Lehto Group Oyj: Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2020

Lehto Group Oyj
Pörssitiedote
13.8.2020 klo 8

Tervehtyminen etenee: liiketulos parani merkittävästi, tase- ja rahoitusasema vakautui

Tämän puolivuosikatsauksen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardia. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia. Katsauksessa esitettävät taloudelliset tiedot ovat tilintarkastamattomia. Luvut sulkeissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta mainita.

Yhteenveto tammi-kesäkuu 2020

1) Rahavarat eivät sisällä talletusvakuuksia (20,6 miljoonaa euroa 30.6.2020), jotka on annettu RCF-luottolimiitin, urakka-, takuu- tai muiden vastuiden vakuudeksi. Talletusvakuudet esitetään taseessa saamisissa.

• Ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto, 254,5 (246,3) miljoonaa euroa, oli edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Liikevaihto kasvoi Asunnot-palvelualueella ja laski Toimitilat-palvelualueella.
• Liiketulos oli -5,1 (-27,5) miljoonaa euroa. Liiketulokseen vaikutti myönteisesti edellisvuoden tappiollisten hankkeiden päättyminen. Tulosta painoivat vielä meneillään olevat heikkokatteiset koulu- ja hoivahankkeet, Ruotsin toiminnan tappiot sekä yksi tappiollinen peruskorjaushanke.
• Taseasema pysyi vakaana. Korollisten velkojen määrä laski hieman ja kassavarat laskivat 45,0 miljoonaan euroon (59,2 miljoonaa euroa 31.12.2019). Kassavaroja pienentää yhteensä 20,6 miljoonan euron rahavarojen panttaus RCF-luottolimiitin sekä urakka-, takuu- ja muiden vastuiden vakuudeksi.
• Tilauskanta kasvoi 531,9 miljoonaan euroon (481,8 miljoonaa euroa 31.12.2019). Tilauskanta kasvoi sekä Asunnot- että Toimitilat-palvelualueilla.
• Hyvinvointitilat-palvelualue siirtyi operatiivisesti 1.5.2020 alkaen osaksi kahta muuta palvelualuetta. Hoivarakentaminen siirtyi osaksi Asunnot-palvelualuetta ja koulurakentaminen osaksi Toimitilat-palvelualuetta. Katsauskauden ja vertailukausien tiedot on oikaistu tätä rakennetta vastaavaksi.

Toimitusjohtaja Hannu Lehto:

”Liiketoiminnan tervehdyttäminen alkaa tuottaa tulosta. Puolivuosikauden liikevaihto oli edellisvuoden tasolla ja liiketulos koheni merkittävästi viime vuodesta, kun suuret tappiolliset projektit päättyivät vuodenvaihteessa. Yhtiömme tervehdyttämisohjelma on edennyt suunnitelmien mukaisesti, mikä on ollut poikkeuksellisen kovien kasvuvuosiin jälkeen tärkeää työtä yhtiön tulevaisuuden eteen. Myös tase- ja rahoitusasema vakautui ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Liiketulosta kuitenkin rasittavat edelleen heikosti sujuneet hyvinvointitilojen projektit sekä Ruotsin projektin loppuun saattamisen kustannukset.   

Kauppa on käynyt mukavasti ja tilauskantamme katsauskauden päättyessä oli noin 50 miljoonaa euroa vuodenvaihdetta korkeammalla tasolla. Asuntorakentamisessa painopisteemme on siirtynyt gryndituotannosta kiinteähintaiseen urakointiin institutionaalisille asiakkaille. Toimitilapuolen kysyntä on varsin vakiintunutta ja kuntien tekemät kouluinvestoinnit tukevat sitä hyvin. Myös putkiremonttiliiketoiminta on jatkunut vakaana.

Julkisten ennusteiden mukaan Suomen talouden kehitys on heikkenemässä ja rakentaminen vähenemässä tulevina vuosina, mutta olemme jo historiassa nähneet kohtuuhintaisen rakentamisen kysynnän pysyvän hyvänä myös heikommissa suhdanteissa. Hankkeiden rahoituksen vaikeutuminen näyttää nyt muodostavan merkittävimmän hidasteen rakennushankkeiden käynnistymiselle.

Koronapandemia on vaikuttanut meidänkin toimintaamme. Joidenkin rakennushankkeiden aloituksia on lykätty ja asuntokauppa kuluttajille on hidastunut. Asuntokauppa kuitenkin alkoi piristymään toisen vuosineljänneksen lopulla.

Koronatartuntoja on ollut kahdella työmaallamme, mutta tiedossamme ei ole vakavia sairastumisia. Työmailla on toteutettu tarvittavat suojaamis- ja ehkäisytoimenpiteet ja näilläkin työmailla työt jatkuvat edelleen. Tällä hetkellä työt sujuvat sekä toimistoilla että työmailla suhteellisen normaaliin tapaan, yhtiön koronaohjeistukset huomioiden.

Sulautimme kevään aikana Hyvinvointitilat-palvelualueemme toiminnot toisiin palvelualueisiin siten, että koululiiketoimintaa jatketaan Toimitilat-palvelualueella ja hoivaliiketoimintaa Asunnot-palvelualueella. Muutos tehtiin synergiaetujen saavuttamiseksi. Koulut ovat rakennuksina lähellä toimitilarakentamisen maailmaa ja hoivarakennukset lähestyvät tavanomaisia asuntorakennuksia.

Kesäkuun lopussa teimme pankkien kanssa vuoden 2022 loppuun ulottuvan rahoitussopimuksen, joka luo hyvän pohjan edistää liiketoimintaa myös jatkossa. Tämän lisäksi suunnittelemme järjestävämme merkintäetuosakeannin, jolla tavoittelemme noin 20-25 miljoonan euron bruttovaroja lisäämään yhtiön omaa pääomaa ja kassavaroja. Osakeannilla haluamme vahvistaa kykyämme toteuttaa strategiaa ja kehittää modulaarista tehdasvalmisteisiin elementteihin perustuvaa rakentamistapaa.”

Vuoden 2020 näkymät

Lehto perui vuoden 2020 taloudellista näkymää koskevan ohjauksensa 7.4.2020 julkistetun pörssitiedotteen mukaisesti. Ohjauksen perumisen taustalla oli koronaviruspandemian seurauksena Lehdon liiketoimintaympäristön epävarmuuden lisääntyminen ja näkyvyyden heikentyminen.

Vaikka koronapandemialla ei toistaiseksi ole ollut Lehdon liiketoimintaan merkittäviä vaikutuksia, niin liiketoimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuuksia. Lehto arvioi, että asiakkaiden rahoituksen saatavuuden vaikeudet voivat hidastuttaa rakennushankkeiden käynnistymisiä tai jopa peruttaa niitä. Suomen yleisen taloudellisen tilanteen ja epävarmuuden vuoksi kuluttajat ja yksityissijoittajat ovat aikaisempaa varovaisempia asuntojen ostopäätöksissään, mikä voi viivästyttää liikevaihdon ja liiketuloksen kertymistä.

Lehdon työmailla työntekijät työskentelevät tiiviisti yhdessä ja huolimatta ehkäisevistä toimista työmailla voi syntyä koronavirustartuntoja, jotka hidastuttavat projektien etenemistä. Myös alihankkijoiden ja tavarantoimittajien piirissä tapahtuneet koronavirustartunnat voivat aiheuttaa viiveitä projektien etenemiseen.

Lehto ei nykyisessä epävarmassa tilanteessa anna taloudellista ohjausta vuodelle 2020. 

Puolivuosikatsausta koskeva videoesitys

Lehto julkistaa vuoden 2020 tammi-kesäkuun puolivuosikatsausta koskevan videoesityksen www-sivuillaan torstaina 13.8.2020 klo 9.00 Suomen aikaa osoitteessa www.lehto.fi/sijoittajille. Esitys on katsottavissa yhtiön www-sivuilla myös tämän jälkeen.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

YLEINEN MARKKINAYMPÄRISTÖ

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla rakentaminen Suomessa jatkui vilkkaana, mutta koko vuoden 2020 volyymin yleisesti ennakoidaan jäävän edellisvuotta pienemmäksi ja rakentamisen ennakoidaan edelleen vähenevän vuonna 2021.

Ennen koronakriisin puhkeamista, helmikuussa 2020, valiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi, että tänä vuonna rakentaminen jatkuu ennakoitua vilkkaampana, koska vuoden 2019 lopulla alettiin rakentaa runsaasti toimitiloja. Vuonna 2021 rakentamisen arvioidaan vähenevän kahdesta neljään prosenttia. Rakennusalan suhdanneryhmän mukaan asuntotuotanto on ollut muutaman vuoden ajan korkealla tasolla. Vuonna 2019 aloitettiin noin 40 000 uuden asunnon rakentaminen ja nyt asuntorakentaminen lähestyy normaalia tasoaan. Ryhmä arvioi, että vuonna 2020 aletaan rakentaa 31 000–33 000 asuntoa. Määrän arvioidaan vähenevän edelleen vuonna 2021 ja alittavan tuolloin 30 000 asunnon tason. 

RT Rakennusteollisuus arvioi toukokuussa 2020 julkaisemassa suhdannekatsauksessaan, että koronakriisin seuraukset rakentamiseen näkyvät vasta viiveellä. Alkuvuonna 2020 rakentaminen jatkui suhteellisen vilkkaana ja asuntoaloituksia oli jopa edellisvuotta enemmän. Koronakriisin seurauksena kuluvan vuoden ja seuraavan vuoden ennusteita on kuitenkin alennettu. Suurin pudotus ennakoidaan olevan vapaarahoitteisissa kerrostaloasunnoissa, joiden aloitusten määrän RT Rakennusteollisuus arvioi painuvan 7 000 kappaleeseen vuonna 2021. Vuonna 2019 vapaarahoitteisia kerrostaloasuntoja aloitettiin noin 19 800 kappaletta.  

Rahoituksen saatavuus on vaikeutunut katsauskauden aikana. Tämä on näkynyt erityisesti omaperusteisten asuntokohteiden rahoituksen saatavuudessa ja asiakkaiden vaikeutena saada rahoitusta toimitilahankkeilleen. Rakennusalalla on vakiintunut käytäntö, jossa ulkopuoliset takauslaitokset järjestävät takauksen rakennusyhtiön urakka- ja takuuvastuiden vakuudeksi. Katsauskaudella myös tällaisten takauksien saatavuus on vaikeutunut.

TOIMITILAT

Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa toimistotiloja, myymälätiloja, logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja ja suuria kauppa- ja toimintakeskuksia. Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä toimijoita.

Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu suunnittele ja toteuta -mallilla, jossa Lehto vastaa niin suunnittelusta kuin itse rakentamisesta. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin, suunnittelee ja rakentaa kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.

1.5.2020 alkaen Toimitilat-palvelualueeseen on sisällytetty lakkautetun Hyvinvointitilat-palvelualueen koulu- ja päiväkotiliiketoiminta, jossa Lehto suunnittelee ja rakentaa päiväkoteja sekä kouluja valtakunnallisten päiväkotioperaattoreiden sekä kuntien tarpeisiin.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

Palvelualueen liikevaihto laski 8,5 % vertailukaudesta 88,0 (96,2) miljoonaan euroon. Liikevaihdon laskun suurin yksittäinen syy on Ruotsin päiväkotihankkeen tuloutuminen vertailukaudella. Palvelualueen liikevaihto Suomessa oli hieman vertailukautta alhaisempi.

Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin 14 toimitilakohdetta, joista suurimpana liikerakennus Vantaalle. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 13 kohdetta, joista merkittävimpiä ovat kolme hotellihanketta pääkaupunkiseudulla, logistiikkakeskus Keravalla sekä kauppakeskus Varkaudessa.

Kaudella allekirjoitettiin uusia urakkasopimuksia 98,7 miljoonalla eurolla ja näiden ansiosta tilauskanta kasvoi 215,8 miljoonaan euroon (210,9 miljoonaa euroa 31.12.2019).

Koronakriisin seurauksena joidenkin hankkeiden käynnistämistä lykättiin ja joidenkin neuvotteluvaiheessa olleiden hankkeiden sopimusneuvottelut pysäytettiin. Ennen kriisiä käynnistyneet hankkeet ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, eikä projektien toteutukseen ole tullut merkittäviä häiriöitä.

Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta. Koronakriisin seurauksena hankkeen eteneminen on aikaisempaa epävarmempaa. Lehto ja Jyväskylän kaupunki käyvät jatkuvaa vuoropuhelua hankkeen jatkamisen edellytyksistä.

Peruskorjaustoiminta

Lehdon Korjausrakentaminen-palvelualue lakkautettiin vuoden 2019 alussa ja meneillään olevat projektit siirrettiin Toimitilat-palvelualueelle loppuun saatettaviksi. Suuret tappiolliset projektit valmistuivat vuoden 2019 loppupuolella.

Toimitilat-palvelualueella on toteutettavan vielä kaksi aikaisempaan sitoumukseen perustuvaa peruskorjaushanketta. Ensimmäinen hankkeista on noin 27 miljoonan euron arvoinen peruskorjausurakka, jossa vanha toimistokiinteistö saneerataan ja muutetaan hotellikäyttöön. Hankkeen kate on tavoitetasolla, työt ovat käynnissä ja etenevät suunnitelmien mukaisesti. Toinen hanke on noin 14 miljoonan euron urakka, jossa vanhat opetustilat saneerataan ja muutetaan asuinkäyttöön. Hanke käynnistyi katsauskauden aikana ja hankkeen arvioidaan muodostuvan tappiolliseksi. Hankkeen arvioitu tappio, -1,0 miljoonaa euroa, on kirjattu kuluksi katsauskauden tulokseen.

Jatkossa uusia peruskorjaushankkeita tehdään valikoidusti vain siinä tapauksessa, että korjaaminen liittyy uudisrakentamishankkeisiin tai kun ne ovat merkityksellinen osa suurempaa kaupallista kokonaisuutta.

Koululiiketoiminta

Koululiiketoiminta siirtyi operatiivisesti 1.5.2020 osaksi Toimitilat-palvelualuetta. Koulu- ja päiväkotiliiketoiminnan volyymi oli vertailukautta matalampi Ruotsin Botkyrka-päiväkotihankkeen tuloutuessa vertailukaudella 2019. Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin kaksi päiväkotia ja yksi koulu. Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli viisi koulua ja yksi päiväkoti.

Inarin kunta ja Lehto Group allekirjoittivat 11.6.2020 sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta Ivaloon. Rakentaminen on aloitettu kesän aikana. Koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena, johon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen.

ASUNNOT

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia kerros-, luhti- ja rivitaloja sekä tekee putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla. Lehdon lakkautetun Hyvinvointitilat-palvelualueen hoivarakentamisyksikkö siirrettiin Asunnot-palvelualueelle 1.5.2020. Osa Lehdon asuntorakentamisesta on omaperusteista tuotantoa, jossa Lehto suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä sekä yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia. Lehdon asunnot on jaettu kahteen tuoteperheeseen: Nero ja Deco.

Suurin osa, yli 70 %, Lehdon asuntorakennuksista on betonirakenteisia Nero-kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät keskeiset sähkö, vesi-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan valmiina rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja kytketään toisiinsa. Tämä rakentamistapa nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.

Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puisia luhti- ja kerrostaloja. Deco-tuoteperheen asunnot valmistetaan tehtaassa tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Deco-asunnoissa teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin Nero-asunnoissa.

Hoivaliiketoiminnassa Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden sekä kuntien tarpeisiin. Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle rahastolle. Valtaosa hoivakohteista ovat 1-2-kerroksisia betoni- tai puurakenteisia rakennuksia.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

Asunnot-palvelualueen liikevaihto sisältäen hoivaliiketoiminnan kasvoi 10,9 % vertailukaudesta 166,4 (150,1) miljoonaan euroon. Liikevaihdon kasvuun vaikutti viiden omaperusteisen hankkeen ja saksalaisen DWS:n asuntoportfolioon kuuluvien kahden asuntokohteen luovutus maaliskuussa sekä merkittävästi kasvanut urakkahankkeiden osuus liikevaihdosta.

Katsauskaudella myytiin 1 290 asuntoa, joista valtaosa liittyi urakkahankkeisiin. Myydyistä asunnoista 210 liittyi DWS-portfolioon. Tammi-helmikuussa asuntojen kauppa kuluttajille ja piensijoittajille kävi ennakoidusti, mutta koronakriisin seurauksena kysyntä selvästi väheni maalis-toukokuussa palaten jälleen ennakoidulle tasolle kesäkuussa.

Kaudella valmistui 774 (933) asuntoa ja aloitettiin 1 050 (701) uuden asunnon rakentaminen. Yli 60 % aloituksista tapahtui pääkaupunkiseudulla, noin 30 % Turun ja Tampereen seuduilla ja loput Pohjois-Suomessa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 1 671 kpl, mikä ylittää vuodenvaihteen tason (1 485), mutta oli merkittävästi alhaisempi kuin vertailukauden päättyessä (3 090).

Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 461 kpl, mikä on selvästi vertailukautta (1 443) alhaisempi, mutta hieman edellistä neljännestä (432) korkeampi. Tämä on seurausta paitsi hyvin kehittyneestä myynnistä, niin myös asuntohankkeiden painopisteen siirtymisestä omaperusteisesta eli gryndituotannosta urakkahankkeisiin. Urakassa kaikki asunnot katsotaan myydyksi urakkasopimuksen tekohetkellä.

Asunnot-palvelualueen tilauskanta kasvoi ja oli katsauskauden lopussa 316,1 miljoonaa euroa (270,9 miljoonaa euroa 31.12.2019). Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan käynnistetyistä omaperusteisista hankkeista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Rakennushanke sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu omaperusteisissa hankkeissa.

Katsauskauden aikana saatiin päätökseen pitkään käynnissä ollut hankekehitysvaihe, kun Helsingin Kalasatamaan rakennettavan asuntohankekokonaisuuden sopimukset saatiin viimeisteltyä. Lehto rakentaa Kalasatamaan kolmen asunto-osakeyhtiön kokonaisuuden, joka käsittää kaikkiaan viisi kerrostaloa, joihin tulee yli 300 asuntoa ja liiketiloja. Kokonaisuuteen liittyy lisäksi pihakannen alle rakennettava pysäköintilaitos. Kaksi asunto-osakeyhtiöistä on myyty institutionaalisille sijoittajille ja kolmannen asunto-osakeyhtiön Lehto toteuttaa kuluttajakohteena.

Putkiremontit

Putkiremontit kuuluvat Lehdon Asunnot-palvelualueen organisaatioon. Putkiremonttitoiminta jatkui vakaana ja katsauskaudella valmistui seitsemän hanketta. Kauden päättyessä rakenteilla oli 11 kohdetta.

Työmaat ovat jatkuneet koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta hyvin. Hankkeiden läpiviennissä tarvittavassa yhteydenpidossa taloyhtiöiden ja taloyhtiöiden osakkaiden kanssa on hyödynnetty etäyhteyksiä. 

Myös kysyntätilanne on pysynyt hyvänä, mutta taloyhtiöiden päätöksentekoon on tullut viivettä. Yhtiö näkee, että putkiremonttien tarve tulee jatkumaan tasaisena myös tulevaisuudessa ja etäyhteyksiä hyödyntämällä hankepäätökset ja hankkeiden aikainen viestintä asiakkaiden kanssa voidaan hoitaa toimivalla tavalla.

Hoivarakentaminen

Hoivaliiketoiminta siirtyi operatiivisesti 1.5.2020 osaksi Asunnot-palvelualuetta. Katsauskaudella valmistui neljä hoivakotia ja aloitettiin yhden uuden hoivakodin rakentaminen. Hoivakotien kysyntä pysyi alhaisena, mutta katsauskauden aikana Lehto on kuitenkin tehnyt sopimuksia uusien hoivakohteiden rakentamisesta. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan tulevaisuudessa.

RUOTSIN TOIMINNOT

Ruotsin liiketoiminnan painopiste katsauskaudella oli meneillään olevan päiväkotihankkeen loppuunsaattamisessa ja puukerrostaloliiketoiminnan käynnistämisessä.

Lehto on kehittänyt erityisesti Ruotsin markkinoille sopivan tehdasvalmisteisiin tilaelementteihin perustuvan puukerrostalotyypin. Parhaillaan Lehto on käymässä neuvotteluita asiakkaiden ja rahoittajien kanssa ensimmäisen pilottihankkeen toteuttamisesta. Ensivaiheessa hankkeita on tarkoitus toteuttaa kiinteähintaisina urakoina siten, että työmaavaihe toteutetaan paikallisten yhteistyökumppanien kanssa.

TEHDASTUOTANTO

Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan omaan käyttöön erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä. Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Humppilassa, Siikajoella ja Iissä yhteensä noin 50 000 m².

Katsauskauden aikana tehdastoiminnon kapasiteettia supistettiin. Lisäksi Humppilan tehtaalla aloitettiin yhteistoimintaneuvottelut, joiden aikana suunniteltiin suurkattoelementtien tuotannon siirtämistä Hartolan tehtaan tiloihin. Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 255 henkilöä (285 henkilöä 31.12.2019).

Tase ja rahoitusasema

Taseen loppusumma laski hieman vuoden 2019 tilinpäätöshetken tasolta. Keskeisimmät muutokset taseessa olivat vaihto-omaisuuden ja korollisten velkojen pieneneminen. Katsauskaudelle luovutettiin useita asuntokohteita, minkä seurauksena keskeneräisiin projekteihin liittyvät vaihto-omaisuus ja velkaerät poistuivat taseesta.

Pitkäaikaiset varat kasvoivat 66,9 miljoonaan euroon. Pitkäaikaisia varoja kasvatti toisella vuosineljänneksellä annetut talletusvakuudet.

Rahavarat laskivat 45,0 miljoonaan euroon (59,2 miljoonaa euroa 31.12.2019). Katsauskaudella lyhennettiin korollisia velkoa nettona 30,7 miljoonaa euroa ja annettiin yhteensä 10,6 miljoonaa euron talletusvakuudet projektien urakka-, takuu- tai muiden vastuiden vakuudeksi. Annettuja talletusvakuuksia ei esitetä rahavaroissa, vaan ne esitetään pitkäaikaisissa ja lyhytaikaisissa saamisissa.

Velkojen takaisinmaksujen seurauksena korollinen nettovelka (ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja) pieneni 66,7 miljoonaan euroon (152,0 miljoonaa euroa 30.6.2019 ja 83,1 miljoonaa euroa 31.12.2019).

Katsauskauden päättyessä omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 30,7 % (29,6 % 31.12.2019) ja nettovelkaantumisaste 119,7 % (115,9 % 31.12.2019). Oikaistu omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 37,0 % (33,8 % 31.12.2019) ja nettovelkaantumisaste 63,0 % (74,1 %).

Uusi rahoitussopimus

30.6.2020 Lehto Group Oyj allekirjoitti uuden luottolimiittisopimuksen. Sopimus korvaa aiemman OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja Swedbank AB:n kanssa tehdyn 75 miljoonan euron syndikoidun luottolimiittisopimuksen (Revolving Credit Facility, RCF). Limiitistä oli sopimuksentekohetkellä käytössä 54 miljoonaa euroa ja alkuperäinen sopimuksen päättymishetki oli 1.11.2021.

Uuden luottolimiittisopimuksen osapuolena on edelleen OP:n, Nordean ja Swedbankin muodostama pankkisyndikaatti. Sopimus on määrältään 54 miljoonaa euroa ja se on voimassa 31.12.2022 asti. Sopimuksen mukaan osa luotosta maksetaan takaisin sopimuskauden päättymishetkeen mennessä. Sopimukseen liittyy osittaisia vakuuksia sekä taloudellisia käyttökatteeseen, korollisiin nettovelkoihin ja nettovelkaantumisasteeseen sidottuja kovenantteja, jotka voivat vaikuttaa myös osingonjakoon luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikana.

Lehto suunnittelee järjestävänsä merkintäetuoikeusannin, jolla yhtiö tavoittelee noin 20-25 miljoonan euron bruttovaroja lisäämään yhtiön kassavaroja ja omaa pääomaa. Yhtiön suurin osakkeenomistaja, toimitusjohtaja Hannu Lehdon määräysvaltayhteisö Lehto Invest Oy on sitoutunut äänestämään ylimääräisessä yhtiökokouksessa suunniteltuun merkintäetuoikeusantiin liittyvien hallituksen ehdotusten puolesta ja osallistumaan suunnitteilla olevaan antiin vähintään 30.6.2020 omistusosuutensa mukaisella osuudella.

Lehto Group Oyj:n hallitus tulee kutsumaan koolle ylimääräisen yhtiökokouksen päättämään merkintäetuoikeusannin edellyttämien valtuuksien antamisesta. Merkintäoikeusanti on tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitellun merkintäoikeusannin pääjärjestäjänä toimii OP Yrityspankki Oyj.

Rahoitussopimuksella ei ole välittömiä vaikutuksia Lehdon velkaisuutta koskeviin tunnuslukuihin. Toteutuessaan täysimääräisenä suunnitellusta merkintäetuoikeusannista saatavien bruttovarojen arvioidaan nostavan Lehdon omavaraisuusastetta noin 3-4 %-yksikköä (31.3.2020 omavaraisuusaste 35,5 % ilman IFRS 16 -eriä ja 29,9 % sisältäen IFRS 16 -erät).

Henkilöstö ja palkitseminen

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 1 138 (1 547) henkilöä. Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 1 036 (1 274 työntekijää 31.12.2019) henkilöä, josta lomautettuna oli noin 27 henkilötyövuotta vastaava osuus. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.

Yhtiö käynnisti 20.2.2020 yhteistoimintaneuvottelut osana yhtiön tervehdyttämisohjelmaa. Neuvottelujen lopputuloksena henkilöstöä irtisanottiin (69 henkilöä), lomautettiin ja siirrettiin toisiin tehtäviin (29 henkilöä) konsernin sisällä siten, että toimenpiteiden yhteisvaikutus vastasi 98 henkilötyövuotta.

25.3.2020 Lehto käynnisti yhteistoimintaneuvottelut koko henkilöstöä koskevista mahdollisista lomautuksista. Toimenpiteen taustalla oli koronapandemia, jolla nähtiin olevan suoria, välillisiä ja mahdollisesti myös pitkäkestoisia vaikutuksia liiketoimintaympäristöön. Yhtiön arvion mukaan pandemian aiheuttamat muutokset voivat liittyä mahdollisiin viiveisiin projektien käynnistymisessä sekä materiaalien ja alihankintaresurssien saatavuuteen liittyviin häiriöihin. Neuvottelujen lopputuloksena käynnistettiin toimet henkilöstön pääosin osa-aikaisista lomautuksista. Lomautukset tulevat alustavan arvion mukaan ulottumaan ajallisesti loppuvuoteen asti.

Yhtiöllä on pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön. Järjestelmään kuuluu enintään 70 avainhenkilöä ja sen mukainen palkkio maksetaan avainhenkilöille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Lehto toteutti 26.3.2020 suunnatun maksuttoman osakeannin, joka liittyy osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2017 ansaintajakson palkkion maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 50 341 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta 29 Lehto-konsernin avainhenkilölle kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti.

29.4.2020 Lehto tiedotti, että yhtiön hallitus alentaa omasta aloitteestaan palkkiotaan yhtiökokouksen päättämästä tasosta määrällä, joka vastaa 20 prosentin alennusta viiden kuukauden ajaksi. Palkkion alentaminen kohdistetaan sekä rahana että osakkeina maksettavaan osuuteen. Palkkion alentamisella hallitus osaltaan tukee yhtiön kannattavuutta ja osallistuu samoihin säästötoimiin, joihin yhtiön johto ja operatiivinen henkilöstökin osallistuu.

Hallituksen palkkioiden alentamisen lisäksi Lehto Group Oyj:n toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet ja palvelualueiden johtoryhmien jäsenet ovat sitoutuneet ansioidensa alentamiseen 20 prosentilla viiden kuukauden ajaksi. Merkittävä osa Lehdon toimihenkilöistä on osittain tai kokonaan lomautettuna arviolta viiden kuukauden ajan.

Omien osakkeiden hankinta ja luovutukset

23.3.2020 yhtiö aloitti omien osakkeiden hankinnan yhtiön osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi tai muuhun varsinaisen yhtiökokouksen valtuuttamaan tarkoitukseen. Hankintaohjelma päättyi 2.4.2020 ja hankittujen osakkeiden määrä oli yhteensä 356 743 osaketta, mikä edustaa noin 0,61 % Lehdon koko osakekannasta. Omien osakkeiden hankintaan käytetty rahamäärä oli noin 500 000 euroa.

26.3.2020 yhtiö luovutti 50 341 yhtiön hallussa ollutta Lehto Group Oyj:n osaketta kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille järjestelmän ehtojen mukaisesti. Ohjelman perustamisesta ja sen keskeisistä ehdoista on kerrottu 20.12.2016 julkaistussa pörssitiedotteessa.

4.5.2020 yhtiö luovutti yhteensä 56 893 omaa osaketta hallituksen jäsenille yhtiökokouksen päätöksen ja 29.4.2020 tiedotetun hallituksen palkkioiden vapaaehtoisen alentamisen mukaisesti.

Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 58 309 558 kpl. Omien osakkeiden hankinnan sekä kannustinjärjestelmään ja hallituksen palkitsemiseen liittyvien osakkeiden luovutusten jälkeen yhtiön hallussa olevien osakkeiden lukumäärä on 249 509 kpl.

Yhtiökokouksen päätökset

14.4.2020 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Seppo Laine, Mikko Räsänen ja Anne Korkiakoski sekä uusina jäseninä Helena Säteri ja Raimo Lehtiö. Martti Karppinen ja Pertti Korhonen jäivät pois hallituksesta. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Järjestäytymiskokouksessaan hallitus päätti valita puheenjohtajakseen Seppo Laineen ja päätti perustaa hallitukselle tarkastusvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Anne Korkiakoski ja jäseniksi Mikko Räsänen ja Seppo Laine.

Edellä mainitut sekä muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu 14.4.2020 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Riskit ja epävarmuustekijät

Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään ja jatkuvasti kasvavan liiketoiminnan haasteisiin vastaaminen ovat Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.

Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.

Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.

Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.

Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.

Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen.  Lisäksi hankkeen viivästyminen saattaa siirtää hankkeen liikevaihdon ja liikevoiton seuraavalle tilikaudelle ja näin ollen heikentää kuluvan tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa.

Liiketoiminnan kasvaessa käyttöpääomaa sitoutuu erityisesti vaihto-omaisuuteen ja saamisiin. Tilanteessa, jossa samanaikaisesti liiketoiminta laajenee usealla palvelualueella, suuria tonttien hankintasitoumuksia realisoituu ja asiakkailta saatavat maksut viivästyvät, yhtiö saattaa joutua tilanteeseen, jossa yhtiön lisärahoituksen kustannukset kasvavat.

Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.

Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi.

Kuluvaa tilikautta koskevat keskeisimmät riskit

Koronapandemian ja mahdollisesti heikkenevän Suomen yleisen taloustilanteen seurauksena on mahdollista, että asuntojen kysyntä pysyy heikkona, asuntojen myynti kehittyy ennakoitua hitaammin ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan.

Kuluneen vuoden aikana Lehdon oman rahoituksen ja Lehdon asiakkaiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut. Tämän seurauksena on mahdollista, että suunnitteilla olevat hankkeet eivät käynnisty aiemmin arvioidussa aikataulussa tai hankkeet jopa kokonaan peruuntuvat. Myös rakennushankkeiden toteuttamiseksi tarvittavien takausten saatavuus on vaikeutunut.

Lehto pyrkii hallitsemaan näitä riskejä aktiivisella myyntityöllä ja myynnin kehittymisen seurannalla ja täsmällisellä projektinseurannalla, ja tekemään korjaavia toimenpiteitä nopeasti. Lehdolla on käynnissä koko konsernin laajuinen tervehdyttämisohjelma, jolla pyritään projektikatteiden parantamiseen ja niiden negatiivisten poikkeamien eliminointiin. Ohjelmassa keskitytään erityisesti varsinaista rakentamisvaihetta edeltävän hankevalmistelun laadun parantamiseen.

Rahoituksen ja takausten saatavuuden varmistamiseksi Lehto käy rahoittajien ja takauslaitosten kanssa aktiivista keskustelua.

Osakkeet ja omistus

Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä kesäkuun lopussa oli 58 309 443 kpl ja yhtiöllä oli 18 557 osakkeenomistajaa. Yhtiön hallussa on 249 509 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa.

Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 30.6.2020 oli 1,56 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 2,63 euroa ja alin kurssi 1,19 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 22 647 444 kpl ja vaihdon arvo oli noin 41 miljoonaa euroa.

Lehdon varsinainen yhtiökokous 14.4.2020 valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankinnasta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että 30.6.2021 asti voimassa olevan valtuutuksen osalta hankittava määrä voi olla enintään 5 320 000 osaketta ja 30.6.2023 asti voimassa olevan valtuutuksen osalta 480 000 osaketta.

Lisäksi varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 5 800 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 5 320 000 osakkeen osalta 30.6.2021 asti ja 480 000 osakkeen osalta 30.6.2023 asti ja ne korvaavat yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.

Yhtiö ei ole vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

30.6.2020 julkistetun pörssitiedotteen mukaisesti Lehto suunnittelee järjestävänsä merkintäetuoikeusannin, jolla yhtiö tavoittelee noin 20-25 miljoonan euron bruttovaroja lisäämään yhtiön kassavaroja ja omaa pääomaa. Yhtiön suurin osakkeenomistaja, toimitusjohtaja Hannu Lehdon määräysvaltayhteisö Lehto Invest Oy on sitoutunut äänestämään ylimääräisessä yhtiökokouksessa suunniteltuun merkintäetuoikeusantiin liittyvien hallituksen ehdotusten puolesta ja osallistumaan suunnitteilla olevaan antiin vähintään 30.6.2020 omistusosuutensa mukaisella osuudella.

Lehto Group Oyj:n hallitus tulee kutsumaan koolle ylimääräisen yhtiökokouksen päättämään merkintäetuoikeusannin edellyttämien valtuuksien antamisesta. Merkintäoikeusanti on tarkoitus toteuttaa vuoden 2020 loppuun mennessä. Suunnitellun merkintäoikeusannin pääjärjestäjänä toimii OP Yrityspankki Oyj.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Humppilan tehtaita koskevat yt-neuvottelut käytiin loppuun katsauskauden päätyttyä. Työnantajan päätöksellä Humppilan tehtaan suurkattoelementtien tuotanto tullaan siirtämään Hartolan tehtaan tuotantotiloihin loppuvuoden 2020 aikana.

Vantaalla 12.8.2020

Lehto Group Oyj
Hallitus

Lisätietoja:
Hannu Lehto, toimitusjohtaja
+358 500 280 448
hannu.lehto@lehto.fi

Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja
+358 400 944 074
veli-pekka.paloranta@lehto.fi

TAULUKKO-OSIO

Laadintaperiaatteet ja tunnuslukujen laskentakaavat ovat pääosin samat kuin yhtiön viimeisimmässä tilinpäätöksessä.

Osamaksuvelkojen vakuutena on rahoitettu kalusto. Omavelkaiset takaukset sisältävät toisen konserniin kuuluvan yhtiön puolesta annettuja urakkatakausten ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen takauksia. Pantit ovat rahalaitoslainojen ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen vakuudeksi pantattua vaihto-omaisuutta ja muita rahoitusvaroja. Pantit esitetään kirjanpitoarvojensa mukaisesti. Lisäksi tytäryhtiön lainan vakuudeksi on annettu saamisoikeus yhtiön solmimaan vuokrasopimukseen.

SEGMENTTI-INFORMAATIO

Yhtiöllä on yksi toimintasegmentti, Rakentamispalvelut. Segmentin liiketoiminta on pääosin uudisrakentamispalveluiden tuottamista. Konsernin johto seuraa koko konsernia ja segmentin luvut ovat yhtenevät konsernilukujen kanssa.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja konsernin ylimmän johdon lisäksi ne tahot, joissa lähipiirillä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset.

Valtaosa lähipiiriliiketoimille myynneistä liittyy asuntojen ja muiden tilojen ostamiseen yhtiöltä. Liiketoimien arvoksi on katsottu valmiin kohteen velaton myyntihinta. Ostot ovat pääasiassa kalustevuokrausta ja muita palveluostoja. Osakkuusyritysten kanssa ei ollut liiketapahtumia.

Lehto Group Oyj:

Lehto on rakennusalan innovatiivinen uudistaja. Rakennamme asuntoja, erilaisia toimitiloja ja hoivatiloja sekä kouluja. Lisäksi teemme putkiremontteja kerrostaloihin. Tavoitteemme on muuttaa toimialaa ja rakentaa entistä laadukkaammin, nopeammin ja kohtuuhintaisemmin. Lehdon tavassa rakentaa toistuvat rakentamisen megatrendit: teollinen esivalmistus, digitaalisuus ja ekologisuus.