Biodiversiteetti on haaste yrityksille
Keskustelu ympäristövastuun ympärillä on viime vuosina monipuolistunut. Muutos on tervetullut, sillä ympäristövastuu on muutakin kuin päästöjen mittaamista. Uudet näkökulmat luovat myös yrityksille painetta pysyä ajan tasalla. Biodiversiteettitavoitteiden asettaminen haastaa yrityksiä ja toimialoja, sillä toisinaan ne saattavat olla jopa ristiriidassa päästötavoitteiden kanssa.
Hiilidioksidipäästöt ovat pitkään olleet tärkein ympäristövaikutuksia mittaava tekijä. Myös lainsäädäntö ja eri alojen asettamat normit ovat ohjanneet kehitystä päästövähennysten suuntaan.
”On äärimmäisen tärkeää vähentää päästöjä, siitä ei ole epäilystäkään. Ne ovat myös yksi tekijä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. On kuitenkin tärkeää pystyä tarkastelemaan ympäristövaikutuksia entistä laajemmin, sillä päästöt eivät ole ainut ympäristöön vaikuttava asia”, sanoo Kiillon ympäristöpäällikkö Viivi Kettula.
Biodiversiteettikysymykset yrityksille uusia – tärkeintä tunnistaa vaikutukset
WWF Suomen ja Bain & Companyn julkaiseman raportin mukaan merkittävä osa suomalaisyrityksistä tiedostaa, että luontokato on vakava uhka yhteiskunnalle ja yritysten liiketoiminnalle. Samalla raportti kuitenkin osoittaa, että yritysten ymmärrys aiheesta ja toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömiä. Yritysten on muokattava toimintaansa harkitusti, mutta nopeasti tehdäkseen osansa luontokadon pysäyttämiseksi ja saadakseen etua markkinoilla. Raportin mukaan vain joka kolmannella yrityksellä on luontokatoa käsittelevä osio kestävän kehityksen strategiassaan.
Myös Kiillossa on huomattu aiheen haastavuus.
”Olemme keskustelleet biodiversiteetistä paljon, sillä olemme halunneet integroida sen osaksi ympäristövastuutamme, Lupaustamme ympäristölle. Biodiversiteettitavoitteiden kohdalla numeeristen tavoitteiden asettaminen osoittautui kuitenkin vielä hyvin haastavaksi. Tarvitsemme lisää tietoa. Siksi päädyimme kahteen tavoitteeseen. Päivitetyn lupauksen myötä lupaamme panostaa paikallisiin päästöhyvityshankkeisiin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä toteuttaa yhdessä kumppaniemme kanssa vuosittain ympäristöhankkeita, jotka ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta”, kertoo Kettula.
Kettula korostaa, että tärkeintä on ymmärtää, että yrityksen toiminnalla on vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja lähteä tutkimaan millaisia ne ovat.
Yhteistyötä ja tekoja tarvitaan nyt
“Lisätäksemme biodiversiteetin osaksi Lupaustamme, teimme olennaisuusanalyysia eri biodiversiteettikategorioista. Käytimme samoja työkaluja kuin Kemianteollisuuden biodiversiteettiselvityksessä, johon myös osallistuimme viime keväänä. Olennaisimmiksi kategorioiksi toimintamme kannalta osoittautuivat kasvihuone- eli GHG-päästöt sekä maankäyttö. Selvityksessä korostui kuitenkin mittaamisen hankaluus, sillä GHG-päästöt olivat ainoa kategoria, jolle on olemassa selkeät mittarit. Suurimmat vaikutusmahdollisuudet myös tässä työssä ovat toimitusketjussamme”, Kettula summaa.
Koska yhtä yhtenäistä tapaa toimia ei monien ympäristö- ja vastuullisuuskysymysten osalta vielä ole, yritysten ja organisaatioiden on luotava niitä itse.
“Tekoja tarvitaan nyt. Yritysten pitää pystyä toimimaan nopeasti parhaaseen saatavilla olevaan tietoon nojaten. Liikkeelle lähtö vaatii rohkeutta ja suunnitelmien on pystyttävä joustamaan tiedon lisääntyessä”, Kettula pohtii.
“Ympäristötyö linkittyy vahvasti ymmärrykseen oman arvoketjun vaikutuksista. Työkalut tähän ovat monilta osin vasta kehitteillä, ja työmäärä on valtava. Se hidastaa asioiden edistämistä. Yritykset tarvitsevat toisiaan ja yhteisiä ekosysteemejä ratkaistakseen haasteita ja saavuttaakseen tavoitteita”, hän sanoo.
Ilmasto- ja luontovaatimusten suhde ei aina ongelmaton
Kettula kertoo esimerkin siitä, kuinka päästö- ja biodiversiteettitavoitteet voivat toisinaan olla eri vaakakupeissa.
”Jos käytämme neitseellistä raaka-ainetta, vaikkapa hiekkaa, sen kerääminen luonnosta heikentää luonnon monimuotoisuutta. Jos taas käytämme samaan tarkoitukseen kierrätysraaka-ainetta, sen jalostaminen tuotantoon sopivaksi tuottaa enemmän päästöjä kuin neitseellisen raaka-aineen käyttö.”
Jotta ympäristön kannalta voidaan tehdä kestävin ratkaisu, tarvitaan lisää ymmärrystä kokonaisvaikutuksista. Selvitystyöhön tarvitaan niin tutkimuslaitoksia, eri alojen kattojärjestöjä kuin yritysten omia tutkimus- ja tuotekehitysresursseja.
”Haluamme olla aktiivisesti ratkomassa biodiversiteettiin liittyviä kysymyksiä yhdessä eri tahojen kanssa, huomioiden myös ilmastonäkökulmat”, Kettula sanoo.
Ympäristökysymykset vaativat jatkuvaa koulutusta
Kettulan mukaan omat haasteensa yrityksissä luo myös tiedon jalkauttaminen.
“Eri toimintamaat ja myös eri toiminnot voivat olla varsin eri tasolla ympäristökysymyksissä. Vaikka ympäristölähtöinen yrityskulttuuri olisi olemassa, suuressa mittakaavassa toteutettavat teot saattavat yksittäiselle työntekijälle toisinaan tuntua irrallisilta omasta jokapäiväisestä työstä. On tärkeää huomioida tekojen vaikuttavuus monella tasolla”, hän muistuttaa.
“Ympäristövaikutusten ymmärtäminen vaatii jatkuvaa sisäistä koulutusta. Ymmärrys helpottaa myös tiedon keräämistä ja mittaamista sekä synnyttää uusia ideoita.”
Avainsanat:
