Työeläkejärjestelmän kestävyys vaatii kasvua ja nykyistä pidempiä työuria
Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys vaatii talouskasvua ja nykyistä pidempiä työuria, todettiin Kevan torstaina 26. toukokuuta järjestämän tilaisuuden monessa puheenvuorossa. Tilaisuudessa pohdittiin, millaisia eläkkeitä kansantaloutemme kestää.
ETLAn toimitusjohtajan Sixten Korkmanin mielestä työurien keskimääräisen pituuden pitäisi kasvaa vielä enemmän kuin miltä nyt näyttää, koska työeläkejärjestelmä ei ole nyt rahoituksellisesti kestävällä tolalla. Korkmanin mukaan työeläkejärjestelmää on myös tarkasteltava osana julkista taloutta, vaikka työeläkejärjestelmä onkin oma kokonaisuutensa.
- Suomen työeläkejärjestelmä on hyvä, mutta se voisi olla parempi. Ongelma on ensisijaisesti poliittinen ja institutionaalinen – päätöksentekokyky ei ole nyt toimiva, Korkman sanoi.
Kevan hallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Sampsa Katajan mukaan suomalaisen eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden keskeisin edellytys on talouskasvu, koska järjestelmämme on vain osittain rahastoitu ja se perustuu valtaosaltaan eläkkeiden maksamiseen suoraan kerättävistä maksutuloista.
- Myös sijoitustoiminnan kannalta globaali talouskasvu on kriittinen tekijä, jota ilman myös rahastoidut eläkejärjestelmät olisivat pahoissa vaikeuksissa. Kansantalouden ja eläkejärjestelmän syvä ja kiinteä yhteys merkitsee sitä, että myös eläketurvamme on alttiina kansainväliselle kehitykselle niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina, Kataja totesi.
Katajan mukaan ikääntymiskehitys vaikuttaa merkittävällä tavalla ennen kaikkea julkisen talouden kestävyyteen.
- Monissa maissa sosiaaliturvajärjestelmät ovat jo ongelmissa. Euroopassa vakaatkin maat ovat kovaa vauhtia nostamassa eläkeikää. Suomessa toivo lepää toistaiseksi paljolti sen varassa, että työssä jatkamista tukemalla ja kannustamalla saadaan eläkkeelle siirtyminen myöhentymään riittävästi, Kataja kertoi.
Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankista kertoi, että Suomen eläkejärjestelmän ja julkisen talouden keskeinen haaste on väestön ikääntymisestä aiheutuva kansantalouden työpanoksen pieneneminen. Työpanoksen pieneneminen jarruttaa talouskasvua ja tilanne vaikeutuu edelleen.
- Talouspoliittisilla toimilla, muun muassa pidentämällä työuria eläkekannusteilla ja rajoittamalla varhaiseläkkeelle siirtymistä, on yritetty tukea työvoiman tarjontaa. Työvoiman tarjontaan vaikuttavat myös vanhemman väestön terveys- ja koulutustason parantuminen sekä työn rasittavuuden vähentyminen. Näiden tekijöiden ansiosta työvoimaosuuden arvioidaan nousevan tulevaisuudessa, mikä alentaa arvioita työpanoksen vähentymisestä, Honkapohja kertoi.
- Pienentyvän työpanoksen ongelmaa voidaan edelleen vähentää työuria pidentämällä, mutta ongelma ei poistu, vaikka työuria pidennettäisiin kolmella vuodella. Eläkejärjestelmän maksuja ja eläkkeitä kuvaavat sukupolvittaiset tuottolaskelmat puoltavat myös nopeaa työurien pidentämistä, sillä vanhempi väestö saa järjestelmästä huomattavasti korkeamman tuoton kuin nuoremmat, Honkapohja lisäsi.
Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston ylijohtajan Outi Antilan mukaan sosiaalisen kestävyyden kannalta on tärkeää, että Suomessa on jatkossakin työeläkejärjestelmä, joka takaa ihmisille hyvinvointia myös työkyvyttömyyden tai vanhuuden varalta.
- Järjestelmän tulee olla sekä sukupolvien sisäisesti että sukupolvien välisesti oikeudenmukainen. Työeläkejärjestelmän tuottavuudesta ja turvaavuudesta, vakavaraisuudesta ja kilpailukyvystä pitää huolehtia riittävin toimin, Antila kertoi
- Suomen ainutlaatuiseksikin kutsuttua työeläkejärjestelmää tulee jatkuvasti kehittää yhteiskunnan muutosten ja elävän elämän mukaisesti. Neuvottelumenettelyn tulee olla sellainen, että asiat saadaan ajoissa sovituksi.
Antilan mukaan tämän hetkisistä haasteista on pikaisesti ratkaistava maksujen, etujen ja työurien yhdistelmä.
- Yhteisymmärrys on pisimmillään työurien jatkamisesta keskeltä ja työkyvyttömyyseläköitymisen alentamisella onkin merkittävä vaikutus työurien keskimääräiseen pidentymiseen laskennallisesti. Unohtaa ei kuitenkaan voi niitäkään ihmisiä, jotka kuntoutuksen jälkeisen uuden työuran alkuun päästessään usein kokevat elämänsä merkityksellisyyden kasvavan, Antila kertoi.
Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus painotti Kevan satsaavan työssä jatkamisen tukemiseen ja auttavan näin julkista sektoria työurien pidentämisessä niin keskeltä kuin loppupäästäkin.
- Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkemenot ovat kuntasektorilla 440 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen talouden säästöpotentiaalia on nähtävissä, kun työssä jatkamista tuetaan.
Ailus myös muistutti Kevalla olevan osaamista julkisen sektorin työelämä- ja eläkekysymyksissä, mitä voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin, kun eläkeasioita pohditaan eri työryhmissä ja kokoonpanoissa.
Paneelikeskustelussa mietittiin, kumpi tarvitsee toistaan enemmän, eläkejärjestelmä kansantaloutta vai kansantalous eläkejärjestelmää? Paneelissa olivat keskustelemassa toimitusjohtaja Jukka Rantala ETK:sta, johtaja Leena Mörttinen Nordeasta, pääekonomisti Olli Koski SAK:sta sekä yliopistonlehtori Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta. Paneelin veti toimittaja Teija Sutinen Helsingin Sanomista.
Tilaisuus on videoitu ja se on katsottavissa sivuillamme www.keva.fi.
Lisätietoja antavat:
ETLAn toimitusjohtajan Sixten Korkman, puh. 09 609 900
Kevan hallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Sampsa Kataja, puh. 050 512 2571
Suomen Pankin pankinjohtaja Seppo Honkapohja, puh. 010 831 2005
STM:n osastopäällikkö, ylijohtaja Outi Antila, puh. 09 160 73864
Kevan toimitusjohtaja Merja Ailus, puh. 020 614 2201