Tutkimus: 60 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä uskoo jäävänsä eläkkeelle vasta 63–68-vuotiaana

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 60 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista uskoo jaksavansa työelämässä vanhuuseläkeikään saakka ja jäävänsä eläkkeelle vasta 63–68-vuotiaana. Vastaajien mielestä työuria voitaisiin parhaiten pidentää ja työssä jaksamista parantaa työtehtävien räätälöinnillä, laadukkaalla esimiestyöllä ja hyvällä työilmapiirillä. Lassila & Tikanojan (L&T) teettämään kyselytutkimukseen vastasi 703 työssäkäyvää suomalaista kesäkuun aikana. Kysely oli tilattu Suomi Areena -keskustelua varten.

Työssäkäyvien suomalaisten mielestä työterveyshuolto, mahdollisuus joustaa työajoissa ja ammattitaitoa edistävä koulutus ovat tärkeimmät tekijät työssä  jaksamisessa.

– Sopivan työvoiman löytäminen on tulevina vuosina vaikeaa ja siksi työssä jaksamisesta huolehtiminen ja henkilöstön sitouttaminen ovat avainasemassa. Pelkkä työterveyshuolto ei enää riitä. Työkykyjohtamisen on oltava tärkeä osa esimiestyötä, jotta työuria voidaan pidentää ja työkyvyttömyyseläkkeitä välttää, sanoo L&T:n työkykycontroller Hanna Kankainen.

Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen pidentää työuria

Kyselystä käy ilmi, että lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus sekä työtehtävien räätälöinti työkyvyn mukaan ovat vain joka toisen vastaajan ulottuvilla. Erityisen tärkeänä työkyvyn ylläpidon kannalta vastaajat pitävät mahdollisuutta räätälöidä työtehtäviä työntekijän kunnon mukaan.

– Työuria voidaan pidentää vähentämällä työkyvyttömyyseläkkeiden määrää, joka on merkittävin ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen syy. Suomessa vanhuuseläke alkaa 63–68-vuotiaana. Eläkkeelle jäädään kuitenkin keskimäärin alle 60-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeiden vuoksi. Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä noin 270 000 suomalaista eli joka viides eläkkeensaaja. Tämä maksaa veronmaksajille miljoonia euroja, kertoo Kankainen.

Lassila & Tikanoja aloitti vuonna 2005 laajamittaisen työkykyjohtamisen hankkeen, jonka avulla sairauspoissaolot laskivat 7,5 prosentista 5,7 prosenttiin, työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden kustannukset laskivat 40 prosenttia ja tapaturmataajuuden määrä puolittui.

Suomalaiset suunnittelevat pitkää työuraa

Selvityksen mukaan valtaosa (60 %) vastaajista uskoo jäävänsä eläkkeelle 63–68-vuotiaana. Vajaa 8 prosenttia vastaajista, joista valtaosa oli miehiä, uskoo jäävänsä eläkkeelle vasta yli 68-vuotiaana. Eläköitymistä viimeistään 60-vuotiaana havittelee lähes 23 prosenttia vastaajista ja vain 2 prosenttia vastaajista uskoo jäävänsä eläkkeelle viimeistään 50-vuotiaana.

– Hallituksen suunnitellessa entistä pidempiä työuria, on hienoa huomata, että suuri osa työssäkäyvistä suomalaisista uskoo olevansa työkykyinen viralliseen eläkeikään saakka. Työurien pidentäminen on edellytyksenä työvoiman riittävyyden varmistamiseksi. L&T:llä olemme työkykyjohtamishankkeen avulla onnistuneet nostamaan työntekijöiden keskimääräistä eläköitymisikää kolmella vuodella 59,4 vuodesta 62,4 vuoteen. Tavoitteenamme on, että jokainen työntekijöistämme pääsisi työkykyisenä vanhuuseläkkeelle, Kankainen tähdentää.

– Tutkimuksesta ilmenee myös se, että neljännes työssäkäyvistä suomalaisista eivät usko jaksavansa työkykyisinä vanhuuseläkeikään asti. Tämä on signaali, joka päättäjien kannattaa ottaa vakavasti ja miettiä, mitä asialle on tehtävissä, Kankainen toteaa.

Hallitukselta toivotaan työhyvinvointia edistäviä keinoja

Selvitykseen vastanneiden mielestä merkittävimmät tekijät työuran jatkumiselle eläkeikään asti ovat mielenkiintoiset työtehtävät, mahdollisuus joustaa työajoissa ja mukavat työkaverit. Joustomahdollisuus ja mukavat työkaveri ovat naisille tärkeämpiä kuin miehille.

Nuoret vastaajat arvostelevat työssä jaksamisen kannalta eniten esimiestyön laatua, töiden organisointia ja työilmapiiriä. Nuorimmat vastaajat kokevat voivansa joustaa eniten työajoissa ja työtehtävissä.

Vastaajien mukaan uuden hallituksen keskeisin tehtävä palvelualojen houkuttelevuuden lisäämiseksi olisi työssä jaksamisen edistäminen työhyvinvointia edistävien keinojen avulla.

Taustaa tutkimuksesta

Tiedot ilmenevät Lassila & Tikanojan kesäkuussa 2011 teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 703 työssäkäyvää suomalaista. Vastaajista 48 prosenttia oli miehiä ja 52 prosenttia naisia. Kokoaikatöissä oli 90 prosenttia vastaajista ja osa-aikatöissä 10 prosenttia vastaajista. Vastaajat eivät olleet ainoastaan L&T:n työntekijöitä, vaan otos sisälsi monipuolisesti kaikenlaisia ja kaikenikäisiä työssäkäyviä suomalaisia.  Kyselyn teknisestä toteutuksesta vastasi Consumer Compass ja tutkimus toteutettiin Internet-paneelin avulla.

Taustaa Suomi Areena -paneelikeskustelusta

Kyselytutkimus tehtiin Lassila & Tikanojan 12. heinäkuuta 2011 järjestämän Suomi Areena -keskustelun tueksi. Paneelikeskustelun teema on Tulevaisuuden duuni – Mistä lisää työtä ja tekijöitä? ja siihen osallistuivat eduskunnan varapuhemies Anssi Joutsenlahti (ps.), Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari, kansanedustaja Antti Lindtman (sd.), Oy Langh Ship Ab:n kaupallinen johtaja Laura Langh, Tekesin teknologiajohtaja Tuomo Alasoini ja Lassila & Tikanoja Oyj:n vt. toimitusjohtaja, talousjohtaja Ville Rantala. Paneelin puheenjohtajana toimi toimittaja Jyrki Koulumies.

Lisätietoja antaa:

Hanna Kankainen, työkykycontroller, Lassila & Tikanoja Oyj, puh. 010 636 2765, 050 385 9310, hanna.kankainen@lassila-tikanoja.fi

Eveliina Nera, viestinnän asiantuntija, Lassila & Tikanoja Oyj, puh. 010 636 2820, 050 385 5980, eveliina.nera@lassila-tikanoja.fi

Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T:n liikevaihto vuonna 2010 oli 598 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää 9400 henkilöä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.