Suomalaiset kierrättäisivät jopa enemmän kuin kotipihan jäteastiat mahdollistavat
Suomalaisissa kotitalouksissa ja yrityksissä kiinnostus jätteiden lajitteluun on kasvussa, mutta kunnat eivät aina tue tätä suuntausta parhaalla mahdollisella tavalla. Uusi jätelaki määrittelee jätteen käsittelylle etusijajärjestyksen, jossa kierrättäminen nousee energiakäytön edelle.
Lainsäädännön kehittyminen on ohjannut suomalaisia kierrättämään enemmän. Ristiriita ihmisten ympäristötietoisuuden kohentumisen ja jätteen energiakäytön lisääntymisen välillä johtuu usein kunnan tarjoamista lajittelumahdollisuuksista tai niiden puutteesta.
”Ihmiset ymmärtävät nykyään kierrätyksen edut ja sen vaikutukset ilmastoon ja luonnon raaka-aineiden riittävyyteen. Mutta jos kunnassa on investoitu jätteenpolttoon, tilastojen mukaan polttoon ohjautuu sellaistakin polttokelpoista materiaalia, jota voisi kerätä kierrätykseen”, kertoo L&T:n ympäristönhuollon asiantuntija Eeva Lammi.
Jätteet järjestykseen
Uudessa, 1.5.2012 voimaan tulevassa jätelaissa, on asetettu jätteen käsittelylle etusijajärjestys.
Sen lähtökohtana on viisiportainen jätehierarkia, jossa ensimmäisenä tulee jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen, kuten myös voimassa olevassa laissa. Toisena jäte tulisi valmistella uudelleenkäyttöä varten, ja kierrätys tulee ennen energiakäyttöä. Viimeinen vaihtoehto on loppusijoitus kaatopaikoille.
”Kun hiili on kiinni materiaalissa, se ei ole ilmakehässä”, Lammi kiteyttää materiaalikierrätyksen edut.
Lajittelun lisääminen vähentää kalleinta jätelajia eli kaatopaikkajätettä. Lisäksi kierrätysmateriaalin käsittely on energiatehokkaampaa kuin neitseellisen raaka-aineen muokkaus. Kun kaatopaikalle ei mene sellaista materiaalia, jota voidaan vielä hyödyntää ihmisen taloudessa useaankin kertaan, säästyy myös luonnonvaroja.
”Yhdellä keräyspaperitonnilla säästetään 17 puuta ja peräti 27 000 litraa vettä. Tonni keräyslasia puolestaan säästää 650 kg hiekkaa, 205 kg soodaa, 190 kg kalkkikiveä ja 80 kg maasälpää”, Eeva Lammi konkretisoi.
Kustannukset pienenevät
Lammi kehuu muun muassa Turun ja Porin jätteenkeräysmalleja. Kummassakin kaupungissa on käytössä pienkiinteistöille soveltuvat 4-lokeroastiat. Tilastojen mukaan osa suomalaisista kokee kierrätyksen hankalaksi ja aikaa vieväksi. Kierrätysmahdollisuus omalla kotipihalla parantaa lajitteluaktiivisuutta.
”Sekalaisen poltettavan jätteen määrä vähenee, kun omalta kotipihalta kerätään paperit, kartongit, lasit, metallit, muovipakkaukset ja jopa biojäte kierrätykseen. Lokerot vaihtelevat paikkakuntakohtaisesti”, Lammi kertoo.
Välillä kotitaloudet haluaisivat kierrättää enemmän kuin siihen on annettu mahdollisuuksia. Erityisesti muovin kierrättäminen ja hyödyntäminen kiinnostaa tavallisempien lasin, metallin ja paperin ja kartonkien kierrättämisen ohella. Kunnat vastaavat asumisesta syntyvistä jätteistä, mutta ne eivät aina tarjoa riittäviä mahdollisuuksia kierrättämiseen. Säädökset eivät saisi kahlita ihmisten lajitteluintoa.
Kierrättäminen voi lisäksi tuntua myös lompakossa, sillä useimmiten on kalliimpaa viedä kaikki jätteet kaatopaikalle.
Tuottajat vastuuseen myös pakkauksista
Jätelain lisäksi jätehuoltoa säätelevillä monilla muilla laeilla, asetuksilla, direktiiveillä ja paikallisilla määräyksillä on oma osuutensa kierrätyskulttuurin luomisessa.
Esimerkiksi tuottajavastuuta koskevan lainsäädännön kehittyminen on edistänyt kierrättämistä. Uudessa jätelaissa täysi tuottajavastuu tulee koskemaan myös pakkauksia. Se tarkoittaa, että tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat ovat velvollisia järjestämään pakkausten kierrätyksen sen jälkeen, kun kuluttaja ei niitä enää käytä. Pakkauksia ovat muun muassa metalli- lasi-, muovi- ja kartonkipakkaukset.
Millä laajuudella pakkaukset tullaan kotitalouksissa keräämään, siihen antaa tuleva jäteasetus vastauksen. Pakkausten tuottajavastuu astuu voimaan vuonna 2014, joten mitään varmaa tulevista asetuksista ei vielä voida sanoa. L&T:n kuituliiketoimintajohtaja Merja Helanderin mukaan yhden asian tulisi kuitenkin olla selvää.
”Pakkausten keräämisen täytyy olla kuluttajalle helppoa. Suomalaiset ovat hyvä kierrättäjiä ja lajittelijoita, mikä puhuu sen puolesta, että Turun ja Porin hyviä kierrätysmalleja tulisi edistää ympäri Suomen.”
Lisätietoja:
Lammi Eeva, ympäristönhuollon asiantuntija, Ympäristöpalvelut, 050 3856 866
Helander Merja, kuituliiketoimintajohtaja, Ympäristöpalvelut: kierrätyspalvelut, 050 385 5815
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ja on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2011 oli 652 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 9 500 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
Avainsanat:
