Työhyvinvoinnin edistäminen on tärkeää myös muutostilanteissa – Naantalissa tähän on panostettu

Kevan arvion mukaan kunta-ala maksaa yli kaksi miljardia euroa työkyvyttömyyden kuluja vuodessa. Työkykyongelmiin on sen vuoksi osattava puuttua ajoissa. Mitä nopeammin ongelmiin puututaan, sitä paremmat ovat tulokset.

Julkisten alojen työeläkevakuuttaja Keva järjestää torstaina 27.3. Turussa Varsinais-Suomen kunnille työpajan, joka keskittyy työkykyyn ja työhyvinvointijohtamiseen muutostilanteissa. Tilaisuuteen osallistuu 41 henkilöä 16 eri kuntatyönantajalta henkilöstöhallinnosta ja työterveyshuollosta.

Työhyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus kuntien talouteen, työurien pidentämiseen ja huoltosuhteeseen. Työpajassa keskitytään työpaikkojen prosessien kehittämiseen siten, että suuretkaan muutostilanteet eivät yllättävästi pilaisi työkyky- ja työhyvinvointijohtamista.

Naantalin kaupungin henkilöstöpäällikkö Laura Saurama painottaa hyvän muutosprosessin seurannan tärkeyttä. Tähän hänen mukaansa päästään, kun työkyky- ja työhyvinvointijohtaminen on luonteva osa kaupungin perusprosessia ja se otetaan omana osanaan mukaan muutoksen johtamiseen.

- Kuntatalous välttyisi 400 miljoonan euron vuosittaiselta lisärasitteelta, jos kaikissa kuntaorganisaatioissa saataisiin työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset parhaimpien kaupunkien tasolle, kertoo ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Kevasta.

Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.

Kuntien pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseen, sillä ne tulevat kalliiksi. Koko kunta-alalla yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on noin 8 prosenttia, mutta heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes. Pitkään sairastavilla on myös suuri riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Investointi työhyvinvointiin kannattaa. Investointina se ei merkitse erillistä rahaa tai projektia, vaan sitä, että työhyvinvointi ja henkilöstönäkökulma ovat aidosti osa organisaation perusprosesseja.

Niissä organisaatioissa, joissa ylintä johtoa ja poliittisia päättäjiä myöten on sitouduttu työurien pidentämiseen, tulokset ovat olleet hyviä. Varsinkin esimiesten osaaminen ja tuki työhyvinvoinnin johtamisessa on varmistettava. Satsaus työhyvinvointiin näkyy aidosti viivan alla.

Lisätietoja

Kevasta:

ylilääkäri, Lisbeth Forsman-Grönholm, puh. 050 516 0686

Naantalin kaupungilta:

henkilöstöpäällikkö Laura Saurama, puh. 050 339 0572