Asukkaan havainnot auttavat vahinkojen torjunnassa
Ummehtunut haju, rapiseva maalipinta tai turpoava parketti voivat kertoa rakennuksen kosteusvauriosta. Asukkaan aktiivisuus ja huolellisuus auttavat kosteus- ja homevaurioiden torjunnassa.
Kosteus- ja homevauriot syntyvät käyttö-, vuoto- tai tulvaveden sekä palon sammutusveden aiheuttamista vesivahingoista. Homeitiöitä on kaikkialla ympäristössä, mutta jatkuvaan liialliseen kosteusrasitukseen joutuneissa rakenteissa mikrobit pääsevät kasvamaan terveyshaitaksi. Mikrobivaurio syntyy lyhimmillään kahdessa päivässä, ja herkimpiin ihmisiin se vaikuttaa heti.
Usein vesivahingon takana on putkistovuoto, pesukone, lämminvesivaraaja tai ulkoapäin tuleva vesi. Syynä voi olla myös puutteellinen vesieristys, riittämätön ilmanvaihto tai muu rakennusvirhe.
Kosteusvaurio voi johtua myös tilojen käyttäjästä.
”Huolimaton veden käsittely, ilmanvaihtoreittien tukkiminen, huonosti tehdyt pesukoneiden vesiliitännät tai vaikkapa suihkun lattiakaivon päälle nukahtaminen voivat johtaa kosteusvaurioihin”, sanoo kuivauspalvelujen kehityspäällikkö ja pätevöitynyt kosteudenmittaaja Marko Niilimäki Lassila & Tikanojalta.
Tunnista kosteusvaurio ja toimi ajoissa
”Tarkkaile asunnossasi tapahtuvia muutoksia, jotta havaitset vahingot mahdollisimman nopeasti. Mitä aikaisemmin kosteusvaurio huomataan, sitä helpompi se on hoitaa. Silloin myös korjauskustannukset jäävät pienemmiksi”, Niilimäki sanoo.
Ota yhteys asiantuntijaan, jos havaitset merkkejä kosteusvauriosta. Kosteusvauriosta voivat kertoa esimerkiksi irtoava rappaus, maali tai tapetti, seinille muodostuva kalkki, tummunut puu, irtoilevat mattosaumat, turpoava parketti tai levy, homepilkut pinnoilla tai ilmassa leijuva ummehtunut haju. Putkistosta voi kuulua outoa suhinaa.
Myös silloin kannattaa toimia, kun vesimittari pyörii tai vesipumppu käy, vaikka käyttöä ei pitäisi olla, tai vesi- ja lämmityskulut nousevat poikkeuksellisesti. Oman talon tekniikan tunteminen auttaa huomaamaan poikkeavuuksia.
Kun kosteusvaurio on havaittu, on lisävahingot ehkäistävä pikaisesti. LVI-liike korjaa vuotovahingon aiheuttajan. Jos rakenteet ovat ehtineet kastua, kartoittaa pätevöitynyt kosteudenmittaaja vahingon puolueettomasti. Vanhemmissa vahingoissa tutkitaan myös mahdolliset home-esiintymät.
”Kartoitusraportin perusteella valitaan sopiva kuivaustapa. Oikein toteutettu kuivaustyö säästää huomattavasti vahinkokustannuksia, sillä osa vesivahingoista on kuivattavissa huoneiston sisärakenteita rikkomatta”, Niilimäki kertoo.
Pakkaskausi koettelee putkia
Kovilla pakkasilla jäätyvät ja hajoilevat putket lisäävät kiinteistöjen kosteusvahingon riskiä. Kylmissä tiloissa putket kannattaa lämpöeristää ja tarvittaessa varustaa myös lämmityksellä. Jos putket jäätyvät, teetä sulattaminen LVI-ammattilaisella. Jäätyneitä putkia ei saa koskaan sulattaa avotulella.
”Asukkaan on hyvä selvittää missä veden pääsulku sijaitsee ja miten se toimii. Putken alkaessa vuotaa sulje pääsulku mahdollisimman nopeasti. Tarkista säännöllisesti, että hana on toimintakunnossa eikä esimerkiksi ruostunut kiinni”, Niilimäki kehottaa.
Kylmästä huolimatta pyri käyttämään lämmitystä maltillisesti, sillä yletön lämmittäminen on haitaksi kiinteistölle. Samalla muutaman asteen viileämmästä ilmasta voi kertyä kiinteistöstä riippuen yllättäväkin säästö lämmityskauden aikana.
Kuntoarvio auttaa ennakoimaan vuotovahingot
Vanhoissa rakennuksissa korjaustarpeet kasaantuvat usein kustannussyistä. Esimerkiksi lämminvesivaraajat saatetaan uusia vasta kun ne hajoavat alta.
”Putkistoja, varsinkin kymmeniä vuosia vanhoja tai teknisen käyttöikänsä lopussa olevia, pitäisi korjauttaa suunnitelmallisesti odottamatta vuotovahinkojen ilmaantumista”, Niilimäki toteaa.
Kiinteistön riskejä voi vähentää merkittävästi teettämällä rakennuksille ja putkistoille kuntoarvion sekä laatimalla pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelman. Kosteusmittaukset kannattaa teettää henkilöllä, jolle on myönnetty Vakesin PKM-pätevyys tai VTT:n henkilösertifikaatti.
Lisätietoja:
Marko Niilimäki, kehityspäällikkö, kuivauspalvelut, pätevöitynyt kosteudenmittaaja, L&T, puh. 050 336 4891.
Avainsanat: