Lemmikin hoitoon hygieniapassi?
Tällä viikolla on eläinten viikko ja sain vinkkejä blogata tämän tiimoilta. Tieto/trendit 2/2014 julkaisussa Juha Niemelä kirjoittaa lemmikkien merkityksen lisääntymisestä kotitalouksissa ja kuinka niiden ruokaan, lääkintään ja varusteisiin käytetään enemmän ja enemmän rahaa.
Lemmikkieläinten terveysvaikutuksista ihmiselle on varmasti tuhansia julkaisuja ja ainakin miljoona tarinaa. Lasten lemmikkeihin liittyvät allergiat on liitetty sekä vastaan että puolesta ja viime aikoina vallalla on näkemys, että lemmikkiperheissä lasten vastustuskyky paranee. Hyvä, koska meilläkin rakas Sulomme saa nuolla naamaa sekä peuhata ja nukkua sängyssä niin halutessaan. Lemmikkien mielenterveyttä parantavat vaikutukset ovat ihan selvä asia ja varsin mielenkiintoinen oli tutkimus, jossa kuvattiin keskittymishäiriöistä kärsivien lasten koulutulosten parantuneen selvästi, kun opetuksessa on mukana ns. koulukoira. Vanhustenhoidossa kaverikoirat ja -kissat saavat yleensä vain positiivista palauteta osakseen. Erilaisten sairauksien määrittämiseen (diabetes, syöpä) voidaan myös kouluttaa eläimiä, puhumattakaan "ammattilais"-koirista poliisin ja tullin apuna.
Mutta blogin tarkoituksena on siis keskittyä hygieniakysymyksiin lähinnä lemmikkikodissa.
Sairaudet leviävät eläinten parissa samoin kuin ihmistenkin, ja antibioottiresistenttien mikrobien on todettu tarttuvan lemmikkieläimistä omistajaan. On ennustettu, että zoonoosit eli eläinperäiset tartuntataudit lisääntyvät tulevaisuudessa ja uhkaavat myös ihmisen terveyttä. Mielenkiintoinen uutinen Eläinlääkintäsanomissa oli Ruotsissa tehty havainto, missä 2/3 siileistä kantaa MRSA-bakteeria. Artikkelissa suositeltiinkin käsittelemään siilejä hansikkaat kädessä tai pesemään kädet hyvin siilikontaktin jälkeen. Asiaan liittyvät tietenkin myös tuotantoeläimet, ei pelkästään lemmikit tai harraste-eläimet. Erilaiset tapahtumat, joihin kerääntyy paljon eläimiä ja ihmisiä (koira- ja kissanäyttelyt, hevosurheilu), lisäävät tartuntariskiä. Miten esimerkiksi eläimen kasvattaja ohjeistaa kissan- tai koiranpentuja katsomaan tulevia ihmisiä käsihygieniassa? Ja entä eläinklinikat, jonne viemme rakkaat lemmikkimme saamaan parasta mahdollista hoitoa, mikä on niiden hygieniataso. Pitäisikö olla lemmikin hoidon hygieniapassi?
Hevoset harraste-eläiminä ovat arvokkaita sijoituksia. Kuitenkin pintahygienian hoito on usein ns. tallityttöjen vastuulla. Tarvittaisiin ehdottomasti tietoa ja koulutusta hygienian merkityksestä hevosten omistajille ja hoitajille.
Joidenkin pieneläinklinikoiden hygieniataso voi olla heikolla tasolla. Yleensä pintahygieniasta huolehtiminen kuuluu klinikkahoitajan tehtäviin. Desinfioivien aineiden (biosidien) käyttö ja säilytys vaatii henkilökunnan perehdytystä ja koulutusta, ja joskus klinikoilla olenkin törmännyt melko erikoisiin järjestelyihin. Välinehuolto on kriittinen kohde myös eläinlääkinnässä. Hoitohenkilökunnan vaatteiden ja välineiden avulla taudit voivat levitä tehokkaasti, mutta leikkaustekstiilien, siivousvälineiden ja muiden eläinklinikoilla käytettävien tekstiilien hoito ei useinkaan täytä niitä vaatimuksia, joilla saavutetaan hygieeninen lopputulos.
Pieneläinklinikoiden omistajat ja työntekijät tarvitsevat enemmän tietoa tarttuvien tautien ehkäisystä pintahygienian keinoin. Samoin kuin ihmisellä jatkuvien antibioottikuurien käytön myötä eläinten moniresistentit bakteerit leviävät. Lemmikeille annetaan useasti antibiootteja, vaikka oireet eivät niitä välttämättä edellyttäisi. Parantunut hygienia on yksi keino vähentää antibioottien käyttöä ja siten ehkäistä antibioottiresistenssin syntyä.
Teollisuudella on tarjota hyvät ratkaisut henkilö- ja pintahygieniaan sekä tekstiilihuoltoon ja omassa yrityksessäni kehitämme kattavaa hygieniakonseptia myös lemmikki-, harraste ja tuotantoeläinten hoitoon. Yhteistyössä esimerkiksi klinikkahoitajia kouluttavien oppilaitosten kanssa voidaan lemmikkien hoitohygienian ilosanomaa levittää.
terveisin taas KiiltoCleanin Killi ja eläinten viikon kunniaksi Sulo
