Työurat pidemmiksi työnantajan ja terveyshuollon yhteistyöllä

​

Kunta-alan henkilöstöasioista vastaavien mukaan työterveyshuollon toiminta masennusriskin tunnistamisessa on parantunut selvästi kahden viime vuoden aikana. Henkilöstöasioista vastaavat ovat muutenkin varsin tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin. Henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon välinen yhteistyö koetaan Kevan tekemässä tutkimuksessa pääosin toimivaksi. Kriittisimmin suhtaudutaan työterveyshuollon tapaan tuottaa tietoa henkilöstöhallinnon käyttöön ja työterveyshuollon antamaan tukeen työyhteisöjen muutostilanteissa.

- Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa työurien pidentämisessä. Työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyön sujuvuus vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työurien pidentämisessä onnistutaan. On tärkeää, että työssä jatkamista uhkaavia ongelmia ehkäistään ennalta, työntekijän tukeminen aloitetaan varhain ja tarvittaessa otetaan käyttöön tehostettuja tukitoimia. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi työntekijän uudelleensijoittaminen toisiin tehtäviin ja kuntoutus, sanoo tutkija Toni Pekka Kevasta.

Työterveyshuolto toivoo lisää yhteistyötä työnantajan edustajien kanssa

Työterveyshuollon oman arvion mukaan he voisivat tuntea paremmin varhaiseläkkeistä työnantajalle koituvia kustannuksia sekä ammatillista kuntoutusta.

Työterveyshuollot kaipaavat lisää yhteistyötä ja vuorovaikutusta asiakkaidensa lähiesimiesten kanssa. Yhteistyöongelmat liittyivät tyypillisesti tiedonvaihtoon osapuolten toimintatavoista ja siihen, että eri toimijoiden vastuita ei ole sovittu selkeästi.

Varhaisen tuen malli on yleistynyt kunnissa

Työssä jatkamisen tukemiseen liittyvät toimintamallit ovat kunta-alalla yleistyneet. Esimerkki tällaisesta toimintamallista on ns. varhaisen tuen malli, jolla reagoidaan työntekijän työkykyongelmiin. Kuntien käyttämät mallit ovat myös yhtenäistyneet. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi esimiehet tietävät miten he voivat toimia, kun he havaitsevat työkykyongelmia alaistensa kohdalla. Suurilla kunnilla on yleisemmin käytössä yhtenäisiä toimintatapoja. Pienillä kunnilla ja kunnallisilla osakeyhtiöillä olisi eniten kehittävää näiden toimintatapojen yhdenmukaistamisessa.

Varhaisen tuen mallin koetaan suurimmassa osassa kuntia toimivan melko hyvin. Parhaiten sen koetaan toimivan tilanteissa, jotka liittyvät päihteiden ongelmakäyttöön, pitkiin sairauspoissaoloihin sekä kiusaamiseen ja häirintään. Heikoimmin malli toimii tilanteissa, jotka liittyvät työsuorituksen alentumiseen ja elintapoihin. Henkilöstöjohdon mielestä vaikeinta on toimintatapojen jalkauttamisen sekä se, miten esimiehet onnistuvat tunnistamaan ongelmat ja uskaltavat ottaa ne puheeksi alaistensa kanssa.

Työterveyshuollon palvelujen saatavuuteen ollaan tyytyväisiä

Suurin osa kunta-alan henkilöstöasioista vastaavista arvioi, että työterveyshuollon sairasvastaanotolle pääsee riittävän nopeasti. Työterveyshuoltopalveluita kunta-alalle tuottavien työterveyshuoltoyksiköiden henkilöstötilanne on kohtalainen. Suurin pula on työterveyshuollon erikoislääkäreistä ja muiden lääkäreiden riittävyydessä.

Tutkimuksen taustatiedot

Tutkimus oli toisinto vuonna 2008 toteutetusta tutkimuksesta. Tutkimusta varten haastateltiin 356 kunta-alan henkilöstöasioista vastaavaa sekä 109 työterveyshuollon edustajaa.

Julkaisu: Toni Pekka, Risto Kaartinen, Maija Träskelin ja Pauli Forma 2010. Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö - Kunnallinen työterveyshuoltotutkimus 2010. Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2010.

Lisätietoja antaa

Tutkija Toni Pekka, puh. 020 614 2229, sähköposti toni.pekka@keva.fi

Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Kuntien eläkevakuutus palvelee noin 496 000 vakuutettua ja 334 000 eläkkeensaajaa. Sijoitusomaisuutemme oli syyskuun 2010 lopussa noin 27,4 miljardia euroa. Eläkkeitä maksamme noin 3,1 miljardia euroa vuodessa.

Kuntien eläkevakuutuksen uusi nimi on 1.1.2011 alkaen Keva. Myös logomme uudistuu vuodenvaihteessa.