Oikeat materiaalit oikeaan paikkaan – kokonaisuus täytyy muistaa hallita
Yhä useammalta materiaalilta penätään energiatehokkuutta. Haasteena saattaa olla kokonaisuuden hallinnan puuttuminen.
Teollisuus kehittää tuotteitaan jatkuvasti, ja samaan aikaan rakennuttamisen hiilijalanjälki halutaan painaa niin alas kuin mahdollista. Energiatehokkuus- ja ympäristövaatimukset vaativat aiempaa tarkempaa kokonaisuuden hallintaa, huomauttaa Tampereen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha.
”Kokonaisuuden hallinnasta tarvittaisiin lisää tutkimustuloksia sekä laskennallisesti että kokeellisesti. Rakennusmateriaaleja ja rakenteita saatetaan kehittää energiatehokkuus- ja ympäristönäkökulmista, mutta niiden kosteustekninen toimivuus voikin samalla heikentyä merkittävästi. Rakennuksen alhainen hiilijalanjälki edellyttää myös sitä, että rakenteet ja materiaalit kestävät ilman korjausta aiempaa pidempään”, Vinha sanoo.
Vinhan mukaan rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisista ominaisuuksista tarvittaisiin paljon lisää tietoa. Kosteudensiirto-ominaisuuksien lisäksi muun muassa materiaalien homehtumisherkkyys on jatkossa yhä tärkeämpi ominaisuus.
Haasteita tähän luo myös se, että monien materiaalien ominaisuudet voivat vaihdella merkittävästi. Valmistusprosessissa olevien erojen lisäksi ikääntyminen muuttaa materiaalien rakennusfysikaalisia ominaisuuksia ja tästä on varsin vähän tietoa tällä hetkellä.
”Esimerkiksi laasti- ja betonipohjaisten tuotteiden kosteusteknisissä materiaaliominaisuuksissa voi olla todella suuret erot kahden eri valmistajan välillä. Ominaisuuksiin vaikuttaa lopulta se, miten koko tuotantoprosessi toteutetaan”, Vinha sanoo.
Vinha muistuttaa, että muun muassa betonin pitkät kuivumisajat aiheuttavat haasteita.
”Jotta rakenteet saadaan varmasti kuiviksi, kuivumisaika voi muodostua joissakin tapauksissa todella pitkäksi. Valitettavasti tähän ei ole kuitenkaan varauduttu aina riittävästi hankeaikataulussa ja betonilattioita on pinnoitettu liian kosteina”, hän sanoo.
Avainsanat:
