Kuntatyöstä työkyvyttömyyseläkkeelle yleisimmin masennusdiagnoosin takia
Masennus sairautena ei ole lisääntynyt, mutta siitä johtuva työkyvyttömyys on. Vuonna 2007 noin joka viides kuntatyöntekijä siirtyi masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntien eläkevakuutuksen uuteen esitteeseen on koottu masennuksesta onnistuneesti työelämään toipuneiden kuntatyöntekijöiden kokemuksia, joista on apua kehitettäessä työhön paluun käytäntöjä kuntatyöpaikalla ja työterveyshuollossa.
Vuonna 2007 kunnallisesta työ- tai virkasuhteesta siirtyi osatyökyvyttömyys- ja työkyvyttömyyseläkkeelle yli 5 200 henkilöä. Tuki- ja liikuntaelintensairaudet olivat yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli mielenterveyden häiriöt. Mielenterveyden häiriöistä masennus ja jatkuva masennus olivat yleisimmät yksittäiset syyt. Lähes joka viides (18 %) työkyvyttömyyseläkkeelle siirtynyt kuntatyöntekijä oli masennuspotilas.
Masennusdiagnoosin saaneet siirtyivät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin muita varhaisemmalla iällä, jo 52-vuotiaana. Muilla diagnooseilla kuin masennuksella työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin noin 55-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin lähes 63-vuotiaana. Tarkasteltaessa kymmentä yleisintä työkyvyttömyyden diagnoosia ainoastaan kaksisuuntainen mielialahäiriö vei keskimäärin eläkkeelle aikaisemmin kuin masennus.
Uusi masennusesite avuksi työhön paluun käytäntöjä kehitettäessä
Kuntien eläkevakuutus on julkaissut tekemiinsä haastatteluihin perustuvan esitteen ”Onnistuneesti työhön masennuksen jälkeen – Hyvistä kokemuksista voi oppia”. Esitteessä kuvataan masennuksen jälkeen onnistuneesti työhön palanneiden kuntatyöntekijöiden kokemuksia sairastumisesta, toipumisesta ja paluusta työhön.
Kuntoutujien kokemukset osoittavat, että työhön paluu on mahdollista pitkänkin poissaolon jälkeen. Tärkeää on, että ajatus työhön palaamisesta säilyy koko sairauden ajan, samoin yhteys työpaikkaan. Työhön paluuta edistää työyhteisön kannustava ilmapiiri.
Onnistunut työhön paluu vaatii eri tahojen hyvää yhteistyötä. Työterveyshuolto ja esimies ovat kuntoutujan lisäksi avainasemassa. Työterveyshuolto mm. seuraa, miten työhön paluu toteutuu käytännössä. Esimies vastaa kuntoutujan työtehtävistä ja perehdytyksestä sekä kertoo tilanteesta työyhteisölle kuntoutujan kanssa sovitulla tavalla. Esimiehen ymmärtävä asenne on onnistumisen kannalta erittäin merkityksellistä.
Lisätiedot
Lisätietoja tilastoista antaa tilastosuunnittelija Risto Kaartinen,
puh. 040 827 7155 tai sähköposti tilastot@keva.fi
Lisätietoja esitteestä antaa kuntoutuspäällikkö Sirpa Salminen,
puhelin 020 614 2325 tai sähköposti etunimi.sukunimi@keva.fi.
Voit tutustua esitteeseen ”Onnistuneesti työhön masennuksen jälkeen – Hyvistä kokemuksista voi oppia”
internet-sivuillamme www.keva.fi – Julkaisut.