Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtaja Seppo Lindblom: Kilpailuttaminen uhkaa oikeudenmukaisuuden toteutumista
Lastensuojelun Keskusliitto Tiedote Julkaistavissa 27.11.03 klo 13.30 Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtaja Seppo Lindblom: Kilpailuttaminen uhkaa oikeudenmukaisuuden toteutumista Suomalainen hyvinvointivaltio on vielä monelta osin laman toipilas, vaikka onkin moderni ja vauras teollisuusvaltio. Laman vaikutukset näkyvät yhä raskaina lastensuojelussa. Nyky-Suomessa lastensuojelun kaikki ongelmat eivät kuitenkaan ole laman jälkiseurauksia, totesi puheenjohtaja, valtiotieteen tohtori Seppo Lindblom Lastensuojelun Keskusliiton liittokokouksessa torstaina Helsingissä. 15-vuotisen puheenjohtajakautensa päättävän Lindblomin mielestä nyt on päästävä kasvukeskeisestä yhteiskuntapolitiikasta laatukeskeiseen, mikä tarkoittaa asioiden priorisointia. Vaikka sosiaalisen tasauksen näkökulmaa on tärkeä pitää esillä, tulee yhä enemmän huomiota kiinnittää todellisiin takapihoihin ja lasten pahoinvointiin siellä. Modernit lastensuojeluongelmat eivät ole sen enempää kasvu- kuin jakopolitiikankaan kysymyksiä, Lindblom painottaa. Hän kysyykin, kykeneekö moderni hyvinvointivaltio tunnistamaan moderneja ongelmiaan. Lasten aineellinen puute ja hätä on monelta osin poistunut. Lindblomin mielestä onkin paradoksaalista, että korkean materiaalisen hyvinvoinnin oloissa kohtaamme laajaa lasten pahoinvointia. Pahoinvoinnin syyt ja seuraukset sekä sen yhteiskunnalliset sidokset ovat monisyisiä eikä niiden ratkaiseminen ole helppoa. - Modernin yhteiskunnan ongelmat synnyttävät vaurioituneita ja turvattomia sosiaalisia suhteita lasten lähipiirissä, perheissä, kouluissa ja terveydenhuollossa. Lindblom uskoo, ettei lapsen hyvinvoinnin perusta ole perheen tulotasossa vaan siinä turvallisuuden ja hellyyden ilmastossa, joka synnyttää yhteisöllisyyttä ja toisen ihmisen huomioonottamista. - Päivän iskulause on lapsen kuuleminen. Se on pohjimmiltaan hyvin arkinen asia, mutta juuri siksi niin vaikea. Lindblomin mukaan kuuleminen ei saa tarkoittaa sitä, että lapsi ajetaan päätöksentekotilanteisiin, joihin hänen kykynsä ja taitonsa eivät riitä. Lapsen kuuleminen edellyttää turvallista arkea, muistuttaa Seppo Lindblom. Sellaista arkea, jossa aikuisella on herkkä kyky nähdä, milloin kehittyvä lapsi tarvitsee rohkaisua, milloin taas ohjausta. Lindblomin mukaan järjestöistä on tullut erityisesti heikossa asemassa olevien kansalaisten hyvinvointipalvelujen täydentäjä. Hyvinvointipalvelujen saatavuuteen liittyviä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista kilpailuttamisen avulla. - Kilpailu sopii ja on tarpeen alueilla, joissa vallitsee tietynlainen markkinoiden vakaus. Ylimitoitettu kilpailuttamisinto on uhka oikeudenmukaisuuden toteutumiselle, ellei siinä oteta taloudellisen tehokkuuden lisäksi huomioon laatua, sitoutuneisuutta ja ylimalkaan asioita, jotka eivät ole euroilla mitattavissa, muistuttaa Lindblom. Valtiotieteen tohtori Seppo Lindblom on toiminut Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtajana vuodesta 1989. Torstaisessa liittokokouksessa hän jättää tehtävänsä seuraajalleen. Vuonna 1937 perustettu Lastensuojelun Keskusliitto on alan kattojärjestö, jonka jäseniä ovat muut alalla toimivat järjestöt (85) ja suurimmat kunnat (34). (Lisätiedot: viestintäpäällikkö Annamaija Puonti, Lastensuojelun Keskusliitto, puh: (09) 3296 0214, 040-580 2545.) ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/11/27/20031127BIT00070/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/11/27/20031127BIT00070/wkr0002.pdf