Kiillon kestävyysraportti 2022 on julkaistu

Nyt julkaistu kestävyysraportti 2022 korostaa Kiillon perustehtävää luoda hyvinvointia puhtaudesta ja rakentaa kestävää tulevaisuutta. Se yhdistää ensimmäistä kertaa kestävyystietoja kaikista Kiillon toimintamaista.

Kestävyys on keskeinen osa liiketoimintaa ja organisaatiot ymmärtävät roolinsa ympäristöhaasteissa sekä sosiaalisissa ja hallinnollisissa (ESG) kysymyksissä yhä paremmin. Kestävyysraportointi on noussut tärkeäksi välineeksi läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden edistämisessä.  

Nyt julkaistu raportti on tärkeä osa tiekarttaa Kiillon strategian toteuttamiseksi sekä vision saavuttamiseksi. Sen lisäksi raportti on työkalu Kiillon sidosryhmille helpottaen asiakkaiden mahdollisuutta arvioida Kiillon toimintaa vastuullisuuden näkökulmasta.  

Raportointi vastuullisuudesta ja kestävyydestä on Kiillolle vielä vapaaehtoista, mutta vuonna 2026 Kiiltoa alkaa koskea lakisääteinen velvollisuus. Nyt tehty raportointiharjoitus on ensimmäinen askel kohti EU-direktiivin (CSRD) mukaista raportointia. Sen lisäksi että olemme raportin avulla tehneet näkyväksi työtä, jota Kiillossa tehdään vastuullisuuden hyväksi, olemme pystyneet tunnistamaan aukkoja, jotka meidän on pystyttävä täyttämään ennen lakisääteisyyden astumista voimaan.  

Lue Kiillon kestävyysraportti 2022 täällä.

Suurimpana haasteena tiedon kerääminen 

Suurimmaksi haasteeksi olemme raportoinnissa tunnistaneet vertailukelpoisen tiedon keräämisen. Meillä on tällä hetkellä useita erilaisia toimintatapoja vastuullisuuteen ja kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä. erilaiset toimintatavat tuottavat erilaista tietoa, jota puolestaan on mahdotonta kerätä raportoitavaksi.  

Lisäksi meillä on paljon tietoa, jota keräämme manuaalisesti. Lakisääteiseen raportointiin liittyy myös tiedon jäljitettävyys ja todennettavuus. Vastuullisuudesta ja kestävyydestä tullaan jatkossa raportoimaan osana hallituksen toimintakertomusta. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitsemme tietojärjestelmiä, joista saamme kerättyä tiedot automaattisesti. Monilta osin olemassa olevat järjestelmämme mahdollistavat tiedon keräämisen, mutta meidän tulee ratkaista, miten se tehdään.  

Uudessa raportointimallissa meidän tulee raportoida myös toimitusketjustamme. Jatkossa ei siis riitä, että kerromme vain omasta toiminnastamme. Tätäkin olemme lähteneet nyt julkaistussa raportissa harjoittelemaan. Lisäksi paljon ajatustyötä on tehty myös Lupaus ihmisille -työryhmissä.  

Raportointi on tutkimusmatka kohti kestävämpää huomista 

Eeva Soljan mukaan raportointimatka ei ollut aivan mutkaton. Toisaalta jokainen käänne oli varsin opettavainen.  

”Olemme aikaisemminkin noudattaneet soveltuvin osin GRI-standardia Kiillon kestävyysraportoinnissa, mutta tiukentuvat vaatimukset ohjasivat nyt julkaistun raportin osalta entistä tarkemmalle tutkimusmatkalle omaan organisaatioon. Sitä kautta pystymme tarkastelemaan myös koko arvoketjuamme. Oli tärkeää haastaa omaa ajatteluamme siitä, millainen toimija olemme sekä miten olemassa olevat järjestelmät ja mekanismit onnistuvat meitä siinä tukemaan ”, Eeva Solja pohtii. 

”Monissa yrityksissä painitaan samojen kysymysten kanssa raportoinnin tullessa lakisääteiseksi: mitä jatkossa on olennaista mitata ja kuinka tieto kerätään. Raportin tulee kuitenkin nimensä mukaisesti kertoa tehdyistä toimenpiteistä. Tietoa ei synny ilman tekoja”, Ville Solja muistuttaa. 

Soljat näkevät, että jatkossa EU-direktiivin (CSRD) edellyttämä yhtenäinen raportointitapa on ennen kaikkea mahdollisuus.  

”Vastuullisuus ei saa olla brändien leikkikenttä”, Eeva Solja kiteyttää. 

”Tutkimusmatka organisaation toimintaan saattaa paljastaa vastuullisuusnäkökulmia, joita ei ole huomioitu. Se pakottaa pysähtymään ja ottamaan kantaa, jottei matka lopu heti alkuunsa. Se muovaa eri organisaatioiden tiedon vertailtavaan muotoon ja tuo esiin niin teot kuin tyhjyyttään kolisevat korulauseet. Se on arvokas mahdollisuus, ymmärtää omaa ja muiden vastuullisuuden tasoa paremmin. Lopulta kaikilla organisaatioilla tulisi olla vain yksi yhteinen päämäärä; kestävä ja parempi huominen.” 

7 vinkkiä Kiillon kestävyysraportin lukuun: 

• Kestävyysraportti 2022 yhdistää ensimmäistä kertaa kestävyystietoja kaikista Kiillon toimintamaista. Raportin kieli on englanti. Osa kestävyystiedoista on tällä hetkellä saatavilla vain Suomesta tai niistä toimipaikoista, joissa Kiillolla on tuotantoa.  
    

• Kiillon vastuullisuustyön kärki on ympäristö. Vuonna 2018 julkaistu Kiillon Lupaus ympäristölle ohjaa vastuullisuustyötä ja -viestintää. Kemianalan toimijana Kiillolla on suurin mahdollisuus vaikuttaa ympäristökysymyksiin osana vastuullisuutta. 

• Kiillossa ei ole erillistä vastuullisuusjohtajaa tai -toimintoa. Vastuullisuus on integroitu osaksi prosesseja ja kulttuuria, mikä helpottaa toimintamallien muuttamista nopeasti puutteita havaittaessa. Toisaalta Kiillossa on tunnistettu, että tämä toimintamalli saattaa jättää joitakin vastuullisuuskysymyksiä näkymättömiin. Raportointiprosessi on ollut hyvä tapa tunnistaa aukkoja tai toisaalta validoida olemassa olevien käytäntöjä. Olemme pyrkineet tuomaan raportissa avoimesti esiin Kiillon vastuullisuuden kehityskohteita. 

•  Sosiaalisen vastuun kehittämiseksi Kiillossa lanseerattiin Lupaus ihmisille, joka noudattelee Lupaustamme ympäristölle. Hyväksi havaittu projektiryhmämalli otettiin käyttöön loppuvuodesta 2022. Tavoitteiden asettaminen on vielä kesken, mutta kokonaisuus esitellään ensimmäistä kertaa nyt julkaistussa raportissa.  

• Kiillon kestävyysraportissa viitataan Corporate Governance Statementiin, joka löytyy erillisenä dokumenttina Kiillon verkkosivuilta. 

• Lakisääteinen raportointivelvollisuus koskee Kiiltoa vuonna 2026 (raportointi vuodesta 2025). Vuoden 2022 raportin tavoitteena on ollut ottaa ensimmäiset määrätietoiset askeleet kohti EU-direktiivin (CSRD) mukaista raportointia.  

• Kestävyysraportointi tarkoittaa organisaation ESG-suorituskyvyn, käytäntöjen ja vaikutusten systemaattista julkistamista. Se ulottuu taloudellisen raportoinnin ulkopuolelle tarjoten sidosryhmille kattavaa tietoa yrityksen ympäristövaikutuksista, sosiaalisista toimenpiteistä ja hallinnointikäytännöistä. Mittaamalla, seuraamalla ja julkistamalla relevanttia kestävyystietoa Kiilto arvioi edistymistään sitoutumisessa kestävään kehitykseen. 

Lisätietoja: 

Laura Heinovaara 
Viestintäpäällikkö, Kiilto 
puh. 050 5969 424 
laura.heinovaara@kiilto.com 

Avainsanat: