Suomen ainoan pesujauhetehtaan työurat on vuosikymmenten pituisia – ”Täällä autetaan muita tavalla, jollaista en ole nähnyt muualla”
Suomen Turussa toimii maan ainut pesujauheita valmistava tehdas. Töihin tehtaalle on harvinaista päästä, koska henkilöstö ei juurikaan vaihdu – tuorein työntekijä on tullut taloon kolme vuotta sitten, pisin työura tehtaalla on lähes 40 vuotta.
Päivä Kiillon pesujauhetehtaalla alkaa aikaisin. Liukuvan työajan ansiosta ensimmäiset työntekijät saapuvat paikalle kuudelta, myöhäisimmät puoli kahdeksaan mennessä.
Pesujauhetiimiin kuuluu seitsemän työntekijää: kunnossapitoasentaja, varastohenkilö, pakkaaja, osastoavustaja, kaksi prosessinhoitajaa ja esihenkilö. Tittelit ovat kuitenkin tiimiläisille sivuseikka.
”Kaikki me paikataan ristiin, kun joku tarvitsee apua”, he sanovat.
Tehtaalla valmistetaan pesujauheita muun muassa pyykille (erityisesti kehuja tiimiltä saa Serton tahrasooda), metallille, sairaalavälineille ja kahvinkeittimiin. Tuotannossa käytetään hyväksi painovoimaa: raaka-aineet kulkevat viisikerroksisen rakennuksen ylimmästä kerroksesta pudotuskuiluja pitkin alempiin. Matkalla seoksiin lisätään ainesosia ja alimmassa kerroksessa tuotteet pakataan.
Tiimin esihenkilöä Patrikia huvittaa kysymys siitä, minkälaista osaamista toivotaan rekrytoinneissa. ”Meillä lyhyin työura on 3 vuotta, toiseksi lyhyin 12 vuotta. Pisin on melkein 40 vuotta”, Patrik kertoo. Tarvetta rekrytoinneille on siis harvoin.
Pisimmän työuran tiimissä on tehnyt Veijo, joka on työskennellyt tehtaalla 38 vuotta. Kiilto osti 1950-luvulla rakennetun tehtaan vuonna 2010, sitä ennen tehtaalla on valmistettu muun muassa aerosoleja.
”80-luvulla meni päivässä sen verran öljyä, mitä omakotitalo käytti vuodessa”, Veijo kertoo. Öljy oli yksi käytetyistä raaka-aineista tuolloin.
”Täällä on valmistettu myös AIV-rehussa käytettävää liuosta, silloin tehtaalla liikkui valtavia rottia rehun perässä”, Veijo kertoo. Onneksi valtavat rotatkin ovat historiaa.
Mikä saa ihmiset pysymään vuosikymmeniä täällä?
”Työntekijät ovat kaiken juttu”, Patrik sanoo. ”He ovat niin motivoituneita ja kehittämishaluisia. Yhtä pakkauskonetta kehitettiin omin voimin, nyt sen tehokkuus on tuplaantunut. Meidän Kimmo on oikea pesujauheen Pelle Peloton, pienillä laitekehityksillä on ollut suuri merkitys tuottavuuteen.”
Lähihoitajan töistä pesujauhetehtaalle vaihtanut Mona pitää työn monipuolisuudesta. ”Tykkään, kun on vaihtelua ja aina tekemistä. Saamme itse suunnitella työtämme paljon ja päättää, mitä tehdään missäkin järjestyksessä. Työtä saa tehdä sekä omassa rauhassa että työkavereiden kanssa jutellen.”
Tiet tehdastyöhön ovat yhtä moninaisia kuin ihmisetkin täällä. Monan on prosessinhoitajan tehtäviin kouluttanut hänen äitinsä, vieressä työskentelevä Sari, joka aloitti 28 vuotta sitten kiireapulaisena. Mira taas teki pakkaajan töitä myös ennen Kiillolle tuloaan 12 vuotta sitten. Katri soitti 31 vuotta sitten Turun Sanomissa näkyneeseen työpaikkailmoitukseen. ”Pomo kysyi, onko voimia. Minä vastasin, että ei, mutta sisua!”
Sisu on tärkeää, mutta erityisesti tiimiläiset korostavat yhteishengen merkitystä työssään. ”Täällä autetaan muita tavalla, jollaista en ole nähnyt muualla”, Patrik summaa.
Avainsanat:
