Tukiviidakon sekavuus nostaa metsähakkeen hintaa ja jarruttaa investointeja
Metsäenergian markkinat kärvistelevät tänäkin vuonna poliittisen päätöksenteon ristiaallokossa. L&T:n Uusiutuvat energialähteet -toimialan toimialajohtaja Ville Rantala vaatii selviä ja pysyviä linjauksia, sillä ilman metsäenergiaa Suomi ei saavuta ilmasto- ja energiatavoitteitaan.
Kun vuosi sitten häiriötä metsäenergian markkinoille aiheuttivat metsähakkeen syöttötariffiin liittyneet ongelmat, tänä vuonna markkinoita sekoittaa pienpuun energiatuen peruuntuminen sekä siitä aiheutuvat mahdolliset uudet mekanismit, joita ei vielä tunneta.
Lisäksi samaan aikaan vanha tukijärjestelmä rapautuu, kun siihen liittyvä haketustuki loppuu määräaikaisuutensa vuoksi vuoden lopussa.
Metsäenergian toimittajan tilannetta vaikeuttaa myös se, että osa viime vuoden tukirahoista on edelleen maksamatta.
”Tavoite olisi, että markkinat toimisivat ilman mitään tukia”, toivoo L&T:n Uusiutuvat energialähteet -toimialan toimialajohtaja Ville Rantala.
On tunnustettava se tosiasia, että Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita ei saavuteta ilman metsäenergiaa. Muihin uusiutuvan energian muotoihin verrattuna metsäenergian vaatima tuki on pienin.
Uusiutuvan energian tuotantokustannukset ovat fossiilisiin polttoaineisiin nähden tällä hetkellä sen verran korkeat, että niiden tuottaminen ilman ohjauskeinoja ei ole täysin kannattavaa. Erityisesti nuorista metsistä korjattava energiapuu vaatii tukea ollakseen kilpailukykyinen polttoaine lämpö- ja voimalaitoksille.
”Metsähakkeen hintaan tukipoistoa vastaava korotus”
Toistaiseksi nuoresta metsästä korjatulle energiapuulle on saanut tukia noin 15–16 euroa kuutiolta. Tällä on pystytty kasvattamaan nuorista metsistä korjatun energiapuun määrä noin 2,5 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Samalla on hoidettu nuoria metsiä kasvukuntoon.
Haketustuen poistuminen pienentää tukikertymää yli neljällä eurolla. Ensi lämmityskautena lämpö- tai voimalaitokselle toimitettavalle nuoresta metsästä korjatulle energiapuulle ei siis enää saa haketustukea.
”Metsähakkeen hintaan on saatava vastaava korotus, jotta toiminta on järkevää”, laskee Rantala.
Se, suostuvatko asiakkaat tähän, riippuu muiden polttoaineiden hinnoista. Riskinä on, että kivihiilen käyttö kasvaa osassa laitoksia.
Ilman tukirahoja kustannukset siirtyvät loppukäyttäjille
Tukien epävarmuuden lisäksi suuren ongelman aiheuttaa tukirahojen riittämättömyys. Viime vuodelta tälle vuodelle siirtyi noin 17 miljoonaa euroa saatavia tukia. Tämän verran alan toimijat lainaavat rahaa valtiolle yrittäessään osaltaan toteuttaa Suomen ilmasto- ja energiatavoitteita. Ala vaatii muutenkin suurta pääomaa ja sen kiertoaika on pitkä.
”Olemme tilanteessa, jossa valtio ei tunnu pystyvän vastaamaan rahoituksen riittävyydestä. Sen seurauksena metsähakkeen käyttäjät on saatava osittain rahoittamaan toimintaan sitoutuvaa pääomaa, ja siten siirrettävä kustannuserä loppukäyttäjälle”, toteaa Rantala.
Uusiutuvan energian markkinoiden ohjauskeinoja muutetaan vähän väliä. Ala vaatii pitkäjänteisiä investointeja niin polttoaineen kuin energian tuotannossa. Investointien pitoajat ovat useista vuosista useisiin vuosikymmeniin.
”Nopeasti muuttuva politiikka tekee tällaiseen liiketoimintaympäristöön investoimisen äärettömän vaikeaksi”, tuskailee Rantala.
Investointeja kuitenkin tarvitaan, jotta uusiutuvan energian tavoitteet voidaan saavuttaa. llmastoystävällisyyden lisäksi investointien tulisi olla myös liiketaloudellisesti kannattavia.
”Nyt tarvitaan selviä ja pysyviä linjauksia, joiden varaan liiketoimintaa voi rakentaa”, toivoo Rantala.
Lisätietoja:
Ville Rantala, toimialajohtaja, Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti), 050 385 1442
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ja on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2011 oli 652 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 9 500 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.