Eroperheet tarvitsevat varhaista ja moninaista tukea
- Vanhempien suhteen päättyminen muodostaa edelleen vakavan uhan lapsen hyvinvoinnille ja ihmissuhteille. Erojen näennäinen arkipäiväisyys ja yhteishuollon yleisyys ei muuta tätä tosiasiaa, muistutti projektijohtaja Heikki Koiso-Kanttila lapsiperheen eropalvelujen kehittämispäivillä tiistaina Helsingissä. Lapsiperheen eropalvelujen tilanteen parantamiseksi tarvitaan Koiso-Kanttilan mukaan laajaa asiantuntijoiden ja eropalveluja tuottavien tahojen yhteistoimintaa. Näiden tulisi yhdessä kyetä järjestämään nykyistä tehokkaampaa ja varhaisempaa tukea sekä neuvontaa vanhemmille, jotta voidaan parantaa yhteishuollon toimivuutta ja estää vanhempien välisten ristiriitojen kehittyminen huoltoriidoiksi. Pitkittyneiden huoltoriitojen katkaisemiseen tulisi toisaalta osoittaa nykyistä tehokkaampia keinoja. Lastensuojelun Keskusliiton mielestä tulisi esimerkiksi pohtia, voitaisiinko vanhempien huoltoriitelylle asettaa laissa aikaraja. Vielä tällä hetkellä vanhemmat voivat riidellä lapsestaan eri viranomais- ja oikeusportaissa miten pitkään tahansa. - Vanhemmat voivat tehdä paljon suojellakseen lapsiaan eron haitallisilta vaikutuksilta, rohkaisi lapsikeskeisen erosovittelun kehittäjä, psykologi Päivi Mäntylä-Karppinen. Tärkeää on vanhempien keskinäisen suhteen laatu; asialliset välit ja riittävä hyvän tahdon ilmapiiri. Avainasioita ovat sitoutuminen lapsesta huolehtimiseen ja vastuunjakoon toisen vanhemman kanssa sekä pyrkimys luottamuksen lisäämiseen. Lapsi ei saisi eron jälkeen joutua elämään isän ja äidin riitelyn keskellä. Lapsella on myös oikeus tulla kuulluksi omine yksilöllisine tarpeineen. Tämäkin edellyttää vanhempien yhteistyötä. Eroryhmätoiminnan Suomeen tuonut psykologi Kari Kiianmaa puolestaan muistutti, miten tärkeää on, että eroprosessi lähtee oikeille raiteille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Eroa harkitseva ihminen hakee tukea ratkaisulleen sekä sosiaalisesta verkostostaan että palvelujärjestelmältä. Viranomaisten ja ammattiauttajien tulisi tunnistaa eroprosessin vaiheet ja antaa oikeanlaista tukea sen eri vaiheissa. Myös sosiaalisella verkostolla on merkittävä rooli eronneen elämässä – joko negatiivinen tai positiivinen. Ammatillisesti ohjattu vertaistuki voi olla merkittävä tukijärjestelmä erosta selviytymisen tiellä. Lehtori Mari Antikainen Kuopion yliopistosta on lisensiaattityössään tutkinut sosiaali-työntekijöiden toimintaa eroperheiden kanssa. Antikaisen mukaan huolto- ja tapaamis-sopimustyöskentelyssä on paljon parannettavaa. Ammattilaisten tulisi turvata lapsen kuuleminen ja tukea hänen ihmissuhteitaan. Keskiviikkona jatkuville kehittämispäiville osallistuu yli 30 avioeroauttamisen asiantuntijaa. Päivät ovat osa Lastensuojelun Keskusliiton viisivuotista erovanhemmuusprojektia, jossa kehitetään uusia vertaistukeen perustuvia palveluita eroaville lapsiperheille. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Turun kaupungit, Kirkon perheasiain yksikkö ja joukko lastensuojelujärjestöjä. Lisätietoja asiasta antaa Heikki Koiso-Kanttila; mp. 040-589 4441