Työkyvyttömyysmenoista on mahdollisuus saada säästöjä kunta-alalla
Kunta-ala maksaa arvion mukaan ainakin kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin.
Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun otetaan huomioon välilliset menot, työkyvyttömyys aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä yhteensä liki puolen miljardin euron kustannukset (13,6 prosenttia palkoista).
Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin: esimerkiksi poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen.
Sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja: siitä aiheutuvat kustannukset muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista. Tapaturmakustannukset puolestaan vaihtelevat reilustikin eri työnantajien välillä. Työterveyshuollon painospistettä olisi hyvä siirtää sairaudenhoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta työkykyongelmia voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin.
Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtajan Pauli Forman mukaan suurissa kaupungeissa on tehty paljon toimenpiteitä työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien menojen hillitsemiseksi.
- Tämä näkyy muun muassa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousuna, onnistuneina ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuina sekä osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyvänä käyttönä. Koska kustannuksia selvitettiin tässä mittakaavassa nyt ensimmäistä kertaa, ei tehtyjen toimenpiteiden aiheuttamia säästöjä voida arvioida tarkasti, Forma kertoo.
- Suurten kaupunkien toiminta työkyvyn hallinnassa tarjoaa monessa suhteessa hyviä esimerkkejä koko kunta-alalle ja myös muiden työmarkkinasektorien organisaatioille, Forma jatkaa.
Forman mukaan työssä jatkamisen tukeminen alue, jolla tuntuu kuitenkin aina olevan parantamisen varaa. Työkyvyn tukemisella voidaan lisätä tuottavuutta kunta-alalla.
- Kuntarakenteiden yhteydessä on puhuttu paljon kuntien tuottavuudesta. Yksi tapa on investoida työntekijöiden työkykyyn. Johdon havahtuminen tilanteen merkitykseen näyttää olevan perusedellytys onnistuneelle työhyvinvoinnin edistämiselle ja tämän vuoksi kustannustietoisuutta on lisättävä. Työkyvyttömyys on merkittävä kustannuserä kuntien kuntatyöntekijöiden palkoista, jotka ovat vajaa 16 miljardia euroa vuodessa, Forma toteaa.
Työkyvyttömyyskustannukset perustuvat Kevan laskelmiin Helsingin, Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Porin ja Jyväskylän kaupunkien työntekijöiden vuoden 2010 työkyvyttömyydestä aiheutuneista kustannuksista.
Varsinkin pitkät sairauspoissaolot kalliita
Erityisesti pitkät sairauspoissaolot tulevat työnantajille kalliiksi. Yli 60 päivää vuoden aikana sairastaneita on kuntatyöpaikoilla keskimäärin 8 prosenttia ja heidän osuutensa sairauspoissaolojen kustannuksista on lähes kolmannes.
Kevan ylilääkärin Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan pitkittyviin poissaoloihin työnantaja pystyy vaikuttamaan aktiivisella ja varhaisella tuella, mikä vaatii esimiesten, henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon tiivistä yhteistyötä.
- Pitkät sairauspoissaolot vaativat jämerää otetta. Työtehtävien uudelleenjärjestely, ammatillinen kuntoutus tai osatyökyvyttömyyseläke ovat toimivia vaihtoehtoja työkyvyn heikentyessä ja näistä on paljon hyvää kokemusta tässä tarkastelluissa suurissa kaupungeissa, Forsman-Grönholm kertoo.
Niin lyhempiin kuin pidempiinkin poissaoloihin reagoimiseksi työnantajalla on oltava määritelty toimintatapa, joilla voidaan ratkaista työkykyongelmia. Parhain lopputulos saadaan kun toimintatapa on kehitetty työpaikan omista tarpeista lähtien työnantajan, työntekijöiden edustajien ja työterveyshuollon yhteistyönä.
Tapaturmakustannuksissa suuria vaihteluja
Suurien kaupunkien tapaturmakustannukset vaihtelevat runsaasti. Lisäksi kuntien välillä on eroja tapaturmien tilastoinnissa, esimerkiksi tapaturmien yleisyyttä ei voi vertailla eri kuntatyönantajien välillä.
Tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Risto Kaartinen pitää tärkeänä, että kunta-alalla otettaisiin tapaturmien ehkäisyyn nykyistä reilumpaa etunojaa.
- Kaupungeilla ja kunnilla on tapaturmien välttämiseen tavallista laajempi työkalupakki, esimerkiksi yhteiskuntasuunnittelulla voidaan vaikuttaa työmatkatapaturmiin. Yhtenäinen tapaturmien tilastointi auttaisi puolestaan kuntaorganisaatioita vertailemaan tapaturmiensa yleisyyttä, Kaartinen kertoo.
Työterveyshuolto kustannuksesta investoinniksi
Työterveyshuollosta johtuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna muihin työkyvyttömyyden kustannuksiin.
- Työterveydenhuollossa tehokkain tapa puuttua ongelmiin on työkyvyttömyysriskin hallinta ja ennaltaehkäisy. Painopisteen pitäisikin olla terveyteen investoinnissa, ei sairauksien hoitamisessa, toteaa Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm.
Lisätietoja:
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Risto Kaartinen, p. 020 614 2218 (työkyvyttömyyskustannusten laskenta)
johtaja, rahoitussuunnittelu Allan Paldanius, p. 020 614 2406 (eläkemaksut)
Lisätietoja kaupunkien työkyvyttömyysriskin ehkäisyn toimintavoista:
Helsinki: Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, p. 09 310 37959
Espoo: Henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski, p. 09 816 22525
Vantaa: Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen, p. 09 8392 2187
Turku: Henkilöstöjohtaja Marja Salmi-Tuominen, p. 02 262 7218
Jyväskylä: Henkilöstöjohtaja Pertti Malkki, p. 014 26 61556
Pori: Henkilöstöjohtaja Helena Metsälä, p. 044 701 1230
Liitteet:
Esitys/kalvosarja työkyvyttömyysmenoista suurissa kaupungeissa
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 31,5 miljardia euroa (31.3.2012). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.