Työurat pidemmiksi työpaikkojen ilmapiirillä, perheen ja rahan merkitys jakaa mielipiteitä
Yhteistyön sujuvuus ja ilmapiiri työpaikoilla kannustavat pidentämään työuria. Suomalaiset ajattelevat näiden työelämäkysymysten tärkeydestä melko samalla tavalla. Sen sijaan palkan tai perheen ja työn yhteensovittamisen merkityksen osalta mielipiteet jakautuvat.
Vaikuttajien ja työntekijöiden näkemykset ovat hyvin lähellä toisiaan, tosin painotuksissa on eroja. Esimerkiksi yhteistyön sujuvuutta työpaikoilla korostavat niin työntekijät kuin vaikuttajatkin.
Ehkä hieman yllättäen eläkejärjestelmää koskevat uudistukset eivät nouse tärkeimpien asioiden joukkoon, vaikka eläkeuudistusta koskevaa keskustelua on käyty näkyvästi. Vaikuttajat nostavat työ- ja eläkejärjestelmien muutokset esille, mutta hekään eivät pidä asiaa kovin tärkeänä.
Tulokset ilmenevät julkisten alojen työeläkevakuuttajan Kevan Fountain Park Oy:ltä tilaamasta verkkoaivoriihestä, johon osallistui lähes 5 000 työntekijää ja vaikuttajaa. Vaikuttajaryhmät olivat muun muassa kuntien ja valtion viranhaltijoita, poliitikkoja sekä median edustajia. Verkkoaivoriihi tuotti yhteensä 15 000 työurien pidentämiseen liittyvää ideaa.
Perhe ja raha jakavat mielipiteitä
Perheen merkitys työurien pidentämisen kannalta jakaa mielipiteitä. Se, miten perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu, on merkityksellistä työssä jatkamisen kannalta. Lähellä eläkeikää olevilla työntekijöillä perheen ja työn yhteensovittamisen haasteet liittyvät usein lastenlasten hoivaan tai omien vanhempien auttamiseen.
- Tulos on ymmärrettävä, sillä elämäntilanteet vaihtelevat ja voivat painottaa eläkkeelle siirtymisajatuksia suuntaan tai toiseen, sanoo Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma.
Toisaalta yhteistyötä rakentavien seikkojen, kuten työntekijöiden ja työnantajan välisen luottamuksen tärkeydestä ollaan hyvin pitkälle samaa mieltä.
- Tämäkin on ymmärrettävää koska nykypäivän työelämässä sujuvaa yhteistyötä tarvitsevat kaikki.
Myös taloudelliset seikat jakavat mielipiteitä runsaasti. Taloudelliset tekijät eivät kuitenkaan verkkoaivoriihen tulosten mukaan kokonaisuudessaan ole merkittävässä roolissa työurien pidentämisen kannalta. Rahalla alkaa olla merkitystä työssä jatkamisen kannalta silloin kun muut asiat ovat kunnossa.
- Toisilla työntekijöillä saattaa olla tarvetta ja halua jatkaa työssä pidempään esimerkiksi siitä syystä, että työuralla on ollut katkoksia ja työntekijä haluaa näin täydentää eläketurvaansa. Toisilla taas ei tällaista samanlaista tarvetta ole, Forma sanoo.
Vaikuttajat korostavat asenteellisia seikkoja
Vaikuttajat korostavat asenteellisia seikkoja enemmän kuin työntekijät. Asenteelliset seikat nähdään hyvin laajana teemana. Siihen liitetään yksilön positiivinen elämänasenne, median ja työnantajien asenne ikääntymiseen ja työelämään sekä työpaikkojen monimuotoisuuden lisääntyminen.
- Moninaisuuden lisääntyminen on tulevaisuuden työelämän keskeinen trendi. Tästä on jo puhuttu melko paljon, mutta käytännössä esimerkiksi osatyökykyisyyteen liittyvät asiat monesti hiertävät työyhteisöissä, kertoo Kevan varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén.
- Tutkimus tuo mielenkiintoisesti esiin myös sen, että muutosta asenteisiin kaivataan työpaikkatason ohella laajemmin kuten jopa koko yhteiskunnallisen keskustelun tasolla, Hellstén jatkaa.
Nuoret korostavat harrastuksia ja vapaa-aikaa
Nuorten asenteista työhön ja työelämään on viime vuosina puhuttu paljon. Tutkimus osoittaa, että eri ikäryhmien mielipiteissä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä.
Nuoret (alle 30-vuotiaat) pitävät tärkeimpinä asioina työurien pidentämisen kannalta työyhteisön ilmapiiriä, yhteistyötä sekä harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyviä kysymyksiä. Vastaavasti yli 60-vuotiaat nostavat tärkeimmiksi asioiksi asenteelliset seikat, työpaikan ilmapiirin sekä yhteistyön sujuvuuden.
Forman mukaan asenteellisten seikkojen korostuminen vanhimmassa ikäryhmissä viittaa siihen, että painotukset ikäjohtamisen käytäntöihin ovat tärkeitä ja ikäjohtamisen korostamisessa viime aikoina on osuttu oikeaan.
- Verkkoaivoriihen tulos vanhojen ja nuorten näkemysten yhdenmukaisuudesta työelämän peruskysymysten osalta on myös tärkeä viesti. Kenties nuorten erilaisuutta on korostettu liikaakin, Forma aprikoi.
Keva keräsi ideoita työssä jatkamisen tukemiseen verkkoaivoriihen välityksellä. Verkkoaivoriiheen kutsuttiin osallistujia sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa sekä Kevan verkkosivujen kautta. Verkkoaivoriihi oli auki kahden viikon ajan viime toukokuun lopulla.
Verkkoaivoriihen alustavista tuloksista on kerrottu Kevan kesäkuussa ilmestyneessä tiedotteessa.
Lisätietoja:
varatoimitusjohtaja Tapani Hellstén, Keva, p. 020 614 2204
tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma, Keva, p. 020 614 2450, 040 525 4530
varatoimitusjohtaja Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park, p. 040 833 3534
Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työntekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitusomaisuutemme on noin 35,3 miljardia euroa (30.6.2013). Palveluksessamme on noin 520 henkilöä.