Jätelaki lisää yritysten omavalvontaa
1.5.2012 voimaan astuva uusi jätelaki velvoittaa yritykset pitämään kirjaa jätteistään aiempaa kattavammin. Lain mukaan jätteen tuottajalla on velvollisuus olla selvillä tuottamansa jätteen laadusta, määrästä, syntyperästä sekä jätteen terveys- ja ympäristövaikutuksista. Myös kierrätystavoitteisiin suhtaudutaan aiempaa tiukemmin.
Monet yritykset ovat huolissaan uusien vaatimusten toimeenpanosta, eikä huoli suinkaan ole aiheeton.
”Ilman minkäänlaista suunnitelmaa jätetietojen hallintaan yritys voi jatkossa kohdata ongelmia valvontaviranomaisen seurantakäynnillä”, L&T:n ympäristöhuollon asiantuntija Riikka Kinnunen toteaa.
Kirjanpitovelvollisuus laajenee
Aina, jos yrityksen toiminnassa syntyy vaarallista jätettä, kirjanpidosta on käytävä ilmi syntyneiden jätteiden laji, laatu, määrä, alkuperä ja toimituspaikka sekä kuljetus ja käsittely.
”Käytännössä kirjanpitovelvollisuus koskee kaikenkokoisia yrityksiä kaikilta toimialoilta. Kirjanpitovelvollisuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin raportointi, vaan tietojen pitää löytyä joko kirjallisessa tai sähköisessä muodossa pääsääntöisesti kuuden vuoden ajalta ”, sanoo Riikka Kinnunen.
Niillä yrityksillä, joilla jätettä syntyy vuodessa yli 100 tonnia, on lisävelvollisuus seurata nk. ominaisjätemääräänsä. Tällä tarkoitetaan kokonaisjätemäärän ja toiminnalle tyypillisten jätteiden määrän laskentaa suhteessa toiminnan laajuutta mahdollisimman kuvaavaan muuttujaan. Muuttujana voi olla toimialasta riippuen esimerkiksi henkilötyövuodet, liikevaihto, tuotannon määrä, hoitovuorokaudet, yöpymisten määrä tai liiketilan pinta-ala.
Puolet jätteistä kierrätykseen
Uudessa laissa ns. jätteiden etusijajärjestys muuttuu sitovaksi yleisvelvollisuudeksi, jolloin viranomaisvalvonta laajenee koskemaan myös jätteiden lajittelu- ja kierrätyskäytäntöjä. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa määritelty kansallinen tavoite on saavuttaa 50 % kierrätysaste vuoteen 2016 mennessä.
”Valvontaviranomainen voi jatkossa seurantakäynnillään kiinnittää huomiota siihen, lajitellaanko yrityksessä etusijajärjestyksen hengen mukaisesti materiaalikierrätykseen kuuluvat jätejakeet. Näistä jäteasetuksessa on erikseen mainittu paperi-, kartonki-, lasi-, metalli-, muovi- ja biojätteet”, Riikka Kinnunen muistuttaa.
Siirtoasiakirjakäytäntö tiukentuu
Myös nk. siirtoasiakirjakäytäntö jätteen siirroista tiukentuu uuden lain myötä. Aiemmin ainoastaan vaarallisten jätteiden noudoista tarvittiin siirtoasiakirja, mutta nyt myös sako- ja umpikaivolietteet, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet, rakennus- ja purkujätteet sekä kaikki pilaantuneet maa-ainekset ovat käytännön piirissä.
”Erityisesti rakennusalan yrityksissä laajentunut käytäntö voi olla ongelmallinen, sillä niille on myös määrätty laajat jätteen erilliskeräysvelvoitteet. Kansallisen kierrätystavoitteen mukaan rakennus- ja purkujätteestä tulisi vuoteen 2020 mennessä kierrättää 70 %. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella työmaalla tulee arvioida, miten päästään parhaaseen kierrätystulokseen”, Riikka Kinnunen sanoo.
Jätehuoltoyritykset auttavat
Yritysten kannattaa hyödyntää jätehuoltoyritysten osaamista uuden lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi.
”Suosittelemme yrityksille jätehuoltokartoitusta, jolla voidaan varmistaa etusijajärjestyksen mukaisen lajittelun toteutuminen. Samalla tarkistetaan kirjanpitovaatimusten täyttyminen ja avustetaan tarvittavan dokumentaation tuottamisessa”, Riikka Kinnunen lupaa.
Lisätietoja:
Riikka Kinnunen, ympäristöhuollon asiantuntija, puh. 0500 474 364.
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ja on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2011 oli 652 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 9 500 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Avainsanat: