Metalli taipuu tahtoon

Metalli on paitsi arvokas myös elinkaareltaan kiehtova materiaali. Tietämättämme törmäämme jatkuvasti metallitavaraan, joka on ehtinyt kiertää monissa muodoissa.

Aivan arkisimmillakin esineillä saattaa olla takanaan mitä vaiheikkain tarina. Osa haarukan materiaalista on voinut aiemmin palvella ovenkahvassa tai pesukoneessa. Entinen tuikkukynttilän kuori kenties halkoo tälläkin hetkellä merta alumiiniveneen pohjassa. Millaisen matkan ovatkaan nähneet auton kampiakseli tai sillan tukipalkki?

– Käytännössä metallituotteissa voi aina olla mukana myös kierrätysmateriaalia, L&T:n palvelujohtaja Seppo Suomalainen kertoo.

Samaa metallia voidaan käyttää periaatteessa loputtomasti uudestaan. Jatkokäyttöä kuitenkin rajoittaa metallien erotteleminen. – Aina ei kannata tai voi puhdistaa yhtä metallia kokonaan erilleen muista metalleista. Sulatusuuniin voi livahtaa esimerkiksi kupariputken mukana kromipäällystettä, Suomalainen sanoo.

Jotta sivuaineksen määrä ei kasvaisi jokaisella sulatuskerralla, täytyy kutsumattomista vieraista päästä laimentamalla eroon. – Menetelmä on sama kuin jos laittaisit kahviin liikaa sokeria. Ylimääräinen sokeri on hyvin vaikea saada enää kahvista pois, mutta kaatamalla kuppiin lisää kahvia saat säädettyä makeustasoa, Suomalainen vertaa.

Kultakaivos kaatopaikalla

Kun uuden raaka-aineen kaivaminen on yhä kalliimpaa, kääntyvät katseet kohti kierrätysmetallia. Romusta on maailmalla pulaa, eikä se jää myymättä huonommassakaan suhdanteessa. Esimerkiksi Kiina haalii romua pitääkseen yllä nopeaa kasvutahtiaan. Silti kierrätyskelpoista metallia kipataan kaatopaikoille sekajätteen mukana.

Suomalainen selittää haaskausta mukavuudenhalulla. – Kaatopaikalle päätyy metallia heikon lajittelun takia. Jos kotona syntyy metallijätettä vain harvoin tai hyvin vähän, vaatii viitseliäisyyttä kierrättää se erikseen. Onneksi lajittelu ja järjestelmät kuitenkin paranevat koko ajan, hän sanoo.

Suomessa kierrätetään vuodessa yhteensä noin miljoona tonnia metallia. Asiakkaat haluavat usein kokonaisvaltaista palvelua metallin keräyksineen ja kuljetuksineen. – Tavoitteena on löytää asiakkaan ja ympäristön kannalta paras ratkaisu, Suomalainen toteaa.

Valtaosa L&T:n keräämästä metallijätteestä päätyy käsittelyn kautta kotimaisen teollisuuden raaka-aineeksi. Esimerkiksi sanomalehtipainojen alumiiniset painolevyt muuttuvat aikanaan uusiksi tuotteiksi, kuten toimistojen ja koulujen seinillä kulkeviksi pistorasia- ja kaapelikoteloiksi. Toisaalla kierrätetty metalli voi saada uuden elämän vaikkapa klemmareina.

Metalliseen tavaraan voi aina törmätä odottamattaan uudestaan. Entäpä jos seuraavan kuohuviinipullon korkkia ympäröivä metallilankakehikko olisikin pala entistä autoasi?

Lisätietoja:
Seppo Suomalainen, palvelujohtaja, Lassila & Tikanoja, puh. 010 636 7157, 050 385 4938, seppo.suomalainen@lassila-tikanoja.fi

Tilasto
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 pääasiassa kotitalouksista ja palvelualoilta kertyvästä yhdyskuntajätteestä noin 10 010 tonnia oli metallijätettä. Siitä 10 000 tonnia kierrätettiin materiaalina ja 10 tonnia päätyi energiakäyttöön.

Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ja on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2010 oli 598 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 10 400 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.