Suomalaisen yritysjohdon työhyvinvointi on parantunut
24.3.2011
Suomalaisen yritysjohdon työhyvinvointi on parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana. Tulos käy ilmi Tapiola-ryhmän pk-yritysten johdon työhyvinvointia selvittäneestä kyselystä. Valtaosa yritysjohdosta tunsi, että heidän työnsä oli hyvin hallinnassa.
Yritysjohdon henkilökohtaisen hyvinvoinnin kokemus on parantunut huomattavasti viime vuodesta. 77 prosenttia vastaajista arvioi oman työhyvinvointinsa olevan hyvä tai erinomainen, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 67 prosenttia. Hyvinvointia kuvaava luku oli vuoden 2009 tutkimuksessa 77 prosenttia, joten viime vuosi näyttää olleen erityisen heikko johtajan oman hyvinvoinnin kannalta.
”Työhyvinvointi on palannut entiselle tasolle viime vuoden notkahduksen jälkeen. Tähän on varmasti vaikuttanut taloudellisen tilanteen paraneminen”, yhtiöryhmän johtaja Jari Sundström sanoo.
Taloudellisen tilanteen paraneminen näkyi myös yritysten henkilöstössä. Kyselyssä johdolta tiedusteltiin, onko taloudellinen epävarmuus vaikuttanut henkilöstön hyvinvointiin. Vastaajien näkemykset olivat positiivisempia kuin viime vuonna.
”Vuosien 2008-2009 taloudellinen tilanne ja kustannussäästöt vaikuttivat negatiivisesti työn mielekkyyteen. Nyt menee taas paremmin, on aika nauttia tilanteesta”, eräs vastaaja kirjoitti tutkimuksen avoimiin vastauksiin.
Kyselyn taustamuuttujilla (lapset, ikä, sukupuoli, siviilisääty, alue) ei ollut merkittäviä vaikutuksia johtajien hyvinvoinnin kokemuksiin. Miesten arviot olivat kuitenkin hitusen positiivisempia kuin naisten. Elämäntilanteeseensa tyytyväisimmät asuivat Pohjois-Suomessa. Myös yrityksen koon kasvaessa arviot hyvinvoinnista paranivat hieman.
Kiire vähensi työn mielekkyyttä
Kyselyn mukaan työn mielekkyyttä vähentää erityisesti jatkuva kiire, suuri työmäärä sekä markkinoiden epävarmuus. Osa yritysjohtajista mainitsi tutkimuksessa, että mielekkyyttä vähentää myös omistajien tempoilu ja hallituksen tuen puute. Lähes 37 prosenttia vastaajista koki erittäin paljon tai melko paljon stressiä työssään, mutta toisaalta 36 prosentilla vastaajista oli vain vähän stressiä.
”Muutoksen ja taloudellisten vaikeuksien ristipaineessa on yleensä ylin johto, jota omistajat puristavat toiselta puolelta ja henkilöstö toiselta. On usein aika masentunut olo, vaikka ei sentään neuvoton tai avuton sentään”, eräs vastaaja kirjoitti.
Perhe tai ystävät tukevat johtoa paremmin kuin yrityksen hallitus
Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin, millaista tukea johto saa hallitukselta. Vain vajaa neljännes vastaajista koki, että hallituksesta on hyötyä arkipäivän työssä. Sen sijaan yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että yritysten hallituksilla on osaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.
Johdolta kysyttiin, mistä he saavat parhaiten tukea työhönsä. Valtaosa sai parhaiten tukea omalta puolisoltaan tai perheeltään, ystäviltään tai omista verkostoistaan. Yrityksen hallitus tai hallituksen puheenjohtaja sai huomattavasti vähemmän mainintoja kuin johdon lähipiiri.
Työhyvinvointia tulee kehittää yhteistyössä
Suomalainen yritysjohto näkee työhyvinvoinnin kehittämisen tärkeänä yrityksen menestymisen kannalta. Johdon mukaan tähän auttaa avoimuus, asioiden yhteinen kehittäminen, joustavuus sekä selkeä johtaminen.
Johtajat arvioivat oman yrityksensä saavan melko hyvän arvosanan työhyvinvoinnin kehittämisessä (ka. 3,6 asteikolla 1-5). Johdon näkemysten perusteella myös yhteiskunnan panostus asiaan on riittävä. Yhteiskunnan työssä jaksamiseen tekemä panostus sai keskiarvoksi 3,2, joten keskiarvo nousi hieman edellisen vuoden tuloksesta.
Sundströmin mukaan työhyvinvointia ja työurien pidentämistä on käsitelty laajasti julkisuudessa viime aikoina. ”Yritysjohto ymmärtää hyvin asian tärkeyden, sillä työhyvinvointi vaikuttaa suoraan tuottavuuteen. Monien on kuitenkin vielä vaikea laskea, millaisia taloudellisia hyötyjä työhyvinvoinnin edistämisestä seuraa omassa yrityksessä.”
Loppujen lopuksi työhyvinvointi on työn osaamista, mielekkyyttä, vastuiden selkeyttä ja hyvää johtamista. ”Tämänkin tutkimuksen valossa ollaan kuljettu pitkä matka ajoista, jolloin suomalaista johtajuutta kuvattiin management by perkele -käsitteellä", Sundström sanoo.
Kuinka tutkimus tehtiin?
Tapiola-ryhmän tekemän Kuinka voit johtaja -kysely toteutettiin neljättä kertaa. Kyselyyn vastasi internetin kautta yhteensä 413 henkilöä (v. 2010 n=968). Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa johtajien kokemaa työhyvinvointia, siihen liittyviä voimavaroja ja vahvuuksia. Lisäksi haluttiin selvittää yritysjohdon näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä.
LISÄTIEDOT:
Jari Sundström
Yhtiöryhmän johtaja
(09) 453 2845
etunimi.sukunimi@tapiola.fi
LISÄTIETOJA TUTKIMUKSESTA:
Suvi Mansukoski
Kehittämispäällikkö
(09) 453 7970
etunimi.sukunimi@tapiola.fi