Työterveyshuolto parantanut toimintaansa kunta-alalla – tiedonkulussa edelleen aukkoja
Työterveyshuollon toiminta kunta-alalla on kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana parantunut ja palvelujen kattavuus on laajentunut. Haasteita on työnantajan ja työterveyshuollon välisessä yhteistyössä sekä tiedonkulussa ja raportoinnissa. Kunta-alan henkilöstöjohto on kuitenkin pääsääntöisesti erittäin tyytyväinen työterveyshuollon toimintaan ja työterveyshuollon osaaminen on parantunut.
Työhyvinvoinnin edistämisessä sekä kunta-alalle ajankohtaisessa muutostilanteiden tukemisessa on tapahtunut edistystä. Ergonomiaan, kuntoutukseen sekä elintapoihin liittyvä ohjaus ja neuvonta ovat säilyneet erittäin hyvällä tasolla.
Kehitettävää on masennuksen riskin tunnistamisessa. Lisäksi henkilöstöjohto toivoo työterveyshuollolta aktiivisuutta toimenpide-ehdotuksissa, joilla voitaisiin tukea ikääntyvien työntekijöiden työssä jatkamista ja estää työntekijöiden päätymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Jo heikentyneen työkyvyn osalta henkilöstöjohto näkee työterveyshuollon toimivan melko aktiivisesti olemalla yhteydessä esimiehiin. Henkilöstöjohto ja työterveyshuollon edustajat arvioivat, että yhteistyö jäljellä olevan työkyvyn arvioimiseksi toimii, työterveyshuollon osaaminen jäljellä olevan työkyvyn arvioimiseksi on kohdallaan ja kuntaorganisaatioilla on valmiudet tunnistaa pitkittyvät poissaolot. Tosin työterveyshuollot eivät aina ole täysin vakuuttuneita kuntaorganisaatioiden valmiuksista.
Tulokset selviävät Kevan Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 -tutkimuksesta.
Yhteistyössä, tiedonkulussa ja raportoinnissa kehitettävää
Yhteistyö työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinnassa on yleistynyt voimakkaasti. Toimintasuunnitelmassa asetetaan mm. tavoitteet työterveyshuollon toiminnalle. Silti ainoastaan joka kolmas työterveyshuollon edustaja arvioi, että kuntaorganisaatiot ovat aktiivisia ja osaavia työterveyshuoltosuunnitelman laatimisessa.
- Tulos on huolestuttava työterveysyhteistyön onnistumisen kannalta, jos toisella osapuolella ei katsota olevan riittävästi osaamista yhteisten tavoitteiden suunnittelussa, arvioi tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka Kevasta.
Samalla säännöllinen yhteistyö työterveyshuollon ja ylimmän virkamiesjohdon välillä on harvinaista. Myös yhteys kunnan poliittisiin päättäjiin on heikko. Kuvaavaa on se, että noin puolessa kuntaorganisaatioiden valtuustossa tai hallituksessa ei ole käsitelty mitään työterveyshuollon tuottamaa tietoa tai mittareita. Ainoastaan joka viidennessä valtuustossa tai hallituksessa tietojen käsittely on vakiintunutta toimintaa.
Työterveyshuoltotoimintaan liittyvässä raportoinnissa on myös puutteita, sillä vain joka kolmas kuntaorganisaatio saa säännöllisesti henkilöstön terveydentilaa käsitteleviä raportteja.
- Pelkästään sairauspoissaoloihin keskittynyttä raportointia tulisi kehittää kohti monipuolisempaa, analyyttisempaa sekä kehittämissuosituksia antavaa henkilöstön terveydentilan raportointia, sanoo tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka.
Työterveyshuollon ammattihenkilöstöä ei ole aina riittävästi
Vain joka toinen henkilöstöjohtaja katsoo, että työterveyshuollon erikoislääkäreitä tai sairaanhoidosta vastaavia yleislääkäreitä on riittävästi.
- Työterveyslääkäreiden riittävyys on kriittinen tekijä vasta voimaan tulleen ns. 90 päivän säännön näkökulmasta. Sen mukaisesti työterveyslääkärin on työkyvyttömyyden pitkittyessä arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky sekä yhdessä työnantajan ja työtekijän kanssa arvioitava mahdollisuudet hyödyntää jäljellä olevaa työkykyä. Henkilöstöpula saattaakin heikentää uudistuksen vaikutuksia, arvioi ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Kevasta.
Työfysioterapeutteja ja työterveyshoitajia arvioidaan sen sijaan olevan työterveyshuollossa riittävästi.
Palvelut entistä kattavammin
Työterveyshuoltopalvelujen kattavuus kunta-alalla on laajentunut. Työterveyshuolto sisältää nykyisin lähes jokaisessa kuntaorganisaatiossa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi vähintään yleislääkäritasoiset palvelut. Myös sopimukset, jotka sisältävät erikoislääkärikonsultaatiot ovat yleistyneet.
Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholmin mukaan oikeassa laajuudessa käytettynä toimivat työterveyshuollon erikoislääkärikonsultaatiot edesauttavat vähentämään pitkittyviä poissaoloja.
Kattavuuden lisääntyessä työterveyshuollon järjestämisessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Nyt kunta-alan työterveyspalvelut tuotetaan yleisimmin kuntien liikelaitoksissa, kaksi vuotta sitten terveyskeskuksissa. Vaikka palvelujen tuottamisen kirjo on monipuolistunut, näyttää hankintaosaaminen vahvistuneen, sillä jopa kahdeksan kymmenestä henkilöstöjohtajasta on tyytyväinen työterveyspalvelujen kustannuksiin, laatuun ja kattavuuteen.
Tulokset selviävät Kevan Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 -tutkimuksesta, johon vastasi 248 kuntaorganisaatioiden henkilöstöjohdon (vastausprosentti 48 %) ja 112 työterveyshuollon (vastausprosentti 55 %) edustajaa. Aiemmin aihetta on tutkittu vuosina 2008 ja 2010.
Lisätietoja
tutkimus- ja kehittämisasiantuntija Toni Pekka, puh. 020 614 2229 tai 040 589 8363
ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm, puh. 020 614 2301 tai 050 516 0686
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, puh. 020 614 2450 tai 040 525 4530
Tutkimusjulkaisun voi lukea Kevan sivuilta osoitteesta: http://www.keva.fi/fi/julkaisut/Sivut/tutkimusjulkaisut.aspx?fileName=Tyoterveysyhteistyo_kunta_alalla_2012.pdf
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 33,3 miljardia euroa (30.9.2012). Palveluksessamme on noin 520 henkilöä.