Suomalaiset haluavat lajitella jätteensä

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten asenteet kierrätystä ja jätteiden lajittelua kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi viimeisen vuoden aikana. Lajitteluhalukkuuteen vaikuttaa eniten lajittelun vaivattomuus ja jätemateriaalien uusiokäytön edistäminen. Jätteenpolttoa kannattaa vain joka kymmenes. Jätehuollossa arvostetaan valinnan vapautta ja palveluiden monipuolisuutta. Tutkimukseen vastasi 1000 15-75-vuotiasta suomalaista toukokuun aikana. Sen teki Innolink Research Oy Lassila & Tikanojan toimeksiannosta.

Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista sanoo asenteidensa kotona tapahtuvaa jätteiden lajittelua kohtaan muuttuneen myönteisemmäksi viimeisen vuoden aikana. Asenteisiin ovat vaikuttaneet eniten valistus ja kehittyneet lajittelumahdollisuudet.

Suomalaiset luottavat siihen, että lajitellut jätteet todella menevät eri paikkoihin ja hyötykäyttöön. Suurin lajittelumotivaatiota edistävä tekijä onkin jätemateriaalien uusiokäyttö. Sen sijaan lajittelun ilmastohyötyjä ei vielä tiedosteta riittävästi: 25 % vastaajista ei tiedosta yhteyttä kasvihuonepäästöjen ja jätteiden lajittelun välillä.

”Henkilöautolla ajaminen tuottaa tyypillisesti hiilidioksidia noin 150 g/km. Yksi lajiteltu jätekilo säästää saman verran CO2-päästöjä kuin viidenkymmenen kilometrin ajaminen henkilöautolla tuottaa”, muistuttaa ympäristöhuollon asiantuntija Riikka Kinnunen L&T:ltä.

Huolestuttavaa on se, että nuorimmat vastaajat ovat skeptisimpiä sen suhteen, onko yksittäisen ihmisen lajittelulla merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Lajittelumahdollisuus omalla kotipihalla

Suomalaiset kokevat jätteiden lajittelun tärkeänä ja haluavat usein lajitella jopa enemmän kuin kunnan jätehuoltomääräykset edellyttävät. Yleisimmin lajitellaan keräyspaperia (99,3 %), kartonkia (96,8 %) ja lasia (96,7 %). Näitä halutaan myös lajitella eniten.

Jätteiden lajitteluhalukkuuteen vaikuttaa eniten lajittelun vaivattomuus, ja yli 70 % vastaajista toivookin mahdollisuutta lajitella jätteet omalla kotipihalla.

”Muun muassa Turussa ja Porissa on jo tänä päivänä käytössä ns. nelilokerokeräysjärjestelmä, jossa eri jätejakeiden lajittelu onnistuu näppärästi pientaloasukkaiden omalla pihalla”, Riikka Kinnunen kertoo.

Vain alle neljännes vastaajista pitää aluekeräyspisteitä mieluisimpana vaihtoehtona. Yleisimmin mainitut syyt lajitteluhaluttomuuteen ovat kotona olevien säilytystilojen puute, kuljetuksen vaivalloisuus sekä aluekeräyspisteiden hankala sijainti.

Monipuoliset palvelut itse kilpailuttamalla

Jätehuollossa suomalaiset arvostavat valinnan vapautta ja palveluiden monipuolisuutta. Selvä enemmistö (62 %) suomalaisista kannattaa jätteenkuljetusta, jossa kuluttaja voi itse valita kuljetusyrityksen ja kilpailuttaa palvelun. Kunnan kilpailuttamaa mallia suosii 38 % vastaajista. Markkinaehtoisen mallin etuina nähdään kustannussäästöt ja omaan tarpeeseen räätälöidyt palvelut.

Tällä hetkellä markkinaehtoinen jätteenkuljetusmalli (lain mukaan ”kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus”) on käytössä noin puolessa Suomen kunnista. Vappuna voimaan tullut uusi jätelaki edellyttää näitä kuntia tekemään uuden päätöksen asiassa viimeistään 30.4.2013.

Jätteet kierrätykseen polton sijasta

Suomalaisille mieluisin tapa jätteiden hyödyntämiseen on materiaalihyödyntäminen, jota kannattaa yli 70 % vastaajista. Seuraavaksi toivotuin hyödyntämistapa on jätteiden hyödyntäminen kierrätyspolttoaineena (16 % kannattaa). Vain 10 % vastaajista kannattaa jätteen polttamista jätteenpolttolaitoksissa ja kaatopaikkasijoittamista suosii ainoastaan yksi prosentti vastaajista.

”Suomalaisten tahtotila noudattelee pitkälti uuden jätelain mukaista etusijajärjestystä eli maaperä tämän lain täytäntöönpanoon on hedelmällinen. Kansalaisten mielipide tulisi huomioida myös kunnallisessa päätöksenteossa jätteiden lajitteluun, keräykseen, kuljetukseen ja hyödyntämiseen liittyviä päätöksiä mietittäessä”, muistuttaa yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen L&T:ltä.

Uusi jätelaki edellyttää jätteiden käsittelyssä ns. etusijajärjestyksen noudattamista. Sen mukaan jäte tulee ensisijaisesti hyödyntää materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana esim. jätteenpolttolaitoksissa. Kaatopaikalle sijoitetaan vain sellainen jäte, joka ei kelpaa hyödynnettäväksi.

Lisätiedot:

Ympäristöhuollon asiantuntija Riikka Kinnunen, L&T, puh. 0500 474 364.

Tutkimuspäällikkö Jani Listenmaa, Innolink Research Oy, puh. 050 911 3866.

Yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen, L&T, puh. 0500 453 454.

Jätteiden lajitteluhalukkuus tutkimus 2012 FINAL