Työpaikoilla ei tunnisteta työuria pidentäviä toimia
Työkyvyn menettämisen ehkäiseminen sekä työhyvinvoinnin edistäminen nähdään tärkeimmiksi keinoiksi työurien pidentämisessä. Työntekijöiden mielestä pyrkimykset työurien pidentämiseksi eivät kuitenkaan näy työpaikoilla.
Kevan Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan työhyvinvoinnin edistämistä ja työkyvyn menetyksen ehkäisemistä pitivät tärkeinä lähes kaikki vastaajat (96 ja 94 %).
Selvästi vähemmän kannatetaan sitä, että toimenpiteitä kohdistetaan työuran aloittamisen aikaistamiseen (72 %) työurien pidentämiseksi. Vielä vähemmän tärkeänä pidetään sitä, että työuran lopussa työntekijöitä motivoidaan jatkamaan työssä taloudellisia kannustimia käyttämällä (59 %). Kaikkein vähiten tärkeänä pidetään vanhuuseläkeiän alarajan nostamista (19 %).
Eläkeläiset ja vanhimmat ikäryhmät kannattavat voimakkaimmin työuran aloittamisen aikaistamista. Työikäiset painottavat työuran keskelle kohdistuvaa työkyvyn menetyksen ehkäisemistä. Nuoret pitävät työhyvinvoinnin edistämistä vähemmän tärkeänä kuin muut vastaajat. Taloudellisiin kannustimiin liittyvissä mielipiteissä ei juuri ole eroja eri vastaajaryhmien välillä.
Naiset painottavat selvästi miehiä enemmän työkyvyn menetyksen ehkäisemistä sekä työhyvinvoinnin edistämistä. Työikäiset pitävät vanhuuseläkeiän alarajan nostamista vähemmän tärkeänä kuin nuoret ja toisaalta vanhin ikäryhmä
Työurien pidentäminen ei näy juurikaan arjessa
Yli puolet työntekijöistä ei ole havainnut työpaikoilla lainkaan toimenpiteitä, joilla on pyritty pidentämään työuria. Neljännes on havainnut melko vähän toimenpiteitä ja 12 % erittäin paljon tai melko paljon. Tulos oli samankaltainen kaikissa ammattiryhmissä.
Lähes puolet katsoo, ettei työkyvyssä ilmeneviin ongelmiin puututa juurikaan tai ei lainkaan. Joka kymmenes katsoi, että ongelmiin puututaan erittäin hyvin. Toimihenkilöt katsovat, että heidän työpaikoillaan ongelmiin puututaan paremmin kuin muualla.
Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtajan Pauli Forman mukaan suunnitelmat työurien pidentämiseksi ovat saattaneet jäädä vielä paperille, eivätkä ne ole jalkautuneet organisaatioihin.
- Työhyvinvoinnin edistäminen on saatava konkreettisiksi toimiksi, mikä ei tapahdu ilman selkeitä tavoitteita, mittareita ja seurantaa. Työhyvinvointia on myös katsottava pitkällä aikavälillä ja suhdanteiden yli. Viime vuosien hyvä kehitys voi pysähtyä pahimmillaan lyhyen aikavälin säästöihin, Forma kertoo.
- Joka toinen vastaaja arvioi, että työpaikalla osataan puuttua työkykyongelmiin varhaisessa vaiheessa. Tämä ei ole valtavan huono tulos, mutta toki tässä olisi vielä runsaasti parantamisen varaa, Forma pohtii.
Keva tukemassa julkista sektoria työssä jatkamisessa
Kevan toimitusjohtajan Merja Ailuksen mukaan työurien on pidennyttävä, jotta eläkemenot eivät tulevaisuudessa kasvaisi kohtuuttomiksi.
- Kuntasektorilla muutokset jatkuvat. Ne täytyy hoitaa taiten työhyvinvoinnin ja työurien näkökulmasta, Ailus toteaa.
- Kunta- ja palvelurakenteiden muutos näyttäisi nyt käytävän julkisen keskustelun perusteella vauhdittuvan entisestään. Samaan aikaan niin kunta- kuin muillakin sektoreilla on käynnissä väestön ikääntymisestä johtuva sukupolven vaihdos. Hoivatarpeiden ennakoitu lisääntyminen tuo myös painetta kuntasektorin töihin.
Haasteeseen vastataan Ailuksen mukaan osaltaan johtamisella, joka ottaa työhyvinvointia uhkaavat ja edistävät tekijät huomioon joka tasolla poliittista päättäjistä lähiesimiehiin ja työntekijöihin saakka.
- Vain näin työhyvinvointia voidaan edistää organisaatiossa. Voitaisiinko myös ajatella, että työhyvinvointi otettaisiin johtamisen mittaristoihin mukaan, Ailus pohtii.
Ailus kertoo, että Keva tukee työssä jatkamista ja on osana sitä organisoinut tätä tukevat palvelut yhtenäisen Kaari-tunnuksen alle.
- Asiakaskunnasta on tullut toive, että eri palvelut olisivat helpommin hahmotettavissa. Myös työnantaja-asiakkailtamme on tullut viesti, että työhyvinvoinnin edistäminen ja työssä jatkamisen tukeminen ovat olennainen teema, jota Kevan täytyisi painottaa toiminnassaan.
Keva julkisti Kuntamarkkinoilla 14.-15.syyskuuta työssä jatkamisen palvelukokonaisuuden, Kevan Kaari-palvelut. Kaari-palveluiksi on koottu työnantajille annettava tuki työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon kehittämisessä, työntekijöiden käytössä olevat ratkaisut työkyvyn heikentyessä sekä näitä tukevat käytännön työvälineet, tutkimus- ja tietotuotteet sekä koulutus. Palvelut ovat kuntasektorin työnantajien ja julkisen sektorin työntekijöiden käytössä.
Työuria koskeva selvitys perustuu Taloustutkimukseen elo-syyskuun vaihteessa tekemiin puhelinhaastatteluihin. Kyselyyn vastasi 1005 henkilöä, joiden ikäjakauma oli 15-79 vuotta. Työpaikkojen toimia koskeviin kysymyksiin vastasivat työssä käyvät henkilöt.
Lisätietoja:
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, p. 020 614 2450, 040 525 4530
Lisätietoja Kevan Kaari-palveluista:
työhyvinvointipäällikkö Taina Tuomi (työhyvinvointi), p. 020 614 2668
johtajaylilääkäri Tapio Ropponen (työterveyshuolto), p. 020 614 2332
eläkejohtaja Helena Pankakoski (eläkkeet), p. 020 614 2409
kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos (ammatillinen kuntoutus), p. 020 614 2264
asiakkuuspäällikkö Jorma Rautakoski (työantajien palvelut), p. 020 614 2659
Lisätietoja internetissä:
LIITE: Kyselyn keskeiset tulokset
Keva huolehtii kunta-alan, valtion ja kirkon henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeidenrahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 29,4 miljardia euroa (30.6.2011). Palveluksessamme on noin 540 henkilöä.