Suomalaisten usko yhteiskunnan turvaan romahti - Suomen talouskasvu pienenee tuntuvasti tänä ja ensi vuonna
TAPIOLA PANKIN ARJEN KATSAUS 2/11
LEHDISTÖTIEDOTE
15.9.2011, julkinen klo 9.00
Suomalaisten luottamus yhteiskunnan tarjoamaan taloudelliseen turvaan on romahtanut. Tapiolan teettämässä Arjen katsauksen kyselyssä yhteensä 26 prosenttia vastaajista oli täysin tai melko samaa mieltä väittämästä, että yhteiskunta tarjoaa riittävän taloudellisen turvan tulevaisuuden varalle. Vielä helmikuussa 2010 vastaajista yhteensä 51 prosenttia luotti yhteiskunnan turvaan. Suomen talouskasvu hidastuu loppuvuonna merkittävästi, ja Tapiola on laskenut Suomen talouden ennustettaan tälle ja ensi vuodelle. Tapiola ennustaa bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 2,8 prosenttia (3,5 %, suhdannekatsaus 15.6.). Ensi vuonna talouskasvu pysynee alkuvuoden lähellä nollaa, ja koko vuoden 2012 kasvuennuste on laskettu 1,0 prosenttiin.
Talouden huonot uutiset huolestuttavat suomalaisia paljon, ja usko omaan talouteen on heikentynyt edelleen helmikuun Arjen katsauksesta. Jo 30 prosenttia arvioi taloutensa ostovoiman heikentyneen kuluneiden 12 kuukauden aikana. Tasan vuosi sitten luku oli 21 prosenttia ja tänä keväänä 27 prosenttia. Työllisyystilanteensa uskoo pysyvän ennallaan lähivuosina 62 prosenttia vastaajista. Työtilanteen heikkenemistä pelkää nyt 14 prosenttia.
Viidennes vastaajista uskoo, että maailmantalouden tilanne vaikuttaa omaan talouteen erittäin tai melko paljon. Lisäksi lähes puolet uskoo, että vaikutusta omaan talouteen on jossain määrin.
”Erityisesti varakkaimmat ja hyvätuloisimmat ilmoittavat tehneensä muutoksia taloudessaan vallitsevan taloustilanteen takia. Toisaalta lähes 40 prosenttia suomalaisista ei suunnittele talouttaan seuraavaa palkkapäivää tai etuuden maksupäivää pidemmälle. Moni näyttää kokevan tulonsa ja varansa pieniksi eikä pidä säästämistä mahdollisena, vaikka halua varautua taloudellisesti esimerkiksi sairastumiseen tai eläkeikään olisi. On tärkeä huomata, että pienistäkin tuloista voi säästää ja se tuo varmuutta talouden hallintaan. Keinoja on monia, ja asiantuntijat auttavat tarvittaessa”, sanoo Tapiola Pankin varatoimitusjohtaja Marja Pajulahti (toimitusjohtaja 1.10. alkaen).
Oma varautuminen tulevaan talouteen kiinnostaa
Pajulahden mukaan kysely osoittaa, että vaurauden kokeminen tai oman tulotason arviointi perustuvat pitkälti tunteeseen. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää vaurastumista vähintään melko tärkeänä asiana. Miehille vaurastuminen on hieman tärkeämpää kuin naisille, ja nuorille selvästi tärkeämpää kuin vanhemmille vastaajille. Vauraus merkitsee vastaajille ennen muuta tietoisuutta, että itsellä on varoja pahan päivän varalle eli mielenrauhaa.
”Tällä hetkellä noin 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa varautuneensa taloudellisesti omaisuutensa turvaan, jos koti palaa tai kodinkone menee rikki. Kuitenkin yli 40 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että oma vakava sairastuminen tai tuleva työeläkkeen pienuus ovat asioita, joihin ei ole vielä varauduttu, mutta joihin olisi syytä varautua. Tämäkin kuvastaa sitä, että usko yhteiskunnan turvaverkkoon on rapistumassa”, Pajulahti kertoo.
Tapiola laskee tuntuvasti tämän ja ensi vuoden kasvuennusteita
Tapiola laskee kuluvan vuoden kasvuennusteen kesäkuun 3,5 prosentista (Tapiola Pankin suhdannekatsaus 15.6.) melko tuntuvasti alaspäin 2,8 prosenttiin. Suomen talous reagoi globaalin kysynnän muutoksiin 1-2 vuosineljännestä suuria teollisuusmaita myöhemmin. Maailmantalouden näkymien nopea heikkeneminen alkaa loppuvuonna hidastaa merkittävästi Suomen talouskasvua.
”Viime vuodelta saadun ”kasvuperinnön” avulla tänä vuonna voidaan yltää vielä varsin tyydyttävään vuosikasvuun. Ensi vuodelle ei vastaavaa perintöä valitettavasti siirry. Arvioimme talouskasvun pysyvän koko 2012 alkuvuoden hyvin lähellä nollaa ja kääntyvän selvempään nousuun aikaisintaan vuoden lopulla. Olemme laskeneet ensi vuoden kasvuennustettamme 2,0 prosentista 1,0 prosenttiin”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti Jari Järvinen.
Järvisen mukaan riskinä on, että tilanne muuttuu vielä huonommaksi. ”USA ja euroalue saattavat olla ajautumassa taantumaan, mikä väistämättä kääntäisi bruttokansantuotteen laskuun myös Suomessa.”
Työttömyys kääntynee nousuun, inflaatio puolestaan laskee
Työttömyys on Suomessa laskenut keväästä 2010 lähtien, mutta Tapiolan näkemyksen mukaan talouskasvun merkittävä hidastuminen pysäyttää työttömyyden laskun. Työttömyys kääntynee vuonna 2012 jopa hienoiseen nousuun, koska teollisuustuotannon elpyminen on ollut erittäin heikkoa. Kun globaali kysyntä samalla heikkenee, tekijät yhdessä voivat vauhdittaa teollisten työpaikkojen häviämistä Suomesta.
Maailmanlaajuisen kysynnän pienenemisestä seuraa kuitenkin se, että kuluttajahinnat ovat pikemminkin kääntymässä laskuun. Alkuvuoden voimakkaan inflaation jälkeen esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat ovat jo jopa hienoisesti laskeneet. Tapiola arvioi, että vuonna 2012 kuluttajahintainflaatio jää 1,4 prosenttiin.
Maailmantaloudesta epävarmuutta asuntomarkkinoille
Euroopan ja Yhdysvaltojen rahoituskriisi on lisännyt aitoa taantuman pelkoa, mutta Suomen asuntomarkkinat toimivat kuitenkin vielä hyvin. Kasvukeskusten pienet ja keskikokoiset asunnot ovat menneet kaupaksi ilman selvää hintojen laskua tai myyntiaikojen pitenemistä. Vuositasolla sekä vanhojen että uusien asuntojen hinnat ja vuokrat ovat edelleen nousseet.
”Merkkejä asuntokaupan mahdollisesta hiljenemisestä on kuitenkin jo havaittavissa. Suurien arvoasuntojen hintoja on kiinteistönvälittäjien mukaan jouduttu neuvottelemaan alaspäin. Myös kasvukeskusten ulkopuolisten asuntojen ja vapaa-ajan kohteiden myyntihinnat ovat hieman laskeneet ja myyntiajat pidentyneet”, sanoo Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen.
Kiinteistö-Tapiolan mukaan rakennusliikkeet puntaroivat erityisen tarkasti uusien asuntokohteiden aloittamista. Myöskään vapaarahoitteisen asuntotuotannon katteet eivät ole kuluneen vuoden aikana juuri kohonneet, sillä rakennuskustannukset ovat nousseet voimakkaasti. Se puolestaan heijastuu suoraan asuntojen hintoihin. Uusien omistusasuntojen myyntihintoihin vaikuttavat osaltaan myös kaavoitus ja kaupunkien mahdolliset määräykset asuntojen keskikoosta.
”Uusien omistusasuntojen hinnat tuntuvat kohtuuttoman korkeilta monen keskituloisen ansiotyössä käyvän kuluttajan näkökulmasta. Ellei varallisuutta ole kertynyt esimerkiksi perinnön kautta, jää uuden omistusasunnon hankinta usein monelle kotitaloudelle pelkäksi haaveeksi”, Immonen sanoo.
LISÄTIEDOT:
Arjen katsaus:
Marja Pajulahti, varatoimitusjohtaja
Tapiola Pankki
040 842 8665
Suomen talous:
Jari Järvinen, pääekonomisti, apulaisjohtaja
Tapiola Varainhoito
040 563 9761
Asuntomarkkinat:
Vesa Immonen, toimitusjohtaja
Kiinteistö-Tapiola Oy
040 532 2808
Suomalaisten ajatuksia vaurastumisesta kerättiin YouGovin kuluttajapaneelissa sähköisenä kyselynä 19.-24.8.2011. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1004 18-74-vuotiasta suomalaista. Kokonaistulosten virhemarginaali on +/-2,8 prosenttiyksikköä. Näkemykset ostovoiman ja työllisyystilanteen kehittymisestä sekä asunnonostoaikeista selvitti Taloustutkimus internetpaneelina viikolla 33/2011. Kyselyyn vastasi 1072 15-79-vuotiasta suomalaista. Lisää Tapiola Pankin Arjen katsauksesta: tapiola.fi/arjenkatsaus ja sijoitustalous.fi.