Suomalaisten kierrätysasenteet parantuneet
Suomalaisten kotitalouksien ja yritysten asenteet kierrätystä kohtaan ovat hyvin vaihtelevia, mutta suuntaus on koko ajan menossa parempaan päin.
– Lainsäädännön kehittyminen on ohjannut suomalaisia kierrättämään enemmän. Vuonna 1994 voimaan astunut jätelaki on ollut merkittävin tekijä muutoksessa. Myös ihmisten tietoisuus lajittelun merkityksestä luonnonvarojen säästämisessä ja päästöjen vähentämisessä on lisännyt kierrätystä, kertoo L&T:n ympäristönhuollon asiantuntija Eeva Lammi.
Nykyisen lainsäädännön lähtökohtana on ensisijaisesti jätteiden synnyn ehkäiseminen. Lakia on vuosien saatossa kiristetty, mikä on muokannut lisää käytäntöjä ja sitä kautta asenteita. Jätelain lisäksi jätehuoltoa säätelevät monet muut lait, asetukset, direktiivit ja paikalliset määräykset. Näillä kaikilla on oma osuutensa kierrätyskulttuurin luomisessa.
– Esimerkiksi tuottajavastuuta koskevan lainsäädännön kehittyminen on edistänyt kierrättämistä. Sen mukaan valmistaja ja maahantuoja ovat velvollisia järjestämään käytettyjen tuotteiden kierrätyksen.
Kierrätysmäärät kasvaneet
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuosien 2000–2009 aikana kierrätyksen osuus yhdyskuntajätteiden määrästä on kasvanut yhteensä 7,1 prosenttiyksikköä. Vuonna 2009 jätteistä kierrätettiin 36 prosenttia ja loput poltettiin tai vietiin kaatopaikoille. Suurin osa yhdyskuntajätteestä tulee kotitalouksista ja loput pääasiassa palvelualoilta.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomella on paljon kirittävää kierrättäjänä. Viidessä EU-maassa yhdyskuntajätteistä hyödynnetään vähintään puolet kierrättämällä tai kompostoimalla. Näitä maita ovat Itävalta, Saksa, Alankomaat, Belgia ja Ruotsi.
Haasteita riittää
Tilastojen valossa kotitalouksien kierrätyskäyttäytyminen näyttäisi lähteneen oikeaan suuntaan, joten asenteiden voisi olettaa muuttuneen. Lammin mukaan osa suomalaisista onkin hyvin valveutunutta ja ymmärtää luonnonvarojen säästämisen tärkeyden kun taas toinen ääripää ei piittaa lainkaan kierrättämisestä. Ongelmana tuntuu usein edelleenkin olevan välinpitämättömyys: ihmiset eivät viitsi nähdä vaivaa kierrätyksen eteen.
Kierrätys koetaan myös hankalaksi ja aikaa vieväksi. Yhtenä syynä tähän on liian pitkät välimatkat kierrätyspisteille. Kierrätysmahdollisuus omalla kotipihalla parantaa lajitteluaktiivisuutta. Tiedonpuutettakin on edelleen havaittavissa.
Ihmisiä voi myös hämmentää se, että eri paikkakunnilla on erilaisia jätenimikkeitä ja käsittelytapoja. Kunta säätää paikalliset jätehuoltomääräykset ja ne vaihtelevat paikallisen keräysjärjestelmän ja hyötykäyttömahdollisuuksien mukaan.
– Välillä kotitaloudet haluaisivat kierrättää enemmän kuin siihen on annettu mahdollisuuksia. Kunnat vastaavat asumisesta syntyvistä jätteistä, mutta ne eivät aina tarjoa riittävää pakettia kierrättämiseen. Tähän tulisi saada lainsäädännössä parannus, jotta yritykset saisivat vapaammin tarjota haluttuja palveluitaan myös yksityisille kotitalouksille ja yhteisöille. Säädökset eivät saisi kahlita ihmisten lajitteluintoa, mainitsee Lammi.
Tulevaisuuden kierrätysnäkymiä
Ongelmista huolimatta tulevaisuudessa kotitalouksien kierrätysmäärät kasvanevat entisestään. Yhtenä vaikuttimena on uuden sukupolven varttuminen.
– Nykyajan lapset ja nuoret oppivat jo pienestä pitäen lajittelemaan jätteitä päiväkodista ja koulusta lähtien, jolloin kierrättäminen käy heiltä jatkossa luonnostaan, pohtii L&T:n ympäristönhuollon asiantuntija Mirva Väisänen.
Kierrätysmahdollisuudet myös lisääntyvät jatkuvasti ja nykyisiä järjestelmiä kehitetään koko ajan. Kierrättäminen on lisäksi kustannustehokasta, minkä luulisi lisäävän innostusta. Moni ei ole vielä tullut ajatelleeksi, että kierrättämällä voi alentaa jätehuollon kustannuksia: useimmiten on kalliimpaa viedä kaikki jätteet kaatopaikalle.
Yritysten asenteet muuttuneet
Myös yritysten asenteissa on ollut viimeisten viiden vuoden aikana havaittavissa selvää muutosta parempaan. Muutoksen näkee Väisäsen mukaan siitä, että yritykset ottavat useammin yhteyttä kierrätysasioissa ja koulutuspalveluilla on enemmän kysyntää. Ympäristönhuolto koetaan yrityksissä tärkeäksi ja siihen halutaan panostaa.
– Kierrätysinto vaihtelee kuitenkin yrityksestä riippuen huomattavasti, joten tarvitaan edelleen jatkuvaa kehittämistä asioiden parantamiseksi, toteaa puolestaan Lammi.
Yritykset esimerkkinä muille
– Yritysten asenteiden muuttumista edistää se, että kierrättämisellä on positiivinen vaikutus imagoon. Kun yksi yritys alkaa kiinnittää huomiota ympäristöasioihin, muut seuraavat esimerkkiä helpommin perässä huomatessaan myönteiset seuraukset, kertoo Väisänen.
Yritysten kautta pystytään vaikuttamaan myös yksityisten kuluttajien asenteisiin. Kun yritys kouluttaa työntekijöitään lajittelemaan jätteitä työpaikalla, niin samalla koulutetaan yksityistä kuluttajaa. Työpaikalta saatu tieto voi kannustaa kierrättämään enemmän myös kotioloissa.
Lisätiedot:
ympäristönhuollon asiantuntija Mirva Väisänen, L&T, puh. 050 385 8953
ympäristönhuollon asiantuntija Eeva Lammi, L&T, puh. 050 385 6866
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ja on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2010 oli 598 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 9400 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
--------------
L&T:n mediayhteydet:
viestintäpäällikkö Mikko Saariaho, p. 010 636 2751
