KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ PÖRSSITIEDOTE 1 (27)
11.2.2003 klo 10.00
KCI KONECRANES KONSERNI
Tilinpäätöstiedote 2002
LIIKETOIMINTA-ALUEET PäRJäSIVäT HYVIN VAIKEISSA OLOSUHTEISSA.
KEHITYSKUSTANNUKSET PAINOIVAT KONSERNIVOITTOA.
Liikevaihto laski 5,6 % investointiaktiviteetiltaan alhaisessa
ympäristössä
Liikevoitto laski 32,0 %, alentuneesta liikevaihdosta ja kasvaneista
kehityskustannuksista johtuen
Toiminnallinen tehokkuus parani, liiketoiminta-alueiden
liikevoittomarginaalit pitivät hyvin pintansa
Liiketoiminnan kassavirta ennätystasolla (66,3 milj. euroa tai 4,54
euroa/osake)
MEUR 1-12/ % 1-12/ % Muut.% 10-12/ 10-12/ Muut.%
LIIKEVAIHTO 02 01 02 01
Kunnossa-
pito-
palvelut 372,4 365,2 2,0 104,7 104,6 0,0
Standardi-
nosto-
laitteet 204,5 244,9 -16,5 58,5 66,4 -11,9
Erikois-
nosturit 209,2 227,3 -8,0 61,2 74,6 -18,0
Sisäinen
liikev. -72,5 -81,1 -10,6 -20,9 -26,1 -19,9
Liikevaihto
yhteensä 713,6 100 756,3 100 -5,6 203,5 219,6 -7,3
Liikevoitto
ennen
liikearvon
poistoa
(EBITA) 40,9 5,7 59,4 7,9 -31,1 17,8 22,6 -21,3
Liikearvon
poisto -3,3 -4,1 -19,6 -0,7 -1,0 -28,6
Liikevoitto
(EBIT) 37,6 5,3 55,3 7,3 -32,0 17,1 21,6 -20,9
Rahoitustuoto
t ja -kulut -1,1 -2,8 -60,4 -0,3 -1,0 -71,9
Tulos ennen
veroja ja
vähemmistö-
osuutta 36,5 5,1 52,4 6,9 -30,4 16,8 20,6 -18,5
Voitto 24,6 3,5 35,3 4,7 -30,2 11,4 13,5 -16,0
2 (27)
Tulos/osake
(EUR) 1,69 2,40 -29,6 0,78 0,92 -15,3
Kassavirta/
osake (EUR) 4,54 2,93 54,9 1,76 1,55 13,5
Osinko/osake 0,95 0,90 5,6
(EUR) (1
SAADUT
TILAUKSET
Kunnossa-
pito-
palvelut 310,2 307,2 1,0 70,2 66,0 6,3
Standardi-
nosto-
laitteet 203,2 229,2 -11,3 49,2 50,2 -2,1
Erikois-
nosturit 154,9 209,6 -26,1 30,3 43,6 -30,4
Sisäiset
tilaukset -69,4 -66,9 3,8 -17,4 -18,2 -4,2
Saadut
tilaukset
yhteensä 598,9 679,1 -11,8 132,2 141,6 -6,6
Tilauskanta
kauden
lopussa 206,0 279,7 -26,4
1) Hallituksen ehdotus
Kommentti koko vuoden tuloksesta. Tulevaisuudennäkymät:
Investointien vähetessä ja käyttöasteiden ollessa alhaisella tasolla
Kunnossapito jatkoi kuitenkin kasvuaan ja muut liiketoiminta-alueet
pitivät hyvin asemansa. Liiketoiminta-alueet onnistuivat puolustamaan
liikevoittomarginaalejaan ja markkinaosuutemme kasvoivat. Konsernin
liikevoitto aleni, mutta jatkuvien kustannusleikkausten ansiosta
vähemmän kuin mitä liikevaihdon laskusta voisi olettaa. Tulevaisuuteen
suunnatut tuotekehitys- ja yritysostotoimet lisääntyivät, mikä myös
verotti tulosta.
Kunnossapidon kasvu jatkuu. Standardinostolaitteiden ja
Erikoisnostureiden tilausten määrä vakiintui. Tilauskanta on vakaalla
ja tyydyttävällä tasolla.
Aasiassa on avattu markkinoita, joilla merkittävät
kasvumahdollisuudet. Vahva markkina-asemamme, maantieteellinen
kattavuutemme sekä moderni teknologiamme ovat kaikki tekijöitä, jotka
edesauttavat positiivisen kehityksen jatkumista, erityisesti
3 (27)
verrattuna muihin toimijoihin näillä markkinoilla. Taseemme on vahva
ja pyrimme edelleen jatkamaan toimialamme yhdentymiskehitystä.
Toimitusjohtaja Stig Gustavson
Ensi silmäyksellä konsernin vuosi 2002 ei näytä erityisen hyvältä.
Liikevaihto ei yltänyt viime vuoden tasolle, ja myös voitto jäi
pienemmäksi.
Tarkemmin katsottuna kuva muuttuu. Investointihyödykkeiden markkinat
taantuivat teollistuneissa maissa mutta tästä huolimatta minulla on
ilo kertoa huomattavasta kehityksestä monissa konsernin toiminnoissa;
Kunnossapitotoiminnot jatkoivat kasvuaan, etenemisemme uusille
markkinoille (Kiina ja Japani) oli merkittävää, kehitimme uusia
tuotteita, ostimme kilpailijoita ja markkinaosuutemme kasvoivat
monilla markkinoilla.
Toiminnallinen tehokkuutemme parani edelleen kustannusleikkausten
jatkuessa. Kassavirtamme ylsi ennätykselliselle tasolle.
Taloudellinen tuloksemme kuitenkin aleni selvästi. Tähän vaikutti
paitsi liikevaihdon lasku myös lisääntyneet tuotekehitys- ja
yritysostokulut eli toiminnot, joilla pyrimme parantamaan
tulevaisuuden näkymiä.
Liiketoiminnan kehitys
Vuosi 2002 oli konsernin kannalta rohkaiseva. Investointien vähetessä
ja käyttöasteiden ollessa alhaisella tasolla Kunnossapito jatkoi
kuitenkin kasvuaan ja muut liiketoiminta-alueet pitivät hyvin
asemansa. Liiketoiminta-alueet onnistuivat puolustamaan
liikevoittomarginaalejaan ja markkinaosuutemme kasvoivat. Konsernin
liikevoitto aleni, mutta jatkuvien kustannusleikkausten ansiosta
vähemmän kuin mitä liikevaihdon laskusta voisi olettaa. Tulevaisuuteen
suunnatut tuotekehitys- ja yritysostotoimet lisääntyivät, mikä myös
verotti tulosta.
Konsernin liikevaihto vuonna 2002 oli 713,6 milj. euroa ja liikevoitto
37,6 milj. euroa. Liikevaihto laski 5,6 % ja liikevoitto 32,0 %.
Vahvan kassavirran ansiosta rahoituksen kulut alenivat edelleen.
Tilikauden voitto oli 24,6 milj. euroa, joka on 30,2 % alhaisempi kuin
vuonna 2001. Osakekohtainen tulos laski 29,6 % ja se oli 1,69 euroa.
4 (27)
Liikevaihto
Konsernin liikevaihto oli 713,6 milj. euroa eli 42,7 milj. euroa tai
5,6 % vähemmän kuin edellisvuoden 756,3 milj. euroa. Liiketoiminta-
alueittain ja maantieteellisesti kehityksessä oli huomattavia eroja.
Liikevaihto kasvoi Kunnossapitopalveluissa, erityisesti
kenttähuollossa, mutta laski uuslaitetoiminnoissa. Maantieteellisesti
Euroopan alue oli vakaa, Amerikoissa ja Aasian-Tyynenmeren alueella
liikevaihto laski.
Kannattavuus
Konsernin liikevoitto oli 37,6 milj. euroa eli 32,0 % vähemmän kuin
vuonna 2001 (55,3 milj. euroa). Liikevoittomarginaali oli 5,3 %, kun
se vuonna 2001 oli 7,3 %. Kannattavuus parani sekä absoluuttisesti
että suhteessa liikevaihtoon Kunnossapitopalveluissa.
Erikoisnostureissa suhteellinen kannattavuus parani, vaikka
liikevoiton määrä laski. Standardinostolaitteissa sekä liikevoitto
että liikevoittomarginaali laskivat. Tämä johtui pääosin liikevaihdon
laskusta. Erikoisnostureissa liikevoittomarginaalin paraneminen johtui
kustannusten liikevaihtoa nopeammasta laskusta. Liikevoittoon ei
vuonna 2002 liittynyt mitään merkittäviä kertaluonteisia tuottoja. Sen
sijaan siihen sisältyy noin 7,3 milj. euron erityinen kuluerä, joka
liittyy uuden tuotteen kehitystyöhön ja markkinalanseeraukseen.
Kyseisten uuden teknologian nosturien (2 kpl) toimitus vietiin loppuun
ja ne luovutettiin käyttöön ennen vuoden 2002 loppua. Lisäksi
kustannukset liittyen yrityshankintoihin kasvoivat.
Konsernin liikevoitto ennen liikearvon poistoja oli 40,9 milj. euroa
eli 5,7 % liikevaihdosta (v. 2001: 7,9 %) ja liikevoitto ennen kaikkia
poistoja (EBITDA) oli 53,1 milj. euroa eli 7,4 % liikevaihdosta (v.
2001: 9,4 %).
Rahoituksen nettokulut (kulujen ja tuottojen erotus) olivat 1,1 milj.
euroa laskien edellisvuoden 2,8 milj. eurosta alle puoleen. Tulos
ennen veroja oli 36,5 milj. euroa eli 5,1 % liikevaihdosta (v. 2001:
52,4 milj. euroa ja 6,9 % vastaavasti). Tilikauden verot olivat 11,8
milj. euroa eli noin 5,3 milj. vähemmän kuin vuonna 2001. Veroaste oli
32,5 % (v. 2001: 32,7 %). Voitto eli tulos verojen jälkeen oli 24,6
milj. euroa. Voitto laski edellisvuodesta 10,7 milj. euroa eli 30,2 %.
Konsernin sijoitetun pääoman tuotto oli 17,8 %, kun se vuonna 2001 oli
24,3 %. Liikevaihdon laskusta huolimatta pääoman kiertonopeus ei
huonontunut. Oman pääoman tuotto oli 14,2 %, kun se vuonna 2001 oli
22,0 %. Oman pääoman tuoton lasku johtui pääosin tuloksen laskusta.
5 (27)
Konsernin kannattavuus parani selvästi vuoden viimeisellä
neljänneksellä verrattuna edellisiin neljänneksiin. Edellisvuoden
viimeiseen neljännekseen nähden liikevaihto kuitenkin laski 7,3 %:lla
ja liikevoitto 20,9 %:lla. Liikevoittomarginaali oli 8,4 % (v. 2001:
9,8 %). Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli absoluuttisesti samalla
tasolla kuin vuoden 2001 vastaavan ajankohdan kertaluonteisilla erillä
puhdistettu liikevoitto.
Kaikkien pitkäkestoisten nosturi- ja modernisointiprojektien osalta
konsernissa siirryttiin valmistusasteen mukaiseen tuloutukseen
tilikauden alussa. Aiemmin vain satama- ja telakkanosturiprojekteissa
(=Konecranes VLC Oy) käytettiin tätä laskentamenetelmää, kun taas
muissa projekteissa tuloutus tapahtui kokonaisuudessaan vasta
projektien luovutuksen yhteydessä. Niin ikään eräät leasingsopimukset
esitetään tilinpäätöksessä nyt rahoitusleasingsopimuksina siten kuin
ne merkittäisiin ostettuina. Nämä muutokset tehtiin osana
muutosprosessia, jossa konserni siirtyy käyttämään kansainvälisiä
kirjanpitostandardeja (öInternational Accounting Standards, IASö).
Tehdyillä muutoksilla oli vain vähäinen vaikutus tulokseen ja
taseeseen, eivätkä ne siten merkittävästi vähennä lukujen
vertailukelpoisuutta edellisvuosiin nähden.
Kassavirta ja tase
Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli ennätyksellisen hyvä, 66,3
milj. euroa. Tämä on 23,3 milj. euroa tai 54,1 % enemmän kuin vuonna
2001. Osakekohtainen kassavirta kasvoi 2,93 eurosta 4,54 euroon eli 55
%. Kiertonopeuden kasvun ansiosta nettokäyttöpääoman määrä on nyt 16,2
% konsernin liikevaihdosta (v. 2001: 18,1 %).
Liiketoiminnan kassavirta käytettiin käyttöomaisuusinvestointeihin
mukaan lukien yrityshankinnat yhteensä 21,1 milj. euroa, omien
osakkeiden ostoihin käytettiin 9,9 milj. euroa ja osinkoihin 13,2
milj. euroa. Lisäksi korollisia ja muita velkoja maksettiin pois 22,4
milj. eurolla.
Konsernin korollinen nettovelka tilikauden lopussa oli 33,0 milj.
euroa, joka vastaa 19,1 %:n nettovelkaantumisastetta (v. 2001 lopussa
50,1 milj. ja 28,9 % vastaavasti). Konsernin omavaraisuusaste nousi
45,5 %:iin edellisvuoden 41,4 %:sta.
Konsernin 100 milj. euron valmiusluotto oli vuoden lopussa täysin
käyttämättä.
6 (27)
Valuutat
Eräiden valuuttojen, lähinnä US-dollarin, heikentymisellä euroon
nähden oli jonkin verran vaikutusta saatujen tilausten ja liikevaihdon
kehitykseen. Muuttumattomin valuuttakurssein konsernin saadut
tilaukset laskivat 9,3 % ja liikevaihto 4,0 % (raportoidut luvut
olivat vastaavasti 11,8 % ja 5,6 %). Konsernin voittoon
valuuttakurssimuutoksilla oli vain vähäinen vaikutus.
Konsolidoinnissa käytetyt keskikurssit eräissä konsernille tärkeissä
valuutoissa kehittyivät euroon nähden seuraavasti:
2002 2001 Muutos-%
USD 0,94573 0,89599 -5,26
CAD 1,48420 1,38670 -6,57
GBP 0,62887 0,62193 -1,10
SEK 9,16070 9,25580 +1,04
NOK 7,50820 8,04790 +7,19
SGD 1,69150 1,60400 -5,17
AUD 1,73780 1,73240 -0,31
Konserni jatkoi politiikkansa mukaista kurssiriskien suojausta muissa
kuin euroarvoisissa liiketapahtumissa. Suojaus tapahtui pääosin
valuuttojen termiinikaupoilla. Kurssisuojaus kattaa riskit keskimäärin
noin vuodeksi eteenpäin.
Tilaukset ja tilauskanta
Konsernin saamat tilaukset (ilman huoltosopimuskantaa ja siihen
sisältyvien sopimusten uusintoja) olivat 598,9 milj. euroa. Tilausten
arvo laski 80,2 milj. euroa tai 11,8 % (9,3 % muuttumattomin
valuuttakurssein).
Laskusta 54,7 milj. euroa johtui Erikoisnostureista, joiden tilaukset
laskivat 26,1 %. Satama- ja telakkanosturitilaukset laskivat yli 50
%:lla pääosin asiakkaiden siirtämien ostopäätösten vuoksi. Vuodelle
2002 ei myöskään ajoittunut yhtään suurtilausta, kun edellisvuoden
vertailulukuihin sisältyi yksi yksittäinen iso laivanosturitilaus
(arvo n. 32 milj. euroa). Muut erikoisnosturitilaukset, lähinnä
voimalaitoksiin ja prosessiteollisuuteen sen sijaan kasvoivat
edellisvuodesta noin 12 %:lla.
Standardinostolaitteiden tilaukset laskivat 26,0 milj. eurolla tai
11,3 %. Edellisvuoteen verrattuna lasku pieneni selvästi vuoden
toisella puoliskolla, mutta ei vielä muuttunut kasvuksi.
7 (27)
Kunnossapitotoimintojen saamat uudet tilaukset kasvoivat 1,0 %:lla,
mutta tuotteittain kehitys oli hyvinkin vaihtelevaa; kenttähuollon
saamat tilaukset kasvoivat 11,8 % edellisvuodesta, mutta
modernisaatioiden ja isojen peruskunnostusten tilaukset sen sijaan
vähenivät 22,9 %:lla. Jälkimmäisten osuus putosikin alle 20 %:iin
kaikista Kunnossapitopalveluista. Huoltosopimuskantaa sisältyvien
nostolaitteiden määrä kasvoi 208.270 kappaleeseen eli noin 12 %:lla
edellisvuodesta. Myös sopimuskannan rahallinen arvo kehittyi
suotuisasti. Kasvu oli noin 4 %.
Maantieteellisesti konsernin kehitys oli nopeinta Kiinassa. Euroopassa
kehitys oli varsin vakaata, paitsi Saksassa, jossa tilauskertymä
edelleen pieneni markkinoista johtuen. Myös konsernin Amerikoista
saamat tilaukset laskivat edellisvuoteen nähden noin 5 %:lla, mutta
kääntyivät selvään noin 30 %:n kasvuun vuoden viimeisellä
neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.
Konsernin tilauskannan arvo vuoden lopussa oli 206 milj. euroa. Tämä
on 73,7 milj. euroa eli 26,3 % vähemmän kuin vuoden 2001 lopun
tilauskanta. Tilauskanta koostuu pääosin Erikoisnosturitilauksista ja
se riittää laskusta huolimatta ylläpitämään hyvää tuotannon tasoa noin
6-8 kuukautta eteenpäin. Standardinostolaitteissa ja Kunnossapidossa
tilauskannan arvo laski jonkin verran, mutta tilauskannalla ei näissä
toiminnoissa ole samaa ennakoivaa merkitystä kuin Erikoisnostureissa.
Pyrkimys on minimoida toimitus- ja vasteajat.
Investoinnit
Konsernin investoinnit aineellisiin tuotantohyödykkeisiin (poislukien
yrityshankinnat) olivat 12,9 milj. euroa (v. 2001: 10,0 milj. euroa).
Investoinneista suurin osa kohdistui valmistuksen konekannan
uudistuksiin, tietotekniikkaan ja rakennuksiin. Investoinneilla
pyritään tehokkuuden lisäämiseen. Investoinnit aineettomiin
hyödykkeisiin (poislukien yrityshankinnat) olivat 1,0 milj. euroa (v.
2001: 1,3 milj. euroa).
Investoinnit ylittivät niitä vastaavat poistot noin 1,7 milj. eurolla.
Tutkimus ja kehitystoiminta
Konsernin suorat tutkimus- ja kehityskulut olivat 8,2 milj. euroa,
missä on kasvua edellisvuoden 7,7 milj. eurosta 6,5 %.
Uuslaiteliiketoimintojen liikevaihdosta tämä on noin 2 %, mutta lähes
6 % lähinnä sitä vastaavasta komponentti- ja avainteknologian
tuotannon arvosta. Lisäksi uuden kontinkäsittelyteknologian
kehitykseen käytettiin 7,3 milj. euroa.
8 (27)
Edelleenkin tuotekehitys kohdistui pääosin nostolaitteiden sähkö- ja
elektronisten sekä mekaanisten ominaisuuksien kehittämiseen. Uutena
painopistealueena tuotekehitystoiminnassa on kunnossapidon teknisten
apuvälineiden kehittäminen.
Henkilöstön kehittäminen
Konserni jatkoi panostusta henkilöstönsä osaamisen kehittämiseen. KCI
Konecranes Academy ohjelmaa, joka on tarkoitettu keskijohdolle ja
asiantuntijoille, jatkettiin suunnitellusti. Ylimmän johdon
koulutusohjelmaa yhdessä IMD:n (Lausanne, Sveitsi) kanssa jatkettiin.
Myös henkilöstön perehdyttäminen konsernin uusiin tuotteisiin ja
teknisiin ratkaisuihin jatkui niin ikään merkittävällä tasolla.
Henkilöstön koulutukseen ja kehitykseen konserni panosti noin 9000
koulutuspäivää.
Henkilöstön määrä
Konsernin henkilöstömäärä vuoden 2002 lopussa oli 4441, jossa
nettokasvua v. 2001 lopun 4401:stä oli 40 henkilöä.
Kunnossapitotoiminnoissa henkilöstömäärä kasvoi 217:lla eli 8,7 %, kun
taas uuslaitetoiminnoissa oli vähennystä 180 henkilöä. Ostetut
liiketoiminnot lisäsivät henkilöstön määrää noin 140:llä. Henkilöstöä
oli viime vuonna keskimäärin 4396 (v. 2001: 4434).
Vakuutukset
Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuspolitiikkansa osana riskien
kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit,
jotka on taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa
vakuuttamalla. Vakuutusmarkkinoiden kiristyttyä konsernissa on
kiinnitetty huomiota myös muiden riskienhallintatoimenpiteiden
tehostamiseen yksiköissä.
Riita-asiat
Välimiesmenettely Baan Company N.V.:n ja KCI Konecranes International
Oyj:n välillä Tukholmassa jatkuu edelleen, mutta prosessi on edennyt
hitaasti. Tämän hetken arvion mukaan lopullinen käsittely asiassa
pidetään vuoden 2003 lopussa. Välimiesoikeudenkäynnissä KCI Konecranes
vaatii vahingonkorvausta Baanilta ja Baan on puolestaan tehnyt
vastakanteen KCI Konecranesia vastaan. Konsernin vuoden 2002 taseeseen
sisältyy n. 14.0 milj. euron suuruinen saatava, joka koostuu lähinnä
ko.
9 (27)
projektiin liittyvistä kustannuksista. KCI Konecranesin vaatimus
ylittää taseeseen merkityn määrän. Baanin vastakanne on hieman tätä
määrää alempi. KCI Konecranes on hakenut myös useita turvaamistoimia
Baan Company N.V. ja Invensys International B.V:tä vastaan
Alankomaissa.
Vuoden 2002 aikana Invensys International B.V., BAAN Development B.V.
ja Baan USA, Inc. ovat käynnistäneet oikeudenkäynnin Kalifornian
pohjoisen piirin tuomioistuimessa KCI Konecranesia ja sen
yhdysvaltalaista tytäryhtiötä Konecranes, Inc.:iä sekä Novasoft
Information Technology, Inc.:iä vastaan. Invensys/Baan vaatii mm.
oikeudenkäynnissä myöhemmin täsmennettävää vahingonkorvausta, jonka
määrän kantajat ilmoittavat olevan vähintään 50 miljoonaa USD sekä
näiden lisäksi sakkoluonteisia vahingonkorvauksia väitetyistä
sopimusrikkomuksista sekä eräillä muilla perusteilla. KCI Konecranes
katsoo asian läheisesti liittyvän yllä mainittuun
välimiesoikeudenkäyntiin ja on esittänyt vaatimuksen kanteiden
hylkäämisestä tai siirtämisestä välimiesmenettelyyn. Asiassa on
pidetty ensimmäinen käsittely, mutta välipäätöstä asiassa ei ole vielä
saatu.
Vuoden 2002 lopussa konsernilla ei ollut muita olennaisia
oikeudenkäyntejä tai riita-asioita
Konsernin rakenne
Konserni teki Yhdysvalloissa 5. maaliskuuta 2002 sopimuksen Shepard
Niles Inc:n nostin- ja jälkimarkkinaliiketoimintojen ostosta. Kauppa
päätettiin maaliskuun lopussa ja liiketoiminnan taloudelliset luvut
liitettiin konsernin lukuihin huhtikuun alusta lukien.
Kesäkuun 3. päivänä ostettiin Burlington Engineering divisioonan
nosturi- ja huoltotoiminnot (Boston, Massachusetts, USA). Toiminnot
ovat mukana konsernin luvuissa ostopäivästä lähtien.
Nämä ostetut toiminnot palvelevat lähinnä Yhdysvaltojen koillisosia ja
laajentavat siten myynti- ja huoltotoimintojemme markkinakattavuutta.
Lokakuun 16. päivänä konserni hankki omistukseensa Crane Manufacturing
& Service Corporationin (CMS) varaosa- ja huoltoliiketoiminnot
niinikään Yhdysvalloissa (Milwaukee, Wisconsin). Nämä luvut sisältyvät
konsernin lukuihin ostopäivästä lukien. Lisäksi konserni hankki
omistukseensa joitakin vähäisempiä liiketoimintoja, lähinnä Suomessa.
Ostetut liiketoiminnot lisäävät konsernin liikevaihtoa vuositasolla
noin 15 milj. eurolla.
10 (27)
Marraskuun 6. päivänä konserni allekirjoitti yhdessä japanilaisen
Meidensha Corporationin (osa Sumitomo-ryhmittymää) kanssa sopimuksen
yhteisyrityksestä (Meiden Hoist System Company Ltd) Japanin
standardinostin ja nosturimarkkinoilla. KCI Konecranesin omistusosuus
yhteisyrityksestä tulee olemaan 49 % ja sitä on oikeus korottaa
myöhemmin 65 %:iin. Meiden on Japanin vanhin nostinmerkki ja sillä on
noin 10 %:n osuus Japanin markkinoista ja noin 17 milj. euron
liikevaihto. Yhteisyrityssopimuksen mukaisesti Meiden Hoist Systems
Company Ltd:n on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2003
ensimmäisen neljänneksen aikana.
Standardinostintehtaamme aloitti toimintansa Shanghaissa, Kiinassa.
Standardinostin ja nosturimyyntiä Kiinassa tukemaan allekirjoitettiin
vuoden aikana yhteensä kolme perustamissopimusta yhteisyrityksistä,
joissa konsernilla tulee olemaan vähemmistöomistus sekä joitakin
yhteistyösopimuksia, joihin ei liity omistuksellista yhteistyötä.
Konserni jatkaa aktiivista yritysostopolitiikkaansa muita
yhteistyömuotoja poissulkematta.
Osakkeen hintakehitys ja osakevaihto
KCI Konecranesin osakkeen kurssi laski vuoden 2002 aikana 18,28 % ja
päätöskurssi oli 23,29 euroa (vuonna 2001: 28,50 euroa). Korkein
kaupantekokurssi oli 36,83 euroa (vuonna 2001: 38,46 euroa) ja alin
kaupantekokurssi 19,80 euroa (vuonna 2001: 25,00 euroa). Samaan aikaan
laskivat HEX-yleisindeksi 34,41 %, HEX-portfolioindeksi 16,68 % ja
alakohtainen indeksi (metalliteollisuus) 4,06 %.
Osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa 333,2 milj. euroa (vuonna
2001: 427,5 milj. euroa), joka oli 33:ksi suurin markkina-arvo
Helsingin Pörssissä.
KCI Konecranesin osakkeen kokonaisvaihto oli 11.938.647 osaketta, mikä
vastaa 83,44 %:ia yhtiön osakkeista. Osakevaihto oli arvoltaan 343,1
milj. euroa, joka oli 23:ksi suurin osakevaihto Helsingin Pörssissä.
Yhtiön omat osakkeet
KCI Konecranes International Oyj hankki omia osakkeitaan 300.000 kpl
vuonna 1999 ja 391.370 kpl lisää vuoden 2002 aikana. Hankittujen omien
osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo yhtiön osakepääomasta oli
1.382.740 euroa ja niiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien
osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 4,6 %. Yhtiön
ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka pidettiin 20.12.2002, päätettiin
kyseisten osakkeiden mitätöinnistä. Mitätöityjen osakkeiden yhteinen
hankinta-arvo oli noin 17,4 milj. euroa. Osakepääoman alentaminen
merkittiin kaupparekisteriin 30.12.2002. Koska osakepääomaa
11 (27)
alennettiin mitätöimällä yhtiön omistuksessa olleita omia osakkeita,
ei mitätöinnillä ollut vaikutusta äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Muiden osakkeenomistajien osuus yhtiön osakepääomasta nousi
mitätöityjen osakkeiden suhteessa.
Vuoden lopussa yhtiöllä ei ollut omistuksessaan yhtään omaa osaketta.
Edellisen varsinaisen yhtiökokouksen päätösten mukaisesti yhtiön
hallituksella on valtuutus hankkia vielä enintään 358.630 yhtiön omaa
osaketta.
Osinkoehdotus
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2002
maksetaan osinkoa 0,95 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan
osakkeenomistajille, jotka on rekisteröity osakasrekisteriin
täsmäytyspäivänä 11.3.2003. Osinkojen maksupäivä on 18.3.2003.
Katsaus liiketoiminta-alueittain
Kunnossapitopalvelut
Kunnossapitopalveluiden liikevaihto oli 372,4 milj. euroa (v. 2001:
365,2 milj. euroa), jossa kasvua 2 % edellisvuodesta. Liikevoittoa
kertyi 26,2 milj. euroa (v. 2001: 24,1 milj. euroa). Liikevoitto
kasvoi edellisvuodesta 8,7 % ja liikevoittomarginaali nousi
edellisvuoden 6,6 %:sta 7,0 %:iin.
Kannattavuus parani ennen kaikkea tehostuneen toiminnan ja toiminnan
laadullisen kehityksen ansiosta. Liikevoittomarginaali ylsi konsernin
lyhyen tähtäimen tavoitteeseen (= 8 %) vuoden viimeisellä
neljänneksellä ollen 9,0 %.
Kunnossapitopalvelut kehittyivät viime vuonna suotuisasti,
Kunnossapitotoimintojen ydin, kenttähuolto kasvoi selvästi
edellisvuodesta (tilaukset +12 % ja liikevaihto +6 %), kun taas
aktiviteetti isoissa modernisaatiotyyppisissä projekteissa väheni
selvästi (tilaukset 23 % ja liikevaihto 17 %) asiakkaiden lykätessä
päätöksentekoa. Projektitoiminnan osuus Kunnossapitopalveluiden koko
liikevaihdosta painuikin alle viidenneksen. Kehitys oli
päämarkkinoiden yleiseen kehitykseen nähden hyvin johdonmukaista.
Saadut tilaukset olivat 310,2 milj. euroa (v. 2001: 307,2 milj.
euroa), jossa kasvua 1,0 % edellisvuodesta.
Kunnossapidon sopimuskanta kehittyi positiivisesti sekä määrältään
että arvoltaan. Huoltosopimuksiin sisältyi vuodenvaihteessa 208.270
nosturia, mikä on noin 12 % enemmän kuin vuoden 2001 lopussa.
12 (27)
Tulevaisuuden näkymät
Päämarkkinoillamme ei ole odotettavissa nopeaa kapasiteetin
käyttöasteiden kasvua, joka lisäisi Kunnossapitopalveluidemme
kysyntää. Toisaalta tällaisen tilanteen jatkuessa pidempään
kapasiteettia ei yleensä kasvateta eikä tuotantokoneita myöskään
uusita, mikä puolestaan johtaa väistämättä korjaus- ja huoltotarpeen
kasvuun.
Kunnossapitopalvelujen ydintoiminta eli kenttähuolto kehittyi joka
suhteessa positiivisesti vuoden 2002 olosuhteissa, emmekä näe esteitä
tämän kehityksen jatkumiselle.
Mahdollisuudet kasvun nopeuttamiseen maantieteellisellä
laajentumisella ja yritysostoilla ovat hyvät.
Standardinostolaitteet
Standardinostolaitteiden liikevaihto oli 204,5 milj. euroa (v. 2001:
244,9 milj. euroa), jossa on laskua edellisvuodesta 16,5 %.
Liikevoittoa kertyi 19,5 milj. euroa (v. 2001: 29,2 milj. euroa), mikä
on 33,2 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevoittomarginaali laski
11,9 %:sta 9,5 %:iin. Liiketoiminta-alueen liikevoittotavoite on 12 %
liikevaihdosta.
Kannattavuuden lasku johtui pääosin volyymien laskusta ja jonkin
verran alentuneista myyntihinnoista. Toisaalta kannattavuutta
paransivat merkittävästi kustannusten leikkaukset ja muut tehokkuuden
parannukset, uusi köysinostin sekä ketjunostinmyynnin selvä kasvu.
Liiketoiminta-alueen henkilöstön määrä väheni 160:llä eli 14,4 %
edellisvuoden lopusta.
Toimintojen tehostamista jatkettiin. Uuden köysinostinsarjan
kehitysprojektissa viimeistellään suurinta kokoluokkaa.
Nostintilauksista uudet tuotteet edustavat yli 91 %:ia ja
nostintoimitusten arvosta yli 70 %:ia. Nostimen kehityksestä,
tuotantoon otosta ja markkinoille viennistä liiketoiminta-alueelle
kohdistui kuluja noin 1,3 milj. euroa (v: 2001: 1,4 milj. euroa).
Saadut tilaukset olivat 203,2 milj. euroa (v. 2001: 229,2 milj.
euroa), jossa on laskua edellisvuodesta 11,3 %. Saatujen tilausten
lasku oli liikevaihdon laskua vähäisempi ja tilauskannan arvo vuoden
lopussa oli lähes edellisvuoden lopun tasolla.
13 (27)
Tulevaisuuden näkymät
Selviä kasvun merkkejä ei ole nähtävissä Euroopan eikä Amerikan
markkinoilla. Aasiassa kehitys on kuitenkin hyvää Kiinan ollessa
kasvun veturina.
Konsernin laajentuminen Kiinassa, etabloituminen Japanin markkinoille,
uudistettu köysinostinsarja ja Kunnossapitopalveluiden lisääntyvä
hyödyntäminen tuotteiden jakelussa tukevat liiketoiminta-aluetta
haasteellisessa toimintaympäristössä. Toiminnallista tehokkuutta
tullaan edelleen nostamaan.
Erikoisnosturit
Erikoisnosturien liikevaihto oli 209,2 milj. euroa, jossa oli laskua
edellisvuoden 227,3 milj. eurosta 8,0 %. Liikevoitto oli 16,7 milj.
euroa (v. 2001: 17,1 milj. euroa) eli vain 2,3 % vähemmän kuin vuonna
2001. Liikevoittomarginaali nousi 7,5 %:sta 8,0 %:iin. Konsernin
asettama kannattavuustavoite Erikoisnostureille on 10 %:n liikevoitto.
Tämä tavoite saavutettiin vain vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Kannattavuus parani lähinnä kustannustehokkuuden parantumisen
ansiosta, sen sijaan volyymin lasku rasitti tulosta.
Uusia tilauksia saatiin 154,9 milj. euron arvosta, mikä on 54,7 milj.
euroa tai 26,1 % vähemmän kuin edellisvuonna. Satama- ja
telakkanostureissa tilaukset vähenivät edellisvuodesta yli 50 %:lla
asiakkaiden epäröidessä ja siirtäessä ostopäätöksiään. Sen sijaan
isojen siltanosturien tilaukset mm. paperiteollisuudelta, metallin
perusteollisuudelta ja voimalaitoksilta kasvoivat n. 11 %:lla
edellisvuodesta, vaikka myös näillä toimialoilla oli nähtävissä
päätöksenteon hitautta.
Tilauskanta vuoden lopussa oli noin kolmanneksen alhaisempi kuin
vuoden 2001 lopussa, mutta riittävällä tasolla turvaamaan hyvän
kapasiteetin käyttöasteen ilman uusia tilauksiakin n. 6-8 kuukautta
eteenpäin. Maittain ja toimintayksiköittäin tässä on kuitenkin
huomattaviakin eroja.
Liiketoiminta-alueella viedään eteenpäin useita toimintojen
tehostamiseen tähtääviä kehityshankeita. Henkilömäärä liiketoiminta-
alueella laski 20 henkilöllä eli 2,8 %:lla.
Tulevaisuuden näkymät
Vuodelle 2002 oli ominaista hidastunut investointipäätösten teko
erityisesti Pohjois-Amerikan ja Euroopan markkinoilla. Lähinnä tästä
johtuen tilaukset laskivat selvästi edellisvuodesta. Vaikka
14 (27)
tilauskanta vuoden lopussa onkin noin kolmanneksen alempana kuin
vuotta aiemmin, se on kuitenkin riittävä, jotta kapasiteetin
käyttöaste säilyy keskimäärin hyvällä tasolla noin 6-8 kk eteenpäin.
Konsernin uudet ja kilpailukykyiset tuotteet yhdessä kohtuullisella
tasolla olevan tilauskannan ja korkean tarjouskannan kanssa luovat
kuitenkin edellytykset liikevaihdon kasvulle. Toiminnallinen tehokkuus
paranee edelleen mm. korjaamalla eräiltä osin kapasiteetin epätasaista
kuormitusta, lyhentämällä toimitusaikoja sekä lisäämällä edelleen
alhaisen jalostusarvon rakenteiden ja osien alihankintaa. Nämä toimet
tukevat positiivista liikevoittomarginaalin kehitystä. Markkinoiden
kehitys on merkittävästi riippuvainen maailmanpolitiikan yleisestä
kehityksestä. Toimintaympäristön ei odoteta paranevan vuodesta 2002.
Tärkeitä tilauksia
Seuraavassa muutamia esimerkkejä vuoden aikana saamistamme
tilauksista. Lista kuvaa toimintamme kattavuutta sekä
asiakaskannaltaan että maantieteellisesti.
Elsner Stahlbau Maschinenbau GmbH tilasi yhden erikoisnosturin ja
kolme teollisuusnosturia uuteen teräsrakenteita valmistavaan
tehtaaseensa Schrobenhausenissa, Saksassa.
Unkarilainen BILK Kombiterminal Rt. (BILK = Budapest Intermodal
Logistics Centre) tilasi kaksi konttipukkinosturia uuteen Budapestin
eteläpuolella sijaitsevaan tavaransiirtoterminaaliin.
KCI Konecranes sai useita tilauksia jätteenkäsittelynostureista. Se
toimittaa useita nostureita mm. Hässleholmin ja Osbyn
kaukolämpölaitoksille ja Norrenergin Solnan lämpölaitokselle Ruotsiin
sekä Silea Spalle Italiaan ja Hjorring Energylle Tanskaan.
CNIM tilasi kuusi jätteenkäsittelynosturia jätteenpolttolaitoksiin
Ranskan Lillebonneen ja Compiegneen ja kaksi kuonansiirtonosturia
Marchwoodissa, Iso-Britanniassa sijaitsevaan laitokseen.
Itävaltalainen VA Tech Hydro Gmbh tilasi neljä nostokapasiteetiltaan
erilaista nosturia vesivoimalaitokseensa Ankarassa, Turkissa sekä
viisi nosturia voimalaitokseensa Pohjois-Irlannissa.
Toshiba tilasi kaksi voimalaitosnosturia. Loppuasiakas on Asia Cement
Group Taiwanissa.
Bechtel tilasi nostokapasiteetiltaa 130 tonnin voimalaitosnosturin
projektiinsa Rotterdamissa Hollannissa.
15 (27)
APM, S.A. DE C.V. TILASI YHTEENSä 11 PROSESSINOSTURIA MONTERREYSSA,
MEKSIKOSSA SIJAITSEVAAN TERäSTEHTAASEENSA.
Alcan Rolled Products tilasi alumiinirullien käsittelyyn tarkoitetun
erikoisnosturin Rogerstonessa, Etelä-Walesissa, Iso-Britanniassa
sijaitsevaan tehtaaseensa.
Yhdysvaltalainen Nucor Corporation tilasi kaksi terässulaton nosturia
sekä yhden huoltonosturin terästehtaaseensa Jewettiin, Teksasiin. Tämä
oli ensimmäinen kerta, kun yksi Yhdysvaltojen suurista terästehtaista
valitsi KCI Konecranesin toimittajakseen ja ensimmäinen kerta, kun
yhdysvaltalainen teräksen valmistaja osti uuden teknologian mukaisia
vaihtovirta- ja invertterikäyttöisiä terässulaton nostureita.
Saksalainen Hamburger Stahlwerke GmbH tilasi metalliromun käsittelyyn
tarkoitetun kaksipalkkisen pukkinosturin modernisaation.
Yhdysvaltalainen Daimler Chrysler Corporation tilasi kolme
nostoteholtaan 80/40-tonnin erikoisprosessinosturia Kokomossa,
Indianassa sijaitsevan moottori- ja vaihdetehtaansa valimon
laajennusosaan.
Volkswagen Sachsen GmbH tilasi kaksipalkkisen nosturin Moselissa,
Saksassa sijaitsevalle prässäyslinjalleen ja Vokswagen de Mexico
(Puebla, Meksiko) tilasi kaksi kaksipalkkista muottien käsittelyyn
tarkoitettua prosessinosturia muottipuristustehtaansa laajennukseen
General Motors (Pontiac, Yhdysvallat) tilasi prässäyslinjalleen
erikoisnosturin apunostimineen.
Jaguar Cars (Halewood, Liverpool, Iso-Britannia) tilasi niinikään
uuden prässilinjan nosturin.
Kiinalaisilta paperitehtailta saatuja tärkeitä tilauksia olivat
paperikonenosturit Chandong Juatai Paper Co:lle, Taishan Paper Co:lle
ja Shandong Bohui Paperille.
M-real tilasi Sittingbournessa, Kentissä, Iso-Britanniassa
sijaitsevaan tehtaaseensa useita paperitehdasnostureita sekä vanhojen
nostureiden modernisoinnin.
UPM Kymmene tilasi kaksi nosturia Shotton Paperin (North Wales, Iso-
Britannia) uuteen kierrätyskuitutehtaaseen ja Svenska Cellulosa
Aktiebolaget (SCA) tilasi yhden paperitehdasnosturin Laakircheniin
Itävaltaan.
Metso Paper (Ruotsi) tilasi 45-tonnin erikoisnosturin
paperikonetehtaan valimoon.
16 (27)
Konecranes VLC allekirjoitti sopimuksen ZAO First Container Terminalin
(FCT) kanssa kahden Panamax-luokan laiturikonttinosturin
toimittamisesta Pietariin.
KCI Konecranes sai lisätilauksen TMM Puerto y Terminales, S.A. de
C.V:tä neljästä kumipyöräkonttinosturista Meksikon toiseksi suurimpaan
satamaan, Operadora Portuaria de Manzanilloon (OPM).
Maailman kolmanneksi suurin satamaoperaattori APM Terminals (osa
tanskalaista A.P. Moller/Maersk konsernia) teki myös lisätilauksen
kuudesta kumipyöräkonttinosturista Elizabethissa ja New Jerseyssä,
Yhdysvalloissa sijaitseviin terminaaleihinsa.
KCI Konecranes valittiin kahden telakkapukkinosturin ja niiden
komponenttien toimittajaksi Dalianin telakalle Kiinaan.
Tulevaisuuden näkymät
Investointien vähetessä ja käyttöasteiden ollessa alhaisella tasolla
Kunnossapito jatkoi kuitenkin kasvuaan ja muut liiketoiminta-alueet
pitivät hyvin asemansa. Liiketoiminta-alueet onnistuivat puolustamaan
liikevoittomarginaalejaan ja markkinaosuutemme kasvoivat. Konsernin
liikevoitto aleni, mutta jatkuvien kustannusleikkausten ansiosta
vähemmän kuin mitä liikevaihdon laskusta voisi olettaa. Tulevaisuuteen
suunnatut tuotekehitys- ja yritysostotoimet lisääntyivät, mikä myös
verotti tulosta.
Kunnossapidon kasvu jatkuu. Standardinostolaitteiden ja
Erikoisnostureiden tilausten määrä vakiintui. Tilauskanta on vakaalla
ja tyydyttävällä tasolla.
Aasiassa on avattu markkinoita, joilla merkittävät
kasvumahdollisuudet. Vahva markkina-asemamme, maantieteellinen
kattavuutemme sekä moderni teknologiamme ovat kaikki tekijöitä, jotka
edesauttavat positiivisen kehityksen jatkumista, erityisesti
verrattuna muihin toimijoihin näillä markkinoilla. Taseemme on vahva
ja pyrimme edelleen jatkamaan toimialamme yhdentymiskehitystä.
Helsinki, 11.2.2003
Hallitus
YLEISLAUSEKE
Tietyt lausunnot tässä tiedotteessa ovat tulevaisuuteen kohdistuvia ja
perustuvat johdon tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne
sisältävät riskiä ja epävarmuutta ja ovat alttiita yleisen
taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.
17 (27)
KEHITYS LIIKETOIMINTA- JA MARKKINA-ALUEITTAIN
Saadut tilaukset liiketoiminta-alueittain
2002 % 2001 %
MEUR kokonais- MEUR kokonais-
määrästä määrästä
Kunnossapito-
palvelut 310,2 (1 47 307,2(1 41
Standardi-
nostolaitteet 203,2 30 229,2 31
Erikoisnosturit 154,9 23 209,6 28
./. Sisäinen osuus -69,4 -66,9
Yhteensä 598,9(1 100 679,1(1 100
1) ilman huollon vuosisopimuskantaa
Tilauskanta (2
2002 2001
MEUR MEUR
Yhteensä 206,0 279,7
2) osatuloutettu liikevaihto vähennettynä
Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
2002 % liike- 2001 % liike-
MEUR vaihdosta MEUR vaihdosta
Kunnossapito-
palvelut 372,4 47 365,2 44
Standardi-
nostolaitteet 204,5 26 244,9 29
Erikoisnosturit 209,2 27 227,3 27
./. Sisäinen osuus -72,5 -81,1
Yhteensä 713,6 100 756,3 100
Liikevoitto liiketoiminta-alueittain (MEUR)
2002 2002 2001 2001
Liikevoitto % liike- Liikevoitto % liike-
vaihdosta vaihdosta
Kunnossapito-
palvelut 26,2 7,0 24,1 6,6
Standardi-
nostolaitteet 19,5 9,5 29,2 11,9
Erikoisnosturit 16,7 8,0 17,1 7,5
Konsernin kulut -23,8 -11,9
Konsolidointierät -1,0 -3,2
Yhteensä 37,6 55,3
18 (27)
Liikevaihto markkina-alueittain
2002 % liike- 2001 % liike-
MEUR vaihdosta MEUR vaihdosta
Pohj.maat ja Keski-
Eurooppa 179,4 25 183,4 24
EU (ilman
Pohj.maita) 220,9 31 213,6 28
Amerikka 242,4 34 277,4 37
Aasian-Tyynenmeren
alue 70,9 10 81,9 11
Yhteensä 713,6 100 756,3 100
Henkilöstö liiketoiminta-alueittain (kauden lopussa)
2002 % 2001 %
kokonais- kokonais-
määrästä määrästä
Kunnossapitopalvelut 2.698 61 2.481 56
Standardinosto-
laitteet 949 21 1,109 25
Erikoisnosturit 685 15 705 16
Konsernin yhteiset 109 3 106 3
Yhteensä 4.441 100 4.401 100
KONSERNIN TULOS
Tuloslaskelma 2002 2001
MEUR MEUR
Liikevaihto 713,6 756,3
Liiketoiminnan muut tuotot (1 2,9 12,2
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista -0,2 -0,3
Poistot ja arvonalennukset -15,5 -16,0
Liiketoiminnan muut kulut -663,2 -697,0
Liikevoitto 37,6 55,3
Rahoitustuotot ja -kulut -1,1 -2,8
Voitto ennen veroja 36,5 52,4
Verot -11,8 -17,1
Tilikauden voitto 24,6 35,3
1) Sisältää Vacon Oyj:n osakkeista saadun myyntivoiton 9,9 MEUR (v.
2001).
19 (27)
2002 2001
MEUR MEUR
Saadut osingot 0,0 0,3
Korkotuotot vaihtuvista vastaavista 1,9 2,7
Muut rahoitustuotot 1,5 0,7
Korkokulut -3,9 -6,1
Muut rahoituskulut -0,7 -0,5
Yhteensä -1,1 -2,8
Investoinnit
2002 2001
MEUR MEUR
Yhteensä (ilman yritysostoja) 13,9 11,3
KONSERNIN TASE
VASTAAVAA 31.12.2002 31.12.2001
Pysyvät vastaavat MEUR MEUR
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineettomat oikeudet 6,0 3,7
Liikearvo 17,9 18,9
Konserniliikearvo 5,6 6,6
Ennakkomaksut 5,8 3,7
35,3 32,9
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Maa-alueet 3,8 4,1
Rakennukset ja rakennelmat 22,0 21,7
Koneet ja kalusto 29,8 29,1
Ennakkomaksut ja keskeneräiset 0,6 1,8
hankinnat
56,2 56,7
SIJOITUKSET
Osuudet omistusyhteysyrityksistä 1,0 1,2
Muut osakkeet ja osuudet 1,0 0,7
Omat osakkeet 0,0 7,5
2,0 9,4
Vaihtuvat vastaavat
VAIHTO-OMAISUUS
Aineet, tarvikkeet ja 39,6 39,7
puolivalmisteet
Keskeneräiset työt 30,4 48,1
Maksetut ennakot 4,0 3,0
73,9 90,8
20 (27)
PITKÄAIKAISET SAAMISET
Lainasaamiset 0,2 0,6
Muut saamiset 0,3 0,3
Siirtosaamiset 0,0 0,1
0,5 1,1
LYHYTAIKAISET SAAMISET
Myyntisaamiset 123,4 138,5
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 3,0 2,6
Lainasaamiset 0,0 0,1
Muut saamiset 21,5 21,6
Laskennallinen verosaaminen 4,0 4,9
Siirtosaamiset 62,2 80,6
214,1 248,3
RAHAT JA PANKKISAAMISET 15,2 16,8
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 303,7 356,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ 397,1 455,9
VASTATTAVAA 31.12.2002 31.12.2001
MEUR MEUR
Oma pääoma
Osakepääoma 28,6 30,0
Ylikurssirahasto 21,8 20,5
Omien osakkeiden rahasto 0,0 7,5
Vapaaehtoisista varauksista ja
poistoeristä omaan pääomaan 3,3 3,3
siirretty osuus
Muuntoero -4,3 -3,6
Edellisten tilikausien voitto 99,2 87,2
Tilikauden voitto 24,6 35,3
173,2 180,2
Vähemmistöosuus 0,1 0,1
Pakolliset varaukset 12,0 12,9
Vieras pääoma
PITKÄAIKAINEN
Joukkovelkakirjalainat 25,0 25,0
Lainat rahoituslaitoksilta 0,0 25,0
Eläkelainat 2,0 2,5
Optiolainat 0,0 0,1
Muut lainat 1,8 0,6
Laskennallinen verovelka 2,6 2,8
31,4 56,0
21 (27)
LYHYTAIKAINEN
Lainat rahoituslaitoksilta 10,3 0,4
Eläkelainat 0,5 0,5
Optiolainat 0,1 0,0
Saadut ennakot 16,5 31,4
Ostovelat 50,0 58,4
Velat omistusyhteysyrityksille 0,0 0,1
Muut velat 21,7 29,9
Siirtovelat 81,2 85,9
180,4 206,7
Vieras pääoma yhteensä 211,9 262,7
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 397,1 455,9
Korolliset velat 48,4 67,5
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut (MEUR)
ANNETUT VAKUUDET 2002 2001
Omien velkojen vakuudeksi
Kiinnitykset maa-alueisiin ja
rakennuksiin 5,9 5,9
Vastuut omista kaupallisista
sitoumuksista
Pantit 0,9 0,8
Takaukset 141,6 143,7
Osakkuusyhtiöiden velasta
Takaukset 0,8 0,7
Muiden puolesta
Takaukset 0,1 0,2
VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
Leasingvastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat 7,3 8,6
Myöhempinä tilikausina maksettavat 11,5 9,4
Muut vastuut 1,0 2,2
Yhteensä 169,1 171,6
Leasingsopimukset noudattavat normaaleja
ehtoja kussakin maassa.
22 (27)
Yhteensä vastuutyypeittäin
Kiinnitykset maa-alueisiin ja
rakennuksiin 5,9 5,9
Pantit 0,9 0,8
Takaukset 142,5 144,6
Muut vastuusitoumukset ja vastuut 19,8 20,3
Yhteensä 169,1 171,6
Avoin johdannaissopimuskanta (MEUR)
2002 2001
Valuuttatermiinisopimukset 411,4 582,7
Koronvaihtosopimukset 25,0 25,0
Yhteensä 436,4 607,7
Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja
korkoriskiltä suojautumiseen. Yhteenlaskettu nimellisarvo ei anna
oikeaa kuvaa sopimuksiin liittyvistä vastuista, sillä suurin osa
sopimuksista on vastakkaisia. Johdannaisilla suojattu tilauskanta ja
valuuttamääräinen oma pääoma on suuruusluokaltaan noin puolet
johdannaissopimusten kokonaisnimellisarvosta.
23 (27)
KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2002 2001
MEUR MEUR
Liikevoitto (1 37,9 45,4
Poistot 15,5 16,0
Rahoitustuotot ja -kulut 4,4 -4,7
Verot -11,6 -16,7
Tulorahoitus 46,2 40,0
Liikesaamisten lisäys 26,1 -5,2
Vaihto-omaisuuden lisäys (-),
vähennys (+) 11,6 3,6
Korottomien lyhytaikaisten velkojen
lisäys (+), vähennys (-) -17,6 4,6
Liiketoiminnan kassavirta 66,3 43,0
Käyttöomaisuusinvestoinnit ja
ennakkomaksut -12,1 -9,3
Investoinnit ja ennakkomaksut
aineettomaan käyttöomaisuuteen ja
pitkäaikaisiin sijoituksiin -3,4 -4,5
Hankittujen yhtiöiden käyttöomaisuus -6,8 -0,8
Omien osakkeiden ostot -9,9 0,0
Käyttöomaisuuden myyntituotot 1,2 15,7
Investointien kassavirta -31,0 1,1
Kassavirta ennen rahoitusta 35,4 44,1
Pitkäaikaisten velkojen lisäys (+),
vähennys (-) -25,5 12,1
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+),
vähennys (-) 3,1 -40,5
Maksetut osingot -13,2 -10,4
Ulkopuolinen rahoitus -35,6 -38,8
Korjauserät (2 -1,4 0,3
Laskelman mukainen likvidien varojen -1,6 5,6
muutos
Rahat ja pankkisaamiset 1.1. 16,8 11,2
Rahat ja pankkisaamiset 31.12. 15,2 16,8
Taseen mukainen likvidien varojen -1,6 5,6
muutos
1) Tuloslaskelman mukaista liikevoittoa on oikaistu osakkuusyhtiöiden
tuloksella ja käyttöomaisuuden myyntivoitolla/-tappiolla.
2) Rahojen ja pankkisaamisten muuntoerot.
24 (27)
KCI KONECRANES KONSERNI 1998-2002
LIIKETOIMINNAN KEHITYS 2002 2001 2000 1999 1998
Saadut tilaukset MEUR 598,9 679,1 764,4 538,7 542,8
Tilauskanta MEUR 206,0 279,7 308,8 178,4 194,8
Liikevaihto MEUR 713,6 756,3 703,0 591,5 597,0
josta Suomen
ulkopuolelta MEUR 634,2 679,2 644,2 538,3 542,3
Vienti Suomesta MEUR 256,9 263,5 217,8 180,7 213,0
Henkilöstön lukumäärä
keskimäärin 4.396 4.434 4.244 4.050 3.968
Investoinnit MEUR 13,9 11,3 14,7 12,9 15,1
prosenttia
liikevaihdosta % 1,9 1,5 2,1 2,2 2,5
Tutkimus- ja
kehitysmenot MEUR 8,2 7,7 6,9 7,8 7,2
PROSENTTIA
STANDARDINOSTO-
LAITTEIDEN
LIIKEVAIHDOSTA 1) % 4,0 3,1 2,7 3,6 3,5
prosenttia
kokonaisliikevaihdosta % 1,1 1,0 1,0 1,3 1,2
Kannattavuus
Liikevaihto MEUR 713,6 756,3 703,0 591,5 597,0
Liiketulos ennen
liikearvon poistoja MEUR 40,9 59,4 43,7 34,8 44,5
prosenttia
liikevaihdosta % 5,7 7,9 6,2 5,9 7,5
Liiketulos MEUR 37,6 55,3 39,6 32,1 42,6
prosenttia
liikevaihdosta % 5,3 7,3 5,6 5,4 7,1
Tulos ennen satunnaisia
eriä MEUR 36,5 52,4 34,0 30,2 43,3
prosenttia
liikevaihdosta % 5,1 6,9 4,8 5,1 7,2
Tulos ennen veroja MEUR 36,5 52,4 34,0 30,2 43,3
prosenttia
liikevaihdosta % 5,1 6,9 4,8 5,1 7,2
Tilikauden voitto MEUR 24,6 35,3 23,4 21,8 31,4
prosenttia
liikevaihdosta % 3,4 4,7 3,3 3,7 5,3
25 (27)
Tase ja tunnusluvut
Oma pääoma MEUR 173,2 180,2 155,3 143,7 131,2
Taseen loppusumma MEUR 397,1 455,9 450,0 352,3 308,3
Oman pääoman tuotto % 14,2 22,0 16,4 16,3 25,7
Sijoitetun pääoman
tuotto % 17,8 24,3 19,4 21,7 32,6
Current ratio 1,6 1,6 1,4 1,7 1,3
Omavaraisuusaste % 45,5 41,4 35,8 42,2 47,0
Gearing % 19,1 28,9 57,7 35,8 7,2
Numerotietoa
osakkeista
Tulos/osake EUR 1,69 2,40 1,59 1,48 2,09
Oma pääoma/osake EUR 12,11 11,75 10,06 9,27 8,75
Kassavirta/osake EUR 4,54 2,93 - 0,29 - 0,33 2,36
Osinko/osake EUR 0,95* 0,90 0,71 0,71 0,71
Osinko/tulos % 56,2 37,5 44,7 48,0 34,2
Efektiivinen
osinkotuotto % 4,1 3,2 2,6 1,9 1,8
P/E-luku 13,8 11,9 17,0 25,8 18,5
Pörssikurssi alin/ EUR 19,80/ 25,00/ 25,10/ 23,05/ 26,07/
ylin 36,83 38,46 39,90 38,30 53,48
Osakkeen keskikurssi EUR 28,74 31,72 32,67 30,24 37,50
Osakekannan markkina-
arvo MEUR 333,2 427,5 405,0 572,7 580,2
Pörssivaihto (1000) 11,939 8,581 7,379 13,198 8,039
Vaihtuvuus % 83,4 57,2 49,2 88,0 53,6
* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
1) Tutkimus ja tuotekehitys palvelevat lähinnä Standardinostolaitteita
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Oman pääoman tuotto = ((Voitto ennen satunnaisia eriä - tilikauden
verot) : (Taseen oma pääoma - omat osakkkeet (keskim. kauden aikana))
x 100
Sidotun pääoman tuotto = ((Voitto ennen veroja + rahoituskulut):
(Taseen loppusumma - korottomat velat - omat osakkeet (keskim. kauden
aikana)) x 100
Current ratio = Vaihtuvat vastaavat : Lyhytaikainen vieras pääoma
26 (27)
Omavaraisuusaste = ((Oma pääoma - omat osakkeet) : (Taseen loppusumma
- saadut ennakot - omat osakkeet)) x 100
Gearing = ((Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset -
lainasaamiset) : (Oma pääoma + vähemmistöosuus - omat osakkeet)) x 100
Tulos/osake = (Tilikauden voitto +/- satunnaiset erät) : (Osakkeiden
kappalemäärä - omien osakkeiden kappalemäärä)
Oma pääoma/osake = (Taseen oma pääoma - omat osakkeet) : (Osakkeiden
kappalemäärä - omien osakkeiden kappalemäärä)
Kassavirta/osake = Liiketoiminnan kassavirta : (Osakkeiden
kappalemäärä omien osakkeiden kappalemäärä)
Efektiivinen osinkotuotto = ((Osinko : osake) : Pörssikurssi
tilikauden lopussa) x 100
P/E -luku = Pörssikurssi tilikauden lopussa : (Tulos : osake)
Osakekannan markkina-arvo = Tilikauden lopussa oleva osakkeiden määrä
kerrottuna osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa.
Henkilöstö keskimäärin = Vuosineljänneksistä laskettujen lukumäärien
keskiarvo
Huom!
Luvut pyöristetty lähimpään 0,1 MEUR:oon, Tunnusluvut on laskettu
tarkoista arvoista.
Osinkoehdotus
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa
maksetaan 0,95 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajille,
jotka ovat rekisteröityneet osakasrekisteriin täsmäytyspäivänä
24.2.2003. Osinkojen maksupäivä on 18.3.2003.
Puhelinkonferenssi
Kansainvälinen puhelinkonferenssi järjestetään tänään 11.2.2003 klo
16.00. Siihen voi osallistua soittamalla numeroon +44-(0)20 8401 1043.
Osallistujia pyydetään soittamaan klo 15.50. Esiteltävä graafinen
materiaali on raportin liitteenä internetissä. Puhelinkonferenssi
nauhoitetaan, ja sen voi seuraavien kahden työpäivän aikana kuunnella
puhelinnumerosta +44-(0)20 8288 4459, koodi 976622.
27 (27)
Internet
Tämä tiedote on myös internet-sivullamme www.kcigroup.com. Myös
äänitys toimitusjohtaja Stig Gustavsonin esityksestä
puhelinkonferenssissa taltioidaan internet-sivullemme myöhemmin 11.2.
(tilinpäätöstiedotteen yhteyteen).
Varsinainen yhtiökokous
Vuoden 2003 varsinainen yhtiökokous pidetään 6.3.2003 klo 11.00
konsernin pääkonttorissa (os. Koneenkatu 8, 05830 Hyvinkää). Tiedote
yhtiökokouksessa tehdyistä päätöksistä julkistetaan välittömästi
kokouksen päätyttyä.
Hallituksen esitykset yhtiökokoukselle julkistetaan keskiviikkona
12.2.2003.
Seuraava katsaus
Osavuosikatsaus, ensimmäinen vuosineljännes, julkistetaan 6.5.2003 klo
10.00.
Graafit
Graafinen esitysmateriaali on raportin liitteenä internetissä
osoitteessa www.kcigroup.com.
KCI KONECRANES INTERNATIONAL OYJ
Franciska Janzon
Sijoittajasuhdepäällikkö
LISÄTIETOJA
Toimitusjohtaja Stig Gustavson,
puh. 020 427 2000
Finanssijohtaja Teuvo Rintamäki
puh. 020 427 2040
Sijoittajasuhdepäällikkö Franciska Janzon,
puh. 020 427 2043
JAKELU
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
