Lastensuojelun Keskusliitto tutki - Lastensuojelulla ja hyvinvointipalveluilla kunnissa vankka kannatus
Lastensuojelun Keskusliitto Tiedote Julkaistavissa 12.10.04 klo 12 Lastensuojelun Keskusliitto tutki Lastensuojelulla ja hyvinvointipalveluilla kunnissa vankka kannatus Alle kouluikäisten lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden kannatus on vankka, sillä peräti 73 prosenttia suomalaisista puoltaa kunnan järjestämää päivähoitoa. Kuntalaiset ovat myös valmiita turvaamaan lastensuojelupalvelut, vaikka se johtaisikin verojen korotuksiin tai merkitsisi muista palveluista tinkimistä. Kotikunnan tarjoamiin lapsiperhepalveluihin ei kuitenkaan olla varauksettoman tyytyväisiä. Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 021 15-79-vuotiasta suomalaista. Kyselyssä selvitettiin kuntalaisten käsityksiä lapsille ja perheille suunnatuista hyvinvointipalveluista. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Yllättävää kyllä, miehet pitävät lasten päivähoitoa tärkeämpänä kunnallisena palveluna kuin naiset. Alle kouluikäisten lasten kotihoitoa kannattavat sen sijaan naiset miehiä useammin. Yli puolet suomalaisista naisista näet katsoo, että heidän kotikunnassaan tulisi maksaa erillistä kotihoidontuen kuntalisää. - Selvitys ei kerro, mistä naisten ja miesten välinen näkemysero johtuu. Voiko esimerkiksi olla kyse siitä, että miehet naisia useammin pitävät taloudellisista syistä molempien puolisoiden työssäkäyntiä välttämättömänä, jolloin myös lasten päivähoito on välttämätöntä järjestää? pohtii Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Mauri Upanne. Positiivisesti yllättävää Upanteen mielestä on myös lastensuojelupalvelujen vankka kannatus. Palvelua puolustetaan, vaikka sitten jouduttaisiinkin tinkimään muista palveluista tai korottamaan veroja. Tosin muutkin tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten valmius maksaa veroja on odotettua suurempi, jos vaihtoehtona on palveluista tinkiminen. Eri mieltä asiasta oli vain murto-osa (3%) vastaajista, eikä mielipide ollut yhteydessä tulotasoon. Suomalaiset ovat myös valmiita tukemaan heikossa asemassa olevia lapsiperheitä. Lähes 90 prosenttia tutkimukseen vastanneista haluaa kunnan tukevan ja ohjaavan po. perheitä eikä vastakkaisia mielipiteitä esiinny. Suurin valmius tukea huonossa asemassa olevia lapsiperheitä on suuri- ja pienituloisimmilla vastaajilla. Myönteisimmin tukeen suhtautuvat pohjoissuomalaiset, kielteisimmin eteläsuomalaiset. Kansalaiset puolustavat kunnallisia hyvinvointipalveluja, mutta eivät ole tyytyväisiä kotikuntansa lapsiperheille tarjoamiin palveluihin. Vain alle puolet tutkimukseen vastanneista pitää palveluita tarpeeseen nähden riittävinä. Erityisen tyytymättömiä ovat 25-34 -vuotiaat suomalaiset, joista vain neljännes pitää lapsiperhepalveluita riittävinä. Eteläsuomalaiset olivat palveluihinsa tyytymättömimpiä, pohjois- suomalaiset tyytyväisimpiä. - Tosiasia on, että hyvinvointipalveluja on kunnissa1990-luvun laman myötä leikattu eikä niitä vieläkään ole palautettu edes lamaa edeltävälle tasolle, muistuttaa Upanne. Tutkimuksessa kartoitettiin myös vastaajien tietoja kunnan ylläpitämistä palveluista. Kunnan rooli palveluntuottajana ja -tarjoajana on suomalaisten tiedossa melkoisen hyvin. Tutkimus paljasti kuitenkin myös yllättäviä aukkoja. Yli 60 prosenttia vastaajista uskoo kotikuntansa maksavan lapsilisää sekä äitiys- isyys- ja vanhempainrahaa, joista todellisuudessa vastaa Kela. - Vaalikampanjoinnissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota siihen, mistä äänestetään ja mihin äänestäjä voi esimerkiksi kunnallisvaaleissa vaikuttaa, painottaa toiminnanjohtaja Upanne. Väärien odotusten pohjalta äänestävät ja vaalikautena odotuksissaan pettyvät ihmiset eivät välttämättä ole puolueuskollisia tai motivoituneita äänestäjiä seuraavissa vaaleissa. Keskusliiton tutkimuksen mukaan 54 prosenttia äänioikeutetuista suomalaisista aikoo varmasti äänestää kunnallisvaaleissa ja 25 prosenttia melko varmasti. Todennäköisesti tai varmasti äänestämättä jättää 17 prosenttia. (Lisätiedot: Lastensuojelun Keskusliitto, viestintäpäällikkö Annamaija Puonti, puh: (09) 3296 0214 tai 040-580 2545.) ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2004/10/11/20041011BIT00200/wkr0001.pdf