Mitä sitten, jos työurat eivät pitene vuoteen 2025 mennessä
Mitä sitten, jos työurat eivät pitene vuoteen 2025 mennessä? Tähän kysymykseen haettiin vastausta Kevan keskiviikkona 30. toukokuuta järjestämän tilaisuuden puheenvuoroissa.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko kertoi puheessaan, että työkyvyttömyyden torjuntaan eivät vanhat konstit enää riitä.
- Olen käynnistämässä uudenlaisen, työkyvyttömyyttä ehkäisevän mallin kehittämisen. Kutsun muutaman työterveyden, työhyvinvoinnin ja sosiaalivakuutuksen konkarin rakentamaan mallia jo ensi syksyn aikana, Risikko kertoi.
Ministeri Risikon mukaan työurien pidentäminen on toimivimpia keinoja parantaa julkisen talouden tasapainoa. Työurien pidentyminen parantaisi työllisyyttä, laajentaisi veropohjaa ja alentaisi julkisia etuusmenoja. Eläkemaksujen nousupainekin pienentyisi, jolloin eläkejärjestelmän kyky vastata tulevista eläkkeistä paranisi.
- Työuramme kestävät nykyään keskimäärin 32 vuotta. Tämä on hyvä saavutus sinänsä, mutta valitettavasti se ei riitä. Esimerkiksi työeläkejärjestelmän täysi eläke rakennettiin aikanaan 40 vuoden työura-ajatukselle, ministeri Risikko muistutti.
Valtiosihteeri Raimo Sailas kysyi, onko meillä varaa olla pidentämättä työuria näissä olosuhteissa.
- Jos työurat eivät pitene vuoden 2015 jälkeen, kokonaistuotannon ura jäisi pysyvästi alhaisemmaksi, työeläkejärjestelmän kestävyys joutuisi nykyistäkin kovemmalle koetukselle, julkisen talouden näkymät olisivat nykyistäkin huonommat ja julkisen talouden kestävyysvaje kasvaisi vajaalla prosenttiyksiköllä, Sailas totesi.
- Meillä ei ole varaa olla pidentämättä työuria. Tulevaisuuden haasteet ovat muutenkin valtavia, taloudellisen toiminnan reunaehdot vaikeutuisivat entisestään ja jättäisimme tuleville sukupolville nykyistäkin suuremman taakan, Sailas painotti puheenvuorossaan.
Professori Markku Wilenius Turun yliopistosta totesi, että työurien pidentämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka ottaa huomioon nykyisen työelämän todelliset ongelmat. Hänen mielestään meillä on niukka ymmärrys työhyvinvoinnin todellisista lähteistä, niukka ymmärrys siitä talouden murroksesta, jossa työ muuttuu luonteeltaan toisenlaiseksi ja niukka ymmärrys siitä, mitä asioille voidaan oikeasti tehdä ennen kuin tilanne räjähtää käsiin.
- Meidän on sopeuduttava sellaiseen yhteiskuntaan, jossa töitä tehdään nykyistä huomattavasti pitempään mutta samalla tasapainoisemmin. Tiukat rajat työelämän ja eläkkeellä olon väliltä tulevat liudentumaan, Wilenius ennusti.
- Inhimillisestä pääomasta tulee yhteiskunnan kaikkein tärkein pääoma ja tämä tarkoittaa sitä, että sen vaalimiseen satsataan nykyistä huomattavasti enemmän. Uudet sukupolvet arvostavat yhä enemmän itsensä toteuttamista, Wilenius arvioi.
Kevan hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja totesi puheenvuorossaan, että koko suomalainen julkinen sektori on muutoksessa. Kuntasektoria koskee kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudelleenarviointi. Valtiosektorilla on jo pidempään pyritty lisäämään tuottavuutta.
- On tärkeää, että näitä välttämättömiä muutoksia kyetään toteuttamaan tavalla, joka ei lyö korvalle tavoitetta pidentää työuria. Tämä on yksi erityispiirre, kun puhutaan työurien pidentämisestä julkisella sektorilla, Kataja totesi.
Keva-päivän puheenvuorot ovat katsottavissa osoitteessa www.keva.fi.