyttömyyden riittävän varhaista havaitsemista ja helpottaa työntekijöiden paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.
Lähes kaikki kuntatyönantajat olivat jo aiemmin keväällä tietoisia voimaan tulevasta laista. Omia valmiuksia pitkittyvien sairauspoissaolojen tunnistamiseen pidetään melko hyvinä, tosin parannettavaakin on. Esimerkiksi keskikokoisista kunnista ja kuntayhtymistä joka kuudes ei pitänyt organisaationsa tunnistamiskykyä hyvänä.
Työterveyshuollon valmiuksia ja osaamista työntekijöiden jäljellä olevaan työkyvyn arviointiin kuntatyönantajat pitävät hyvinä. Ainoastaan joka kymmenes kuntaorganisaatio suhtautuu kriittisesti työterveyshuoltonsa valmiuksiin.
Yhteistyössä työnantajien ja työterveyshuoltojen välillä on vielä jonkin verran kehitettävää. Kuntatyönantajien mielestä vajaa kolmannes on täysin vakuuttunut yhteistyöstä, jota tarvitaan työntekijän jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi. Vajaa kuudennes kuntaorganisaatioista näki yhteistyön ainakin jossain määrin toimimattomana.
Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan nyt voimaan tulevat lakiuudistukset tuovat uusia työkaluja organisaatioille työkyvyttömyysriskiin vaikuttamiseen. Toiminta vaatii etenkin työterveysyhteistyöltä uutta toimintaotetta.
- Työpaikat ja etenkin lähiesimiehet joutuvat ottamaan aktiivisesti haltuun sen, miten työssä jaksetaan ja pysytään. Työterveyshuollossa uusi toimintamalli tarkoittaa sitä, että työterveyshuollon ammattihenkilöt keskittyvät työkyvyttömyysriskien hallintaan. Käytännössä tämä esimerkiksi tarkoittaa entistä tiiviimpää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, kun taas lyhyiden poissaolojen myöntämiskäytäntöjä tulee arvioida työnantajien kanssa, toteaa Forsman-Grönholm.
Tulokset ilmenevät Kevan selvityksestä, joka toteutettiin osana laajempaa Työterveyshuoltotutkimusta. Kyselyyn vastasivat kuntien ja kaupunkien sekä kuntayhtymien ja kunnallisten osakeyhtiöiden henkilöstöjohto tai -vastaavat. Maalis-huhtikuun vaihteessa toteutetun kyselyn vastausprosentti oli 48 prosenttia.
Lisätietoja:
ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm, p. 020 614 2301
johtajaylilääkäri Tapio Ropponen, p. 020 614 2332
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka, p. 020 614 2229
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450
FAKTAA 90 päivän säännöstä tai 30-60-90 mallista
30 pv: Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan
60 pv: Sairauspäivärahahakemus on tehtävä kahden kuukauden sisällä. Työterveyshuolto arvioi työntekijän jäljellä oleva työkyvyn. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.
90 pv: Työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto työntekijän jäljellä olevasta työnkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä.
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 31,5 miljardia euroa (31.3.2012). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.