Kompostointi kaunistaa pihaa ja vähentää päästöjä

Ainakin puolet suomalaisten kompostointikelpoisesta jätteestä jää lajittelematta ja menee sekajätteen mukana kaatopaikalle. Ota kompostointi haltuun ja nauti työsi tuloksista jo kesämökkikauden jälkeen.

Kompostoinnin merkittävin hyöty lienee, että biojätteet eivät päädy kaatopaikoille tuottamaan ilmastolle haitallista metaanikaasua sekajätteen mukana. Metaani on 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Hyvin hoidetussa kompostissa biojäte maatuu tuottaen hiilidioksidia, vettä ja humuspitoista multaa.

Samalla jätteen kuljetuksen tarve ja sen myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät. Myös lompakko kiittää, kun jäteastiaa tarvitsee tyhjentää harvemmin.

”Lisäksi lopputulos palkitsee, kun kompostorista voi lapioida hyvää maanparannusainetta omalle pihamaalle”, kannustaa L&T:n ympäristöhuollon asiantuntija Hanna Huttunen.

Lehtiä, ruokaa vai sitä itseään

Kompostointiin pätevät biojätteen lajitteluohjeet eli lähes kaikki maatuva aines kelpaa. Kompostiin eivät kuulu lahoamattomat tai myrkylliset ainekset kuten lääkkeet ja painekyllästetty puu. Myöskään tuhkaa ei pidä kompostiin kipata, sillä se estää pieneliöiden toiminnan.

Se, millaisen kompostin kukin tarvitsee, riippuu syntyvän jätteen määrästä ja laadusta sekä siitä, onko kompostia tarkoitus käyttää ympäri vuoden.

Jos kompostia käytetään lähinnä lehtien ja leikatun nurmen maaduttamiseen, yksinkertainen päältä avoin lehtikomposti riittää.

Jos halutaan päästä eroon myös ruokajätteistä ympäri vuoden, suljettu ja lämpötiivis kompostori on paikallaan. Mökkeilijä saattaa tarvita myös huussijätteiden maaduttajaa, jolloin nopea maatuminen ja hajuhaittojen ehkäisy ovat entistä tärkeämpiä.

Kompostoitumisen nopeus riippuu kompostoitavasta jätteestä. Ruokajätteen maatuminen kestää pari kuukautta hyvin toimivassa kompostorissa.

”Ruohojäte voi kompostoitua jopa muutamassa viikossa”, Huttunen kertoo.

Kaupasta vai itse tehden

Markkinoilla on tarjolla kompostoreita useaan eri käyttötarkoitukseen sekä tykötarpeita maatuvista jätepusseista sekoitustikkuihin.

Itselle parhaiten sopivan mallin löytää miettimällä ensin, mihin käyttöön kompostia tarvitsee. Malleihin ja jälleenmyyjiin on mahdollista tutustua myös netissä ja apua saa myös myymälöistä tai valmistajilta.

Kompostorin voi yhtä hyvin rakentaa myös itse. Lehtikomposti ei tarvitse kuin lautakehikon, joka on sopivan tiivis, jotta lämpö pysyy sisällä, mutta sen verran harva, että ilma pääsee kiertämään.

”Olennaista kompostoinnissa on oikea lämpötila, kosteus sekä se, että komposti on saanut riittävästi ilmaa, ettei se ala niin sanotusti märkänemään”, Hanna Huttunen kiteyttää.

Näin onnistut kompostoinnissa

• Valitse kompostorille sopiva paikka ja muista tarvittaessa neuvotella naapurin kanssa.
• Aloita kompostointi levittämällä kompostorin pohjalle noin 15 cm:n kerros karkeaa puutarhajätettä.
• Täytä kompostoria kerroksittain biojätteellä ja seosaineella. Keittiö ja käymäläjätteet vaativat riittävän määrän kuiviketta, jotta ikäviä hajuja ei pääse syntymään.
• Pistele massaan reikiä, jotta se saa ilmaa. Perusteellisemmin kompostia kannattaa sekoitella noin kerran kuukaudessa.
• Kompostin on pysyttävä kosteana. Jos massa kuivuu, kastele sitä. Kompostin optimilämpötila on noin 55 °C, mutta se voi olla jopa 70 °C.
• Tyhjennä komposti keväällä ja/tai syksyllä.
• Komposti on hyvin ravinteikasta, joten sitä kannattaa sekoittaa aina muuhun maa-ainekseen. Kompostoitunutkaan käymäläjäte ei sovi kasvimaalle.

Lisätietoja:
Hanna Huttunen, ympäristöhuollon asiantuntija, L&T, puh. 050 385 6509

Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ja on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2011 oli 652 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 9 500 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

Avainsanat: