Työhyvinvoinnin laiminlyönti voi koitua kalliiksi
Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtajan Pauli Forman mukaan päättämättömyys työhyvinvoinnin edistämiseen ja työkyvyn tukemiseen liittyvissä asioissa maksaa kuntaorganisaatioille selvää rahaa.
- Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset lasketaan suurimmissa kaupungeissa vuositasolla kymmenissä miljoonissa euroissa, kun mukaan otetaan sairauspoissaolojen kustannukset, eläkemaksut, työtapaturmamaksut ja työterveyshuollon kustannukset, kertoi Forma Kuntaliiton järjestämässä KuntaAreenassa Helsingissä 21. maaliskuuta.
Eurojen taustalla on työhyvinvointiin ja työkykyongelmiin liittyviä ongelmia. Forma painottikin, että kustannuksiin voidaan vaikuttaa vain edistämällä suunnitelmallisesti työhyvinvointia sekä tukemalla henkilöstön työkykyä.
- Samalla voidaan vaikuttaa työurien ennenaikaiseen keskeytymiseen. Hyvä esimerkki vaikuttavasta toiminnasta koko yhteiskunnan tasolla on se, että masennuksen vuoksi myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on Suomessa laskenut, Forma kertoi.
- Myös eläkejärjestelmä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kustannuksiin vaikuttamiseen esimerkiksi ammatillisen kuntoutuksen ja osatyökyvyttömyyseläkkeen avulla.
Forma näkee myönteisenä kehityksenä sen, että työkyvyttömyyden kustannusten, niin välittömien kuin välillistenkin, arviointiin kiinnitetään tällä hetkellä yhä enemmän huomiota. Talousnäkökulma työhyvinvointiin ja työkykyasioihin on Forman mukaan tärkeä.
- Se helpottaa mittaamista ja arvioimista ja tuo aikaisemmin ”pehmeinä” koetut työelämäasiat samaan yhteyteen talousmittareiden kanssa.
Myönteistä kehitystä työurissa
Kevan tutkimusten mukaan kuntatyöntekijät suunnittelevat aikaisempaa pidempiä työuria. Kevan tutkimuksen mukaan aiottu eläkeikä kuntatyöntekijöiden keskuudessa on noussut viimeisten neljän vuoden aikana reilulla puolella vuodella ja on tällä hetkellä 63,3, vuotta.
- Myönteisiä merkkejä on havaittu myös paikallisesti, kun Keva on kehittänyt työhyvinvointia yhdessä kuntaorganisaatioiden kanssa. Onnistumisen avaimia ovat ennen kaikkea niin poliittisen kuin virkajohdon sitoutuminen ja tuki mutta myös yhteistoiminnallisuus sekä järjestelmällinen seuranta, Pauli Forma kertoo.
Vaikka kehitys osoittaa myönteisiä merkkejä, haasteita riittää. Pelkästään rakenneuudistukset asettavat merkittäviä haasteita lähivuosina kunta-alalla. Forman mukaan haasteisiin on vastattava taitavalla muutosjohtamisella.
- Kaikkein tärkeintä on huomata se, että työelämän olosuhteet eivät parane itsestään. Myönteinen kehitys edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista työtä, Forma painotti.
Lisätietoja:
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450, 040 525 4530
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 29,6 miljardia euroa (31.12.2011). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.