Rikoslain suojeltava myös lapsia!
Järjestöt vaativat, että rikoslain ja oikeuslaitoksen toimivuus lapsiin kohdistuvissa rikoksissa on saatettava ajan tasalle.
Monia hätkähdytti uutinen, jossa kerrottiin 8-vuotiaan lapsen joutuneen vanhempiensa julman kohtelun kohteeksi ja Helsingin hovioikeuden vapauttaneen tekijän rangaistuksesta. Uutisen mukaan isä oli teipannut tytön kädet, jalat ja suun ja pitänyt häntä ainakin kaksi tuntia kylpyhuoneen lattialla. Oletettavasti yleinen oikeustaju pitää tekoa kauhistuttavana ja rikollisena. Uutisen mukaan asiaa oli käsitelty vapaudenriistona, ja rangaistus jäi tuomitsematta, sillä 2001 sattunut teko oli vanhentunut. Suun ja raajojen kiinniteippaaminen tuntuu kidutukselta. Teippaaminen voi aiheuttaa samanlaisen tukehtumisentunteen kuin vesikidutuksessa, jossa uhri joutuu paniikkiin tuntiessaan tukehtuvansa. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983 1 § 3. momentti) asettaa tavoitteen lasten kasvatukselle. Sen mukaan: ” Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.” Rikoslain ((21.4.1995/578)) pahoinpitelypykälä kuuluu: ”Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua tai saattaa toisen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan, on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.” Näyttää siltä, että syyttäjälle ei tullut mieleen syyttää pahoinpitelystä. Oikeushan ei voi tuomita sellaisesta rikoksesta, josta ei ole syytetty. Missä on vika kun kidutuksen kaltaisessa lapsen pahoinpitelyssä syyttäjä ei löydä lakikirjasta pykälää, jolla tekijä saataisiin vastuuseen teostaan? Lapsiin kohdistuu monenlaisia rikoksia. Lasten julmaa ja sadistista kohtelua ei aina tunnisteta edes silloin kun se on ilmeistä. Erilaisia julmuuden, kidutuksen ja pahoinpitelyn muotoja jää rankaisematta, koska ne solahtavat pykälien välistä. Allekirjoittaneet järjestöt vaativat, että rikoslain ja oikeuslaitoksen toimivuus lapsiin kohdistuvissa rikoksissa on saatettava ajan tasalle. Toiminnanjohtaja Mauri Upanne Lastensuojelun Keskusliitto Pääsihteeri Marja Irjala Nuorten Ystävät ry Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotienliitto Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry Lisätietoja: Lastensuojelun Keskusliitto vt. viestintäpäällikkö Hanna-Mari Savolainen puh. 044 329 0029 hanna-mari.savolainen@lskl.fi