TAPIOLA PANKIN ARJEN KATSAUS 1/12: Lapsiperheiden taloustilanne kiristynyt – Suomen talouskasvu heikkenee odotettua vähemmän?
LEHDISTÖTIEDOTE
15.3.2012, Julkinen kello 9.00
Talouden yleinen epävarmuus on vaikuttanut suomalaisten rahankäyttöön. Tapiola Pankin Arjen katsauksen kyselyssä joka neljäs sanoo vähentäneensä rahankäyttöään kuluneen puolen vuoden aikana. Lapsiperheellisistä useampi kuin joka kolmas kertoo vähentäneensä rahankäyttöä. Usein syynä talouden tiukentumiseen on elämäntilanteen muutos. Silti reilu neljännes vastaajista ei säästä tavoitteellisesti mihinkään. Vastaajien usko työtilanteeseensa on hieman toiveikkaampi kuin viime syksynä. Suomen talous hyötyy suotuisasta suhdannekehityksestä Euroopan ulkopuolella. Talouskasvu saattaa kuitenkin hidastua vielä tämän vuoden alussa.
Arjen katsauksen kyselyssä yli puolet vastaajista kokee, ettei heidän ostovoimansa ole heikentynyt viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaajista 63 prosenttia uskoo työllisyytensä pysyvän ennallaan lähivuosina. Työtilanteen parantumiseen uskoo 15 prosenttia, ja heikentymistä pelkää 13 prosenttia. Näkemykset ovat lähes ennallaan, mutta aavistuksen optimistisemmat kuin viime elokuun kyselyssä. Monen talous on kuitenkin herkkä elämänmuutoksille ja tulojen pienenemiselle. Vastaajista 44 prosenttia on vähentänyt rahankäyttöään juuri tästä syystä. Pääkaupunkiseudulla syynä rahankäytön vähentämiseen on selvästi muita alueita useammin talouden yleinen epävarmuus. Pääkaupunkiseudulla asuvat näyttävät kokevan, että heidän taloutensa on riippuvaisempaa yleisestä suhdannekehityksestä kuin muualla maassa. Joka viides vastaaja kertoo tinkimisen syyksi velkaantumisen.
”Velan maksuun tuntuu menevän enemmän rahaa juuri lapsiperheillä. Tämä on ymmärrettävää, sillä nuorilla perheillä asuntolainat ovat suuria. Kaiken kaikkiaan suomalaisten velkaantuminen on kansainvälisesti kohtuullisella tasolla, vaikka se onkin lisääntynyt viime vuosina. Kannattaa muistaa, että kahdella kolmasosalla suomalaisista ei ole lainkaan velkaa”, sanoo Tapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti.
Suomalaisilla kriittinen asenne tuhlaamiseen
Tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat periaatteessa säästäväisiä, mutta säästäminen ei ole erityisen tavoitteellista. Vastaajista reilu neljännes ei säästä erityisesti mihinkään. Toisaalta iso joukko sanoo säästävänsä ”pahan päivän varalle”. Eläkeaikaa varten säästää vain 13 prosenttia vastaajista. Joka viides ei ole vielä ajatellut eläkeaikaa lainkaan, ja 39 prosenttia vastaajista kertoo, ettei rahaa jää säästöön eläkeaikaa varten.
”Tutkimuksen mukaan yleisin konkreettinen säästökohde on yllättäen lomamatka. On hyvä, että suomalaiset uskaltavat kuluttaa. Toisaalta olisi erittäin terveellistä, että ihmiset ajattelisivat pitkäjänteisesti ja miettisivät myös sitä eläkeaikaa, vaikkei se vielä olisi ajankohtainen. Uskon, että monella jää rahaa säästöön enemmän kuin huomaakaan. Jos taas kokee, ettei rahaa jää säästöön, kannattaisi pysähtyä miettimään, mistä säästövaraa löytyisi yllättäviä tilanteita tai tulevaisuutta varten. Se helpottaa elämää”, Pajulahti sanoo.
Tuhlaamiseen suhtaudutaan kriittisesti, ja naisilla on jopa miehiä tiukempi asenne rahan käyttöön. Koko vastaajajoukosta 71 prosenttia nimesi tuhlaamiseksi merkkilaukkujen, -vaatteiden ja -kenkien ostamisen, ja 68 prosenttia piti luotolla maksettuja lomamatkoja tuhlaamisena. Naisista näitä piti tuhlaamisena hieman suurempi osuus kuin miehistä. Noin 60 prosenttia piti tuhlaamisena auton säännöllistä vaihtamista uuteen, ravintoloissa kalliisti syömistä tai esimerkiksi sähkön käyttämistä ilman, että käyttöä seurataan lainkaan.
”Tulosten perusteella arjen asioita, kuten hyvää ruokaa ja itseensä satsaamista tai vaikkapa siivouspalvelujen ostamista ei enää pidetä samalla tavalla tuhlaamisena kuin ennen. Toisaalta, suhtautuminen vaihtelee eri puolilla maata. Kaupungeissa gourmet-ostoihin tai itseensä satsaamiseen suhtaudutaan sallivammin kuin muualla maassa.”
Maksutavoilla ei näytä olevan suurta merkitystä kulutuksen seuraamiseen. Reilu kolmannes suomalaisista pyrkii maksamaan aina kortilla, kun se on mahdollista. Puolet maksaa tasaisesti kortilla ja käteisellä. Käteistä suosii vain joka kahdeksas vastaajista.
Myönteiset suhdannenäkymät Euroopan ulkopuolella hyvä uutinen Suomelle
Suhdannenäkymän vakautuminen Euroopan ulkopuolella on Suomelle hyvä uutinen. Kasvu ei myöskään viime vuoden lopulla hidastunut niin nopeasti kuin muutama kuukausi aiemmin näytti. Näin ollen kuluvaan vuoteen lähdetään kokonaistuotannossa jonkin verran odotuksia korkeammalta tasolta.
”Joulukuun ennusteemme kokonaistuotannon supistumisesta 1,5 prosentilla vuonna 2012 saattaa osoittautua liian pessimistiseksi. Suomen taloudessa Euroopan ja maailmantalouden suhdannenäkymän muutokset kuitenkin tyypillisesti näkyvät 1–2 vuosineljänneksen viiveellä, joten kasvu hidastuu todennäköisesti vielä vuoden 2012 alkupuolella”, sanoo Tapiola Varainhoidon ekonomisti Timo Vesala.
Kotimaisen talouskasvun kannalta huolestuttavin uutinen on kauppataseen kääntyminen vuositasolla negatiiviseksi ensimmäisen kerran 1990-luvun alun jälkeen. Suomen talouskasvulle tärkeän nettoviennin heikkeneminen kertoo tärkeimmän vientimarkkinamme, euroalueen, ongelmista, mutta se voi myös olla oire kilpailukyvyn rapautumisesta.
”Olisi tärkeää, ettei julkisen talouden tasapainottamisessa käytettäisi toimia, jotka heikentävät kilpailukykyä. Varsinkin veronkorotuksissa on oltava tarkkana. Erityisen ongelmallista on työn, kuten kaikkien tuotantopanosten, verotuksen kiristäminen. Arvolisäveron korottaminen olisi ehkä vähiten haitallinen vaihtoehto, koska se ei vaikuta vientihintoihin eikä siten heikennä kilpailukykyä. Joka tapauksessa näyttää siltä, että talouskasvu on lähitulevaisuudessa entistä enemmän kotimaisen kulutuskysynnän varassa”, Vesala painottaa.
Tapiola julkaisee uuden, tarkennetun talousennusteen seuraavan kerran kesäkuussa 2012.
Asuntomarkkinat hakevat positiivista suuntaa epävarmuuden ilmapiirissä
Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta vuosi 2011 oli asuntokauppamäärillä mitattuna tavanomainen vuosi ja jopa parempi kuin taantumaa edeltäneet vuodet 2005 ja 2006.
”Tämä viittaa siihen, että suuriakin taloudellisia päätöksiä voidaan tehdä epävarmasta taloustilanteesta huolimatta. Asuntomarkkinoille on selvästi tullut järkeä ja kriittisyyttä. Kaupankäynti jatkunee tänä vuonna vahvana, kunhan myyjän hintaodotus on realistinen, asunnon sijainti on hyvä ja tekninen kunto on hinnoiteltu asunnon hintaan”, sanoo Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen.
Monet tekijät, kuten matala korkotaso, työttömyyden pysyminen maltillisena sekä ansiotason nousu tukevat asuntojen positiivista hintakehitystä. Myös kuluttajien luottamusindikaattori on noussut helmikuussa pistelukuun 8,3, kun se tammikuussa oli 3,4 ja joulukuussa 0,4.
Asunnot ovat edelleen hyvä ja suosittu sijoituskohde. KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan asuntosijoitukset tuottivat vuonna 2011 parhaiten kaikista tilatyypeistä. Tilatyypit jakautuvat toimistoihin, liiketiloihin, tuotannollisiin tiloihin ja asuntoihin. KTI:n portfolioindeksillä mitattuna Kiinteistö-Tapiolan hallinnoima asuntorahasto, Tapiola KR IV Ky, oli tuotoiltaan Suomen paras kiinteistösijoitussalkku.
--
Tutkimuksen suomalaisten talousnäkemyksistä toteutti Tapiola Pankin toimeksiannosta YouGov Finland. Tutkimus tehtiin kuluttajapaneelissa sähköisenä kyselynä 15.2.–19.2.2012. Tutkimukseen vastasi kaikkiaan 1005 18–74-vuotiasta suomalaista. Kokonaistulosten virhemarginaali on +/-2,8 prosenttiyksikköä. Näkemykset ostovoiman ja työllisyystilanteen kehittymisestä sekä asunnonostoaikeista selvitti Taloustutkimus internetpaneelina viikolla 6/2012. Kyselyyn vastasi 1025 15–79-vuotiasta suomalaista. Lisää Tapiola Pankin Arjen katsauksesta: tapiola.fi/arjenkatsaus ja sijoitustalous.fi.
LISÄTIEDOT:
Arjen katsaus:
Marja Pajulahti, toimitusjohtaja
Tapiola Pankki
040 842 8665
Suomen talous:
Timo Vesala, ekonomisti
Tapiola Varainhoito Oy
050 532 0702
Asuntomarkkinat:
Vesa Immonen, toimitusjohtaja
Kiinteistö-Tapiola Oy
040 532 2808