Suuri eläkepoistuma vaatii kunnilta uusia ratkaisumalleja - kaksi kolmasosaa kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä
Kunta-alan eläkepoistuma kasvaa lähivuosina jyrkästi ja on suurimmillaan 2013-2017. Vuoteen 2030 mennessä kaksi kolmasosaa kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Seuraavan parinkymmenen vuoden aikana joistakin yksiköistä tai työyhteisöistä saattaa jopa koko henkilöstö eläköityä.
Kuntien eläkevakuutuksen tilastopäällikkö Tuomo Halmeenmäen mukaan eläkepoistumaan varautumisessa keskeisellä sijalla ovat henkilöstövajeen paikkaaminen ja tuottavuuden parantaminen: - Henkilöstövajeen paikkaaminen uudella työvoimalla on usein kuntien ensisijainen tavoite, mutta pitkällä aikavälillä tuottavuuden kasvu on tehokkaampi tapa varautua eläkepoistumaan. Tuottavuutta pyritään parantamaan kuntarakenteita muuttamalla ja teknologiaa kehittämällä. Tärkeää kuitenkin on, että eläkepoistuman haasteet otetaan vakavasti, Halmeenmäki toteaa. Halmeenmäki arvioi eläkepoistumalla olevan myös myönteisiä vaikutuksia: - Kun henkilöstön keski-ikä alenee, niin samalla saattavat parantua myös työntekijöiden koulutustaso, muutosvalmius ja innovatiivisuus. Myönteisenä puolena voidaan nähdä myös tehtävien järjestelymahdollisuudet ja töiden monipuolistuminen. Ratkaisuja voi löytyä rekrytoinnista, työhyvinvoinnin kehittämisestä ja rakenteellisista uudistuksista Työvoimavajeen korvaamisessa tärkeimpiä keinoja ovat rekrytointi, työhyvinvoinnin kehittäminen, yhteistyö yksityisen sektorin, kolmannen sektorin ja kuntien välillä, toimintojen ulkoistaminen sekä teknologian kehittäminen. Väestön ikärakenteen vuoksi nuoria työntekijöitä ei välttämättä riitä kaikkiin kuntiin täyttämään eläkkeelle siirtyvien paikkoja. Vaihtoehtoisesti kunnat voivat rekrytoida myös jo eläkkeellä olevia tai maahanmuuttajia. Työvoimakilpailussa kunnat voivat menestyä työhyvinvointia kehittämällä. Sen avulla voidaan myös pidentää työuria ja parantaa tuottavuutta. Kuntien rakenteita muuttamalla pyritään kuntatyön tuottavuuden kasvuun. Vähenevällä henkilöstömäärällä pystytään tuottamaan samat palvelut kuin ennenkin, tai ainakin tärkeimmät palvelut yhtä laadukkaasti kuin aikaisemmin. Rakenteellisissa muutoksissa yksityisen sektorin, kolmannen sektorin ja kuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu. Ulkoistaminen ja yksityistäminen saattavat olla tehokkaita tapoja, kun haetaan todellista tuottavuuden kasvua. Toisaalta myös yksiköiden ja tehtävien yhdistämiset, tehtävien karsiminen sekä työnjaon ja tehtäväkuvien muutokset tehostavat kuntatyön tuottavuutta. Pitkällä aikavälillä teknologian kehittäminen voi tehostaa hyvinvointipalveluja ja siten parantaa kuntatyön tuottavuutta merkittävästi. Uudet palvelumuodot saattavat tulla mahdollisiksi, ja nykyiset parantua henkilöstön vähenemisestä huolimatta. Tiedot perustuvat Tampereen yliopiston ja Kuntien eläkevakuutuksen tutkimukseen Kunta-alan eläkepoistuman haasteet ja ratkaisumallit. Lisätietoja antaa tilastopäällikkö Tuomo Halmeenmäki, puh. 020 614 2602, tuomo.halmeenmaki@keva.fi Pdf-liite: Kunta-alan eläkepoistuman haasteet ja ratkaisumallit. Halmeenmäki, Tuomo. Yhteenveto väitöskirjasta.