Lehto Group Oyj: liiketoimintakatsaus 1.1. - 31.3.2023

Lehto Group Oyj
Tammi-maaliskuun 2023 liiketoimintakatsaus
28.4.2023 klo 7.30

Liiketoimintakatsaus 1.1.-31.3.2023
28.4.2023 klo 7.30

Liikevaihto laski, mutta liiketulos parani edellisvuodesta

Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja tavanomaisesti julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta liiketoimintakatsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tiedot.

Yhteenveto 1-3/2023

Yhteenveto tammi-maaliskuu:

• Tammi-maaliskuun liikevaihto jatkuvista toiminnoista laski 6,5 % edellisvuodesta ja oli 67,3 (72,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Toimitilat-palvelualueella ja nousi hieman Asunnot-palvelualueella. Toimitilojen liikevaihdon laskun taustalla on vuonna 2022 tehty kuuden hankkeen esisopimuksen tai hankesopimuksen peruminen ja siitä seurannut rakennushankkeiden lukumäärän väheneminen.
• Liiketulos jatkuvista toiminnoista oli -7,6 (-11,3) miljoonaa euroa. Liiketulosta paransivat toteutetut kulusäästöt sekä tappiollisten hankkeiden väheneminen. Edelleen liiketulosta rasittavat jotkin nollakatteiset ja tappiolliset hankkeet.
• Katsauskaudella ei aloitettu uusia asuntohankkeita (106 asuntoa 1-3/2022) asuntomarkkinan ollessa hyvin hiljainen.
• Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 540 (1 850) asuntoa ja myymättömien valmiiden asuntojen lukumäärä oli 91 (21).
• Kauden tulos oli -8,7 (-10,8) miljoonaa euroa.
• Kauden päättyessä kassavarat olivat 7,4 (13,2 miljoonaa euroa 31.12.2022) miljoonaa euroa ja korollisten velkojen määrä ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 32,6 (33,9) miljoonaa euroa. Kassavaroja pienensi pääosin tappiollinen tulos.
• Konsernin tilauskanta pieneni 141,2 miljoonaan euroon (205,9 miljoonaa euroa 31.12.2022).
• Toimitilat-palvelualueen tilauskanta pieneni 38 % 31,0 miljoonaan euroon ja Asunnot-palvelualueen tilauskanta pieneni 29 % 110,2 miljoonaan euroon. Tilauskannan laskun keskeinen syy on, ettei uusia hankesopimuksia syntynyt. Asuntohankkeiden aloittamista hidasti heikko kysyntä ja haasteet hankerahoituksen saatavuudessa.
• Katsauskauden päättymisen jälkeen Lehto allekirjoitti noin 26 miljoonan euron arvoisen urakkasopimuksen Makitan pääkonttorin ja varastotilojen rakentamisesta Tuusulaan. Tilauksen arvo kirjataan tilauskantaan vuoden toisella neljänneksellä.

Toimitusjohtaja Juuso Hietanen:

Vuosi 2023 on jatkunut vuoden 2022 tavoin epävarmassa ja poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Erityisesti viime vuoden lopulla alkanut kysynnän heikkeneminen jatkui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.  Markkina on ollut vaikea erityisesti asuntopuolella.

Vuoden 2022 tilinpäätöstiedotteessa kerroimme tavoitteeksemme turvata kassavirtaa ja pitää myymättömien asuntojen määrän vähäisenä. Näissä tavoitteissa olemme onnistuneet, vaikka markkina on haastanut rajusti Lehtoa muiden rakentajien tapaan. Katsauskauden päättyessä meillä oli 91 valmista myymätöntä asuntoa ja rahoitusvelkojen määrä on laskenut vuodentakaisesta noin 30 %.

Katsauskaudella yhtiön liikevaihto laski, mutta liiketulos parani vertailukauteen nähden. Katsauskaudella valmistui kaksi asuntokohdetta, toinen Rovaniemellä ja toinen Tampereella. Katsauskaudella ei aloitettu uusia asuntokohteita ja kauden päättyessä rakenteilla oli 540 asuntoa. Tammikuussa allekirjoitimme sopimuksen hoivahankkeen toteuttamisesta Espoon Kilonkartanoon ja helmikuussa luovutimme Helsingin Malminkartanon tornitalojen kokonaisuuden.

Lehto on jatkanut myös erilaisia tehostamistoimia vastatakseen vaikeaan markkinatilanteeseen. Kiinteiden kulujen määrä on laskenut verrattain paljon vuoden 2022 ja 2023 aikana toteutettujen sopeutumistoimien seurauksena. Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä kiinteät henkilöstö- ja muut kulut olivat noin 37 % alhaisemmat kuin vuotta aiemmin. Lisäksi tehdastoimintaa on tehostettu. Oulaisissa toiminta on tiivistetty kahdesta yhteen tehtaaseen ja olemme tehneet päätöksen Iin ja Siikajoen tehdastoiminnoista ja keskittää niitä muihin olemassa oleviin tehdasyksiköihin. Toinen Oulaisten tehdaskiinteistöstä on myyty ja yhtiön neuvottelee parhaillaan Iin tehdaskiinteistön myymisestä.

Lehto tiedotti tammikuussa 2023, että yhtiö on aloittanut prosessin, jonka tavoitteena on löytää yhtiölle teollisia tai omistuksellisia kumppaneita. Yhtiö on katsauskauden aikana käynyt neuvotteluja sekä teollisten tahojen että sijoittajatahojen kanssa eri vaihtoehdoista. Tämän liiketoimintakatsauksen julkistamishetkellä neuvottelut ovat edelleen meneillään ja yhtiö tulee kertomaan prosessin edistymisestä heti kun se on ajankohtaista.

Katsauskauden päättymisen jälkeen allekirjoitimme 26 miljoonan euron sopimuksen Makitan Suomen pääkonttorin ja varastotilojen rakentamisesta Tuusulaan.

Vuoden 2023 näkymät

Lehdon aiemmin julkaisema vuotta 2023 koskeva näkymä on ennallaan.

Lehto arvioi, että vuoden 2023 liikevaihto Asunnot-palvelualueella on alempi kuin vuonna 2022 (213,3 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja Toimitilat-palvelualueella liikevaihto laskee merkittävästi vuodesta 2022 (131,5 miljoonaa euroa vuonna 2022). Liiketuloksen arvioidaan oleellisesti paranevan.

Liikevaihdon laskun taustalla on vähentynyt toimitila- ja asuntohankkeiden määrä. Liiketuloksen paraneminen perustuu ensisijaisesti tappiollisten hankkeiden merkittävään vähenemiseen.

Merkittävimpiä liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä riskejä ovat asuntojen ja toimitilojen myynnin kehittyminen sekä rahoituksen ja takauksien saatavuus rakennushankkeille.

Liiketoimintaympäristö ja liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Suomen Pankki esitti maaliskuussa julkaisemassaan tiedotteessa, että Suomi ajautui syksyllä 2022 taantumaan Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin vuoksi, ja että talouskasvu jatkuu hyvin heikkona vuonna 2023. Poikkeuksellisen nopean inflaation ja voimakkaasti nousseiden korkojen vaikutukset välittyvät talouteen viipeellä. Taantuman odotetaan kuitenkin jäävän lyhyeksi ja lieväksi. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden turbulenssi lisää taloudellista epävarmuutta ja voi johtaa ennustettua heikompaan talouskasvuun Suomessa.

Suomen Pankki kertoi, että vuonna 2022 Suomen talous kasvoi 2,1 % vahvan alkuvuoden ansiosta, mutta sota ja energiakriisi käänsivät suhdanteen suunnan. Talous supistuu ennusteen mukaan 0,2 % vuonna 2023. Koska korkojen oletetaan ennusteessa jäävän aiempaa korkeammiksi eikä Suomen vientikysynnässä ole odotettavissa nopeaa elpymistä, talouskasvu jää lähivuosina kituliaaksi. Talous kasvaa ennusteen mukaan 0,9 % vuonna 2024 ja 1,5 % vuonna 2025.

Maaliskuussa julkaistussa RT rakennusteollisuuden suhdannekatsauksessa todettiin, että rakentaminen kasvoi viime vuonna vajaa 1,5 %. Toimialaa kannatteli uudistalonrakentamisen edellisvuodelta periytynyt suuri työkuorma. Vuoden sisäinen kasvu jäi heikoksi. Poikkeuksellisen nopea rakennuskustannusten nousu ja suuri epävarmuus talouskehityksestä siirsivät hankkeita. Talonrakentamisen aloitukset ja luvat laskivat lähes koko vuoden. Asuntorakentaminen jarrutti voimakkaasti Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Asuntoaloitukset vähenivät viime vuonna lähes 9 000 asunnolla. Muussa kuin asuinrakentamisessa aloituskuutiot putosivat yli 5 miljoonalla. Uudistuotannon volyymi kääntyi kesän jälkeen merkittävään laskuun. Korjausrakentamisen liikevaihto jatkoi ripeää kasvua. Kustannusten nousun vuoksi määrällinen kasvu jäi vähäiseksi. Historiallisen kova kustannusten nousu hidasti myös maa- ja vesirakentamista. Työllisyyden lasku jatkui.

ASUNNOT

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin ja toteuttaa hoiva- ja palveluasumisen yksikköjä eri puolille Suomea. Toiminta keskittyy kasvaviin yliopistokaupunkeihin, joissa Lehto haluaa mahdollistaa laadukkaan asumisen myös pieni- ja keskituloisille talouksille.

Asunnot-liiketoiminta on pääosin omaperusteista asuntorakentamista, jossa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä, yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä rahastoja.

Suurin osa Lehdon asuntokohteista on betonirakenteisia kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät keskeiset sähkö, vesi-, lämpö-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja kytketään toisiinsa. Tämä patentoitu rakentamismenetelmä nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.

Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puuelementtirakenteisia kerrostaloja. Tämän tuoteperheen asunnot valmistetaan omilla kotimaisilla tehtailla tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Puurakenteisissa asuinkerrostaloissa teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin betonista rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Näin työmaatoteutuksen aikataulu voidaan saada betonirakentamista merkittävästi lyhemmäksi.

Lisäksi Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden ja kuntien tarpeisiin. Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle taholle. Rakennustyypiltään hoivakohteet ovat tavanomaisten asuinrakennusten kaltaisia.

Kesäkuussa 2022 Lehto myi Asunnot-palvelualueen sisällä toimineen putkiremontit-liiketoiminnan, minkä liikevaihto on oikaistu vertailukauden luvuista.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

Asuntorakentamisen kysyntä alkoi selkeästi heiketä vuoden 2022 edetessä, eikä muutosta parempaan päin ole vielä nähty. Kuluttajien luottamus on heikkoa ja Suomen ja maailman taloustilanteen epävarmuus on korkealla. Korkojen ja inflaation kasvu sekä rahoituksen saatavuuden heikentyminen vaikuttavat negatiivisesti asuntojen kysyntään niin kuluttajien kuin sijoittajien osalta.

Asunnot-palvelualueen liikevaihto nousi 18,5 % vertailukaudesta 46,4 (39,1) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvun päätekijöinä oli katsauskaudella luovutetut ja luovutuksen mukaan tuloutuneet kaksi asuntokohdetta. Asuntojen myyntivolyymi kuluttajille kasvoi hieman, mutta suurten sijoittaja-asiakkaiden osalta yhtään hankesopimusta ei allekirjoitettu.

Kaudella myytiin 118 (83) asuntoa kuluttajille suunnatuista kohteista, mikä sisältää 80 asunnon myynnin sijoittajataholle yhdestä kuluttajakohteesta.

Kaudella valmistui 656 (258) asuntoa, mutta ei aloitettu uusia asuntokohteita (1-3/2022 aloitettiin 106 asuntoa). Katsauskaudella valmistuneet kohteet sijaitsivat pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella, Rovaniemellä ja Turussa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 540 kpl (1 850 kpl 31.3.2022).

Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 144 (375) kpl. Näistä valmiita ja myymättömiä asuntoja oli 91 (21) kpl. Uusien asuntohankkeiden painopiste on vahvasti sijoittajamyynnissä, mutta yhtiöllä on tekniset ja toiminnalliset edellytykset aloittaa kuluttajakohteita markkinatilanteen muuttuessa.  

Asunnot-palvelualueen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 110,2 miljoonaa euroa (155,6 miljoonaa euroa 31.12.2022). Tilauskanta laski, kun uusia asuntohankkeita ei aloitettu. Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan sijoittajakohteista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Kuluttajakohteet sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.

Hoivarakentamisen volyymi oli vertailukauden tasolla. Katsauskaudella valmistui yksi (1) hoivakoti. Kauden päättyessä rakenteilla oli yksi (1) palveluasumisen kohde, ja Lehdolla on alkamassa myöhemmin tilikauden aikana Erikoissijoitusrahasto eQ:n kanssa sovittu hoivakohde Espoon Kilossa. Hoiva- ja palveluasumisen hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.

TOIMITILAT

Lehdolla on pitkä kokemus hallimaisten toimitilojen, kuten myymälätilojen, kauppakeskusten, logistiikka-, varasto- ja tuotantotilojen rakentamisesta. Näiden lisäksi Lehto on rakentanut muun muassa toimistotiloja, hotelleja ja kouluja, joista osasta on syntynyt merkittäviä tappioita. Nykyisen strategian mukaisesti Toimitilat-palvelualueen painopiste on hallimaisten toimitilojen rakentamisessa.

Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita sekä kuntia ja kaupunkeja.

Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu ”suunnittele ja toteuta” -mallilla, jossa Lehto vastaa sekä suunnittelusta että rakentamisesta. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin ja suunnittelee sekä rakentaa kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

Palvelualueen liikevaihto laski 36,2 % vertailukaudesta 21,0 (32,8) miljoonaan euroon. Liikevaihto laskun taustalla on hankkeiden lukumäärän väheneminen.

Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin kolme toimitilakohdetta (1 kohde 1-3/2022). Kauden päättyessä rakenteilla oli kolme (15) kohdetta, joista merkittävimpiä ovat Vantaan Kivistön lähipalvelukeskus sekä tuotantoon suunnattu toimitila Vantaalle.

Tilauskanta pieneni 31,0 miljoonaan euroon (50,3 miljoonaa euroa 31.12.2022). Tilauskannan pieneneminen johtui siitä, että uusia hankesopimuksia ei allekirjoitettu katsauskaudella. Katsauskauden päättymisen jälkeen, 11.4.2023, Lehto allekirjoitti noin 26 miljoonan euron urakkasopimuksen Makitan pääkonttorin ja varastorakennuksen rakentamisesta Tuusulaan. Sopimuksen arvo kirjataan tilauskantaan vuoden toisella neljänneksellä.

Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin ja sijoittajaryhmän kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta vuodesta 2017 alkaen. Katsauskauden päättymisen jälkeen 24.4.2023 Lehto myi oikeutensa ja omistuksensa kyseisestä hankkeesta noin 5 miljoonalla eurolla. Kauppahinnan maksun ehtona on, että hankkeen rakentaminen myöhemmin aloitetaan jonkun tahon toimesta. Lehdon arvion mukaan tehdyllä sopimuksella ei ole merkittävää vaikutusta Lehdon vuoden 2023 tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

Lehto on toteuttanut toiminnallisia muutoksia Toimitilat-palvelualueen projektiriskien hallinnan parantamiseksi ja on vienyt niitä käytäntöön vuoden 2022 alusta aloittaneen palvelualueen uuden johtajan johdolla. Erityistä huomiota kiinnitetään toteutettavaksi otettavien hankkeiden sopivuuteen yhtiön resursseihin ja strategiaan.

TEHDASTUOTANTO 

Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta tuotteiden myyntiä konsernin ulkopuolelle pyritään kasvattamaan.

Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita kiintokalusteita.

Maaliskuussa Lehto myi toisen Oulaisten tehtaistaan varastorakennuksineen Oulaisten kaupungille. Myyty tehdas on kooltaan noin 10 000 m² ja kokonaisuuden myyntihinta oli noin 4,7 miljoonaa euroa. Myynnillä oli pieni positiivinen vaikutus Lehdon vuoden 2023 liiketulokseen ja positiivinen vaikutus kassavirtaan. Katsauskauden aikana Lehto myös päätti lopettaa tehdasyksiköt Siikajoella ja Iissä. Toimenpiteiden jälkeen Lehdolla on vielä noin 20 000 m² suuruinen tehdas Hartolassa ja noin 10 000 m² suuruinen tehdas Oulaisissa. Vuoden 2022 ja 2023 aikana toteutettujen tehostamistoimien seurauksena tehdastuotannon kiinteiden kulujen taso on laskenut merkittävästi. 

Tase ja rahoitusasema

Taseen loppusumma laski 229,6 miljoonaan euroon (267,2 miljoonaa euroa 31.12.2022). Vakavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut heikkenivät, kun oma pääoma ja kassavarat hieman heikkenivät tappiollisen tuloksen seurauksena. Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 26,2 % (27,0 % 31.12.2022) ja nettovelkaantumisaste 167,6 % (147,9 % 31.12.2022). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 36,1 % (38,7 %) ja nettovelkaantumisaste 43,5 % (31,0 %).

Lehdolla on voimassa 13 miljoonaan euron luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n ja Nordea Bank Oyj:n kanssa. Luottolimiittisopimus on voimassa 31.3.2024 asti. Luottolimiittisopimus sisältää vakuuksia, kassavarojen minimimäärään ja käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja, osingonjakokielto sopimuksen voimassaoloaikana sekä yhtiön toimintaan, hallituksen kokoonpanoon ja puheenjohtajaan liittyviä ehtoja. Katsauskauden päättyessä limiitti oli kokonaan käytössä.

Kesäkuussa 2022 Lehto laski liikkeelle 15 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, joka on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun tarkoituksena oli yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen ja pankkirahoituskokonaisuuden mahdollistaminen, ja liikkeeseenlaskusta saatuja varoja käytetään yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.

Henkilöstö ja palkitseminen

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 597 henkilöä (860 henkilöä vuonna 2022). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 573 (664 henkilöä 31.12.2022) henkilöä, mistä noin 150 henkilötyövuotta vastaava määrä oli lomautettuna. Noin 57 % konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja noin 43 % työmailla ja tehtailla toimivia työntekijöitä.

Maaliskuussa 2023 yhtiö toteutti 2.5.2022 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 103 782 osaketta, avainhenkilöstön vuoden 2020 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi.

Yhtiökokouksen päätökset

30.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin neljä. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Eero Sihvonen, Anne Korkiakoski, Jani Nokkanen ja Hannu Lehto. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Edellä mainitut sekä muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu 30.3.2023 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Lehto tiedotti 11.4.2023, että se on tehnyt sopimuksen Suomen pääkonttorin ja mittavien varastotilojen rakentamisesta sähkötyökaluja valmistavalle Makitalle. Rakennushanke sijaitsee Tuusulan Rykmentinpuistossa. Tilauksen arvonlisäveroton arvo on noin 26 miljoonaa euroa. Rakentamisen arvioidaan alkavan kesällä 2023 ja kohteen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 lopussa. Sopimuksella ei ole merkittävää vaikutusta Lehdon vuoden 2023 tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

24.4.2023 Lehto allekirjoitti sopimuksen, jonka mukaisesti Lehto myy Jyväskylän Hippos-hankkeeseen liittyvät oikeutensa ja omistuksensa sijoittajatahojen omistamalle Jyväskylän Yhteissijoitus Ky:lle sekä hanketta varten aikanaan perustetulle hankeyhtiölle, Jyväskylän Hippos Ky:lle. Sopimuksen mukaan Lehto luovuttaa ostajille hanketta koskevat suunnitelmat, materiaalit ja omistusosuutensa hankeyhtiössä, sekä vapautuu kaikista hankkeeseen liittyvistä velvoitteistaan.

Sopimuksen mukaan ostajat maksavat Lehdolle vastikkeena yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Maksun ehtona on, että hankkeen rakentaminen myöhemmin aloitetaan jonkun tahon toimesta. Maksu maksetaan vaiheittain 12 kuukauden aikana Hippos-hankkeen rakentamisen aloittamisen jälkeen.

Lehto on kehittänyt Hippos-hanketta yhdessä Jyväskylän kaupungin ja sijoittajaryhmän kanssa vuodesta 2017 alkaen. Lehdon tämänhetkisen arvion mukaan tehdyllä sopimuksella ei ole merkittävää vaikutusta Lehdon vuoden 2023 tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

27.4.2023

Lehto Group Oyj
Hallitus

Juuso Hietanen, toimitusjohtaja

+358 50 343 4023

juuso.hietanen@lehto.fi

Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja

+358 400 944 074

veli-pekka.paloranta@lehto.fi