• news.cision.com/
  • LähiTapiola/
  • LÄHITAPIOLAN ARJEN KATSAUS 1/13: Suomalaiset tekevät työtä ennen kaikkea rahasta – Suomen taloudessa edelleen odotettavissa nollakasvun vuosi

LÄHITAPIOLAN ARJEN KATSAUS 1/13: Suomalaiset tekevät työtä ennen kaikkea rahasta – Suomen taloudessa edelleen odotettavissa nollakasvun vuosi

Report this content

LEHDISTÖTIEDOTE
21.3.2013, Julkinen kello 9.00

Raha on useammalle kuin joka toiselle suomalaiselle tärkein syy tehdä töitä. Työn tarkoitus, eli mitä työllä saadaan aikaan, on tärkein motiivi vain joka kymmenennelle ja työn sisältö itsessään joka viidennelle suomalaiselle. Etenkin nuorilla raha korostuu työnteon pontimena. Tämä käy ilmi LähiTapiolan Arjen katsauksen kyselystä. Suomen taloudessa kasvu käynnistynee ennen kesää ja piristyy loppuvuotta kohden, mutta koko vuoden tasolla bkt-kasvu jää todennäköisesti nollaan. Asuntomarkkinoita leimaa epävarmuus, mutta sijoituksena asunnot tuottavat erinomaisesti.

Arjen katsauksen kyselyssä kysyttiin: Mikä on sinulle tänä päivänä tärkein syy tehdä työtä, jota teet. Vain 12 prosenttia vastaajista ei maininnut rahaa tärkeimpien syiden joukossa. Etenkin Pohjois-Suomessa, maaseudulla ja alle 10 000 asukkaan kaupungeissa rahan nosti tärkeimmäksi syyksi jopa 80 prosenttia vastaajista. 18−34-vuotiaista 78 prosenttia kertoi rahan olevan tärkein syy tehdä työtä. Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut juurikaan eroa. Reilu viidennes vastaajista pitää työnteon päämotiivina työn sisältöä. Eteläsuomalaisista muuta maata suurempi osuus nostaa kärkeen työn sisällön.

−Luonnollisesti toimeentulo on kiinni työstä ja sen saatavuudesta. Haja-asutusalueilla työpaikkoja ei ehkä ole valittavaksi asti, mutta Etelä-Suomessa voi olla varaa valita työ sisällön mukaan. On merkillepantavaa, että toisin kuin julkisuudessa usein todetaan, nuoret eivät tutkimuksemme mukaan valitse työtä mukavien työehtojen tai työn henkisen puolen perusteella vaan työ on ennen muuta keino rahoittaa elämistä ja harrastuksia. Myös työn status on nuorille tärkeää. Tällä perusteella puheet nuorten palkka-alennuksista eivät varmaankaan saa nuorilta itseltään hyväksyntää, sanoo Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti.

17 prosenttia vastaajista erittäin innostuneita työstään

Innostus on suurinta yli 55-vuotiailla ja vähäisintä nuorimmilla vastaajilla. Ikääntyvillä siis riittää työintoa ja voi olettaa, että työurien pidentämiseen on mahdollista vaikuttaa.

Reilu neljännes työssäkäyvistä lopettaisi työt kokonaan, jos saisi esimerkiksi lottovoiton tai rikastuisi perinnöllä. 18−34-vuotiaista työt lopettaisi kokonaan noin viidennes ja yli 55-vuotiaista noin kolmannes. Keskimääräinen arvio kertasummasta, jolla työnteon voisi jättää, on reilut 1,5 miljoonaa euroa.

−Arvioissa on haettu summaa, jolla varmasti pärjäisi. Toisaalta, neljännes vastaajista ei osaa sanoa mitään summaa. Tämä kertonee siitä, että moni ei ole miettinyt, paljonko esimerkiksi oman työuransa aikana ansaitsee ja millaisia summia omassa ja perheen taloudessa liikkuu elinaikana. Tämän selvittäminen itselle on erittäin hyödyllistä, koska silloin voi myös miettiä, miten omilla tuloilla, säästämisellä ja varautumisella voi todella vaikuttaa omaan talouteensa, Pajulahti sanoo.

Vain 8 prosenttia vastaajista on tehnyt mitään toimenpiteitä työnteon vähentämiseksi. Useimmille kyse on vain haaveilusta.

Nuoret uskovat, ettei arki muutu suuresti vuoteen 2050 mennessä

Kyselyssä kartoitettiin myös ajatuksia, millaista on arki vuonna 2050. Yli 55-vuotiaista 56 prosenttia uskoo arjen muuttuvan rajusti, kun taas 18−34-vuotiaista lähes 60 prosenttia uskoo arjen olevan melko samankaltaista kuin nyt. Vastaajista 29 prosenttia uskoo, ettei käteistä rahaa enää käytetä vuonna 2050. Reilu viidennes uskoo, ettei nykymuotoisia pankkeja enää ole.

−Usko käteisen katoamiseen on melko luonnollista. Vuosi sitten kyselyssämme enää 13 prosenttia ilmoitti maksavansa käteisellä aina kun mahdollista. Maksamisen tavat kehittyvät hyvin nopeasti, mutta pankit tuskin katoavat, sillä maksujärjestelmät tarvitsevat tulevaisuudessakin ylläpitäjiä. Pankit kehittävät palvelujaan muuttuviin tarpeisiin, kuten mobiili- ja verkkokäyttöön. On mielenkiintoista, että 18−34-vuotiaat uskovat maailman olevan nyt melko valmis. He kuitenkin tulevat näkemään edessä olevan kehityksen, Pajulahti sanoo.

Noin neljännes suomalaisista uskoisi ottaneensa omalle sähköiselle identiteetilleen vakuutuksen vuonna 2050. Virtuaaliomaisuuden vakuuttamiseen uskoo vajaa viidennes. Yli 40 prosenttia arvelisi vakuuttaneensa oman terveytensä ja 20 prosenttia oman keinoelimensä. 35 prosenttia vastaajista uskoo, että autovakuutus on tarpeen myös vuonna 2050.

Suomen taloudessa nollakasvu näyttää edelleen todennäköiseltä vuonna 2013

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen työpäiväkorjattu bruttokansantuote supistui vuonna 2012 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Toteutunut kehitys oli hyvin lähellä LähiTapiolan viimeisintä -0,5 prosentin bkt-kasvuennustetta vuodelle 2012. Bkt kääntyi vuoden 2012 loppupuoliskolla selvään laskuun, ja siksi lähtötaso vuodelle 2013 on noin 1,5 prosenttia alhaisempi kuin vuoden 2012 lähtötaso.

−Joulukuussa ennustimme, että Suomen bkt-kasvu jää vielä vuonna 2013 nollaan. Pessimistiseltä vaikuttava ennuste selittyy viime vuoden ”negatiivisella kasvuperinnöllä”. Vuositasolla nollakasvuun yltäminen edellyttää positiivista kasvua vuosineljännestasolla. Näkemyksemme mukaan bkt saattaa lievästi supistua vielä tammi-maaliskuussa, mutta kasvun pitäisi käynnistyä ennen kesää ja selvästi voimistua loppuvuotta kohden, sanoo LähiTapiola-ryhmän pääekonomisti, Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen.

Euroalueella kuluttajahintojen nousu näyttää tänä vuonna pysyvän alle 2 prosentissa.

−Suomessa kotikutoisten veroratkaisujen, eli arvonlisäveron korotuksen seurauksena inflaatio pysynee euroalueen keskiarvon yläpuolella, Järvinen sanoo.

Kyselyssä suomalaisten arvio oman talouden ostovoimasta on pysynyt vakaana, mutta nyt vain 13 prosenttia vastaajista uskoo työllisyystilanteensa parantuvan, kun viime syksynä näin uskoi 18 prosenttia vastaajista. LähiTapiola ennakoi edelleen, että työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,5 prosenttiin ja ensi vuonna noin 9 prosenttiin. Toteutunut kehitys on kuitenkin toistaiseksi ollut odotettua myönteisempää.

Epävarmuus leimaa asuntomarkkinoita, asuntosijoitukset edelleen erittäin tuottavia

Epävarmuus asuntomarkkinoilla leimaa alkanutta vuotta 2013, ja asuntojen hinnat ovat hieman laskeneet alkuvuonna.

−Kasvanut kriittisyys näkyy markkinoilla, mutta realistisesti hinnoitellut asunnot käyvät yhä kaupaksi kasvukeskuksissa. Varainsiirtoveron maaliskuussa tapahtuva nousu näkyy erityisesti uudisasuntojen kaupassa, ostajat haluavat tehdä päätöksiä ennen veromuutosta, sanoo salkunhoitaja Tuomo Halttunen LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Muutoksen jälkeen vero lasketaan velattomasta hinnasta, johon lasketaan sekä myyntihinta että asunnon lainaosuus. Veroprosentti nousee 1,6 prosentista 2 prosenttiin.

Kiinteistösijoitusten tuottoja mittaavan KTI Kiinteistöindeksin mukaan asuntosijoitukset tuottivat vuonna 2012 kaikista tilatyypeistä (toimistot, liiketilat, tuotannolliset tilat ja asunnot) parhaiten jo viidettä vuotta peräkkäin. Kaikkien tilatyyppien kokonaistuotto oli 6,0 prosenttia. Asunnot tuottivat 8,6 prosenttia.

−Pääkaupunkiseudun pienten asuntojen korkeiden hintojen vuoksi monen asuntosijoittajan katse on kääntynyt muualle Suomeen. Erityisesti Lahden, Turun ja Tampereen asunnot kiinnostavat tällä hetkellä piensijoittajia. Oleellisesti alhaisempi hintataso mahdollistaa merkittävästi paremman tuottotason asuntosijoitukselle, Halttunen sanoo.

LISÄTIEDOT:

Arjen katsaus:                                                                                      

Marja Pajulahti, toimitusjohtaja                                                   
Tapiola Pankki Oy                                                   
040 842 8665                                                             

Suomen talous:

Jari Järvinen, pääekonomisti
Tapiola Varainhoito Oy
09 453 2049

Asuntomarkkinat:

Tuomo Halttunen, salkunhoitaja
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
040 506 5382

Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@lahitapiola.fi

Tutkimuksen suomalaisten talousnäkemyksistä toteutti Tapiola Pankin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimus tehtiin kuluttajapaneelissa sähköisenä kyselynä 8.2.–17.2.2013. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 2024 18–74-vuotiasta suomalaista. Kokonaistulosten keskimääräinen luottamusväli on +/-1,9 prosenttiyksikköä. Näkemykset ostovoiman ja työllisyystilanteen kehittymisestä selvitti Taloustutkimus internetpaneelina viikolla 7/2013. Kyselyyn vastasi 1026 15–79-vuotiasta suomalaista. Lisää Arjen katsauksesta: www.lahitapiola.fi/omatalous, www.sijoitustalous.fi ja www.lahitapiola.fi/arjenkatsaus.