Lehto Group Oyj: Liiketoimintakatsaus 1.1.-30.9.2021

Report this content

Lehto Group Oyj
Pörssitiedote
4.11.2021 klo 7.30

Liikevaihto ja liiketulos laskivat. Tilauskanta ja rahoitusasema pysyivät vakaina.

Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja tavanomaisesti julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta liiketoimintakatsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat keskeiset tiedot.

Yhteenveto tammi-syyskuu 2021

Konserni 1-9/ 2021 1-9/ 2020 7-9/ 2021 7-9/ 2020 1-12/ 2020
Liikevaihto, Meur 278,1 374,9 80,5 120,4 544,7
Liikevaihdon muutos -% -25,8 % -5,8 % -33,2 % -20,5 % -18,4 %
Liiketulos, Meur -10,7 -7,8 -8,2 -2,6 -2,9
Liiketulos, % liikevaihdosta -3,9 % -2,1 % -10,1 % -2,2 % -0,5 %
Kauden tulos, Meur -12,1 -9,0 -7,8 -3,2 -8,2
Tilauskanta kauden lopussa, Meur 503,2 512,8 503,2 512,8 426,3
Osakekohtainen tulos, Eur 1) -0,14 -0,13 -0,09 -0,05 -0,12
Rahavarat, Meur 52,3 57,5 52,3 57,5 105,1
Rahoitusvelat, Meur 63,3 106,5 63,3 106,5 80,4
Vuokrasopimusvelat, Meur2) 93,4 55,3 93,4 55,3 33,3
Omavaraisuusaste, % 33,0 % 31,3 % 33,0 % 31,3 % 38,7 %
Nettovelkaantumisaste, % 93,7 % 101,3 % 93,7 % 101,3 % 7,0 %
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, % 45,7 % 37,7 % 45,7 % 37,7 % 43,2 %
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, % 9,9 % 47,5 % 9,9 % 47,5 % -19,9 %
  1. 1-9/2020 osakekohtainen tulos on oikaistu joulukuussa 2020 toteutetun osakeannin mukaisesti.
  2. Vuokrasopimusvelat liittyvät pääosin yhtiön rakennushankkeiden vuokratontteihin, joihin liittyvä vuokravelvoite vuokrakauden loppuun saakka kirjataan IFRS 16 mukaisesti velaksi.

  • Tammi-syyskuun liikevaihto laski 25,8 % edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta ja oli 278,1 (374,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski molemmilla palvelualueilla ja laskun taustalla on rakennushankkeiden lukumäärän väheneminen.
  • Liiketulos oli -10,7 (-7,8) miljoonaa euroa. Tappiollisen liiketuloksen taustalla ovat joidenkin toimitilahankkeiden tappiollisuus ja viiveet niiden toteutuksessa, kohonneet materiaalikustannukset ja heikko rakennusmateriaalien saatavuus, viiveet uusien rakennushankkeiden käynnistymisessä sekä yhtiön tämän hetken volyymiin nähden korkeat kiinteät kulut.
  • Taseasema pysyi hyvänä. Katsauskauden päättyessä rahoitusvelkojen määrä (korolliset velat ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja) oli 63,3 miljoonaa euroa (80,4 miljoonaa euroa 31.12.2020) ja kassavarat 52,3 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Kassavarojen väheneminen johtui nettokäyttöpääoman kasvusta ja rahaa sitoutui erityisesti meneillään oleviin rakennushankkeisiin, joista syntyi kassamenoja enemmän kuin mitä asiakkailta saatiin kassatuloja.
  • Tilauskanta kasvoi 503,2 miljoonaan euroon (426,3 miljoonaa euroa 31.12.2020). Tilauskanta kasvoi molemmilla palvelualueilla.

Liikevaihto palvelualueittain, Meur 7-9/2021 7-9/2020 Muutos Q3 1-9/2021 1-9/2020 Muutos 1-12/2020
Asunnot 39,9 79,4 -49,8 % 164,2 245,8 -33,2 % 372,9
Toimitilat 40,6 41,1 -1,1 % 113,9 129,1 -11,7 % 171,7
Yhteensä 80,5 120,4 -33,2 % 278,1 374,9 -25,8 % 544,7

Toimitusjohtaja Juuso Hietanen:

”Kolmannen vuosineljänneksen tulos oli tappiollinen ja myös koko vuoden 2021 tulos tulee olemaan tappiollinen. Tämän taustalla ovat erityisesti joidenkin toimitilahankkeiden tappiollisuus ja viiveet niiden toteutuksessa, kohonneet materiaalikustannukset, heikko rakennusmateriaalien saatavuus sekä viiveet uusien rakennushankkeiden käynnistymisessä.  Poikkeuksellinen kustannusnousu vaikuttaa myös useaan juuri alkaneeseen tai alkavaan projektiin, jossa urakkahinta on sidottu aiemmin eikä kustannusnousua saada täysimääräisesti korvattua.

Kolmannella vuosineljänneksellä keskityimme meneillään olevien projektien edistämiseen, mutta panostimme myös toimintatapojen ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Olemme selkeyttäneet projektien arviointi-, aloitus- ja hyväksyntäkäytäntöjä sekä toteuttaneet muutoksia organisaatiossa ja edistäneet tehdasvalmisteiseen puukerrostaloon liittyviä suunnitelmia ja toimintatapoja.  Näiden toimenpiteiden taloudellinen vaikutus näkyy kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä.

Lyhyemmällä tähtäimellä tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat katsauskaudella käynnistyneet 17 asunto- ja hoivarakentamishanketta, 8 käynnistettyä putkiremonttihanketta, hyvin onnistunut Kivistön kauppakeskuksen myynti syyskuun lopussa sekä sopimukset 12 uudesta toimitilahankkeesta. Tilauskantamme hieman kasvoi edellisestä neljänneksestä 503 miljoonaan euroon.

Meillä on hyvä ja pitkä kokemus puu- ja betonirakenteisten kerrostalojen toteuttamisesta, hallimaisten rakennusten toteuttamisesta ja putkiremonteista. Nämä ovat meille perustekemistä ja niissä onnistumme pääsääntöisesti hyvin. Myös viimeisimmät kouluhankkeet ja hoivakohteet ovat menneet suunnitelmien mukaisesti.

Tulemme keskittymään pitkien ja monimuotoisten toimitilahankkeiden projektihallinnan parantamiseen.  Näissä vaativimmissa hankkeissa meillä on sekä hyvin menneitä että heikosti kannattavia projekteja. Merkittävimmät erot syntyvät ennen työmaan aloitusta tehtävissä suunnittelu- ja valmistelutöissä. Työmaavaihe on kriittinen vaihe tuloksen toteutumisen kannalta, mutta katepotentiaali luodaan jo suunnitteluvaiheessa.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä suunnittelemme vuoden 2022 toimintaa sekä terävöitämme Asunnot-palvelualueen strategiaa. Toimitilat-palvelualueen strategiaa työstämme palvelualueen uuden johtajan tullessa mukaan vuoden 2022 alkupuolella.”   

Vuoden 2021 näkymät

Lehto alensi vuotta 2021 koskevaa taloudellista ohjausta 18.10.2021 julkistetun pörssitiedotteen mukaisesti.

Lehto arvioi, että vuoden 2021 liikevaihto laskee vuodesta 2020 noin 20 % (vuoden 2020 liikevaihto 544,7 miljoonaa euroa), ja että liiketulos on negatiivinen.

Heikentyneen näkymän taustalla ovat erityisesti joidenkin toimitilahankkeiden tappiollisuus ja viiveet niiden toteutuksessa, kohonneet materiaalikustannukset ja heikko rakennusmateriaalien saatavuus, sekä viiveet uusien rakennushankkeiden käynnistymisessä.

Keskeisimmät vuoden 2021 liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymistä koskevat riskit liittyvät raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen ja hintojen nousuun sekä joidenkin meneillään olevien toimitilahankkeiden loppuunsaattamisen aikatauluihin ja kustannuksiin.

Aikaisempi ohjaus oli:

Lehto arvioi, että vuoden 2021 liikevaihto laskee vuodesta 2020 noin 15–20 % (544,7 miljoonaa euroa vuonna 2020), ja että liiketulos on positiivinen. Sekä liikevaihdon että liiketuloksen odotetaan painottuvan vuoden viimeiselle neljännekselle.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

ASUNNOT

Asunnot-palvelualueen liikevaihto laski 33,2 % vertailukaudesta 164,2 (245,8) miljoonaan euroon. Erityisesti kaudella tuloutuneiden omaperusteisten hankkeiden määrä väheni, mutta myös urakoina myytyjen hankkeiden volyymin oli vertailukautta vähäisempi. Katsauskaudella myytiin 1 265 asuntoa, joista valtaosa liittyi urakkahankkeisiin.

Myydyt asunnot katsauskaudella, kpl 1-9/2021 1-9/2020 1-12/2020
Urakka 1 050 1 311 1 582
Omaperusteiset 215 366 528
Myydyt asunnot katsauskaudella yhteensä 1 265 1 677 2 110

Kaudella valmistui 641 (928) asuntoa ja aloitettiin 1 185 (1 282) uuden asunnon rakentaminen. Aloitetut kohteet sijaitsivat Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa ja Pohjois-Suomessa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 1 988 (1 749) kpl.

Rakenteilla olevat asunnot, kpl 1-9/2021 1-9/2020 1-12/2020
Rakenteilla kauden alussa 1 444 1 485 1 485
+ kaudella aloitetut 1 185 1 282 1 508
- siirtynyt projekti -90 -90
- kaudella valmistuneet -641 -928 -1 459
Rakenteilla olevat asunnot yhteensä 1 988 1 749 1 444

Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 266 kpl (361 kpl 30.9.2020). Näistä valmiita ja myymättömiä asuntoja oli 27 kpl (40 kpl). Asuntohankkeiden painopiste on edelleen urakkahankkeissa, mutta omaperusteisten hankkeiden osuutta pyritään maltillisesti kasvattamaan. Urakassa kaikki asunnot katsotaan myydyksi urakkasopimuksen tekohetkellä.

Asuntoja myymättä, kpl 30.9.2021 30.9.2020 31.12.2020
Rakenteilla olevat 266 321 118
Valmiit 27 40 56
Asuntoja myymättä yhteensä 293 361 174
  johon sisältyvät DWS-kohteet - 80 -

Asunnot-palvelualueen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 276,0 miljoonaa euroa (232,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Katsauskaudella myytiin useita kohteita institutionaalisille sijoittajille sekä aloitettiin omaperusteisia hankkeita erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan käynnistetyistä omaperusteisista hankkeista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Omaperusteinen rakennushanke sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.

Asuntorakentamisen kysyntä pysyi hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä epävarmuudesta huolimatta. Katsauskaudella allekirjoitettiin useita sopimuksia urakoina myytävistä asuntokohteista sekä hoiva- ja palveluasumisen kohteista osana asuntokokonaisuutta. Rahoituksen saatavuus ja hinta vaikuttavat edelleen omaperusteisten hankkeiden aloituksiin.

Hoivarakentamisen volyymi oli hieman vertailukautta alhaisempi johtuen hankkeiden vähäisestä määrästä. Katsauskaudella valmistui 3 (4) hoivakotia ja kauden päättyessä rakenteilla oli 2 (3) hoivakotia. Hoiva- ja palveluasumisen hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.

Putkiremonttitoiminta jatkui vakaana ja katsauskaudella valmistui 7 (8) hanketta. Kauden päättyessä rakenteilla oli 11 (11) kohdetta. Työmaat ovat jatkuneet koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta hyvin. Kysyntätilanne on pysynyt hyvänä ja yhtiö näkee, että putkiremonttien tarve tulee jatkumaan tasaisena myös tulevaisuudessa.

TOIMITILAT

Palvelualueen liikevaihto laski 11,7 % vertailukaudesta 113,9 (129,1) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski erityisesti koulu- ja päiväkotiliiketoiminnassa Lehdon aiempaa selektiivisemmän hankevalintaprosessin takia.

Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin 9 toimitilakohdetta (15 kohdetta 1–9/2020). Kauden päättyessä rakenteilla oli 19 (14) kohdetta, joista merkittävimpiä ovat Vantaan Kivistöön rakennettava lähipalvelukeskus, kolme hotellihanketta pääkaupunkiseudulla, Fennovoiman toimistorakennus Pyhäjoella sekä Kemin satamaan rakennettava selluvarasto. Viidestä rakenteilla olevasta toimitilahankkeesta syntyy tappioita vuodelle 2021.

Katsauskaudella allekirjoitettiin uusia urakkasopimuksia 146,9 miljoonalla eurolla ja tilauskanta kasvoi 227,2 miljoonaan euroon (194,2 miljoonaa euroa 31.12.2020). Maaliskuussa Lehto voitti kilpailutuksen Vantaan kaupungin Tikkurilaan rakennettavasta monitilatoimistorakennuksesta. KVR-urakkasopimuksen arvo on noin 58 miljoonaa euroa ja kohteen rakentaminen aloitetaan arviolta keväällä 2022. Syyskuun lopussa Lehto myi hankekehittämänsä Kivistön lähipalvelukeskuksen kiinteistöosakeyhtiön eQ Liikekiinteistöille. Molemmat hankkeet on kirjattu tilauskantaan katsauskaudella.

Koronakriisin seurauksena joitakin asiakkaiden investointipäätöksiä on peruuntunut ja lykkääntynyt, mikä on hidastanut uusien tilausten saantia. Koronakriisin takia keskeytettynä ollut hotellihanke on käynnistynyt katsauskaudella.

Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta vuodesta 2018 alkaen. Katsauskauden aikana hanketta on edelleen edistetty ja vuoden kolmannella neljänneksellä on käyty keskusteluita oman ja vieraan pääoman ehtoisten sijoittajien kanssa sekä kohteen mahdollisten vuokralaisten kanssa. Hankkeen toteutumiseen liittyy kiinteistökehityshankkeille tyypillisiä epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi rahoituksen saatavuus ja sen ehdot sekä vuokralaisten hankinta ja sitoutuminen. 

Koulu- ja päiväkotiliiketoiminta eteni katsauskaudella suunnitelmien mukaisesti. Kaudella luovutettiin päiväkoti Pieksämäellä (3 koulua ja 2 päiväkotia 1-9/2020) ja kauden päättyessä rakenteilla oli Ivalon ja Kouvolan kouluhankkeet (3 koulua ja 1 päiväkoti 1-9/2020). Ivalon koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena, johon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen. Kouvolan Sarkolan koulu toteutetaan KVR-urakkana.

Katsauskauden päättyessä Toimitilat-palvelualueella oli meneillään kaksi peruskorjaushanketta. Toinen hankkeista on noin 30 miljoonan euron arvoinen peruskorjausurakka, jossa vanha toimistokiinteistö saneerataan ja muutetaan hotellikäyttöön. Hankkeen kate on hieman positiivinen ja sen arvioidaan valmistuvan tammikuussa 2022. Toinen hanke, noin 16 miljoonan euron urakka, luovutettiin asiakkaalle katsauskauden päättymisen jälkeen lokakuussa. Hankkeessa vanhat opetustilat saneerattiin ja muutettiin asuinkäyttöön. Hanke oli tappiollinen ja valtaosa tappiosta oli kirjattu kuluksi jo 2020 tilinpäätökseen. Jatkossa uusia peruskorjaushankkeita tehdään valikoidusti vain siinä tapauksessa, että korjaaminen liittyy uudisrakentamishankkeisiin tai kun ne ovat merkityksellinen osa suurempaa kaupallista kokonaisuutta.

RUOTSIN TOIMINNOT

Lehto on kehittänyt erityisesti Ruotsin markkinoille sopivan tehdasvalmisteisiin tilaelementteihin perustuvan puukerrostalotyypin. Lehto on tehnyt esisopimuksen yhdestä urakkana Tukholman pohjoispuolelle toteutettavasta puukerrostalosta, jonka rakennuslupahakemus on parhaillaan viranomaisten käsittelyssä.

Ensimmäinen hanke toteutetaan ns. pilottihankkeena, minkä jälkeen Lehto arvioi ja tekee päätökset liiketoiminnan jatkosta Ruotsissa.

TEHDASTUOTANTO 

Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle.

Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita kiintokalusteita.

Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä yhteensä noin 50 000 m². Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 249 henkilöä (236 henkilöä 31.12.2020). Lehdon nykyinen tehdastilojen ja -laitteiston kapasiteetti mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen teollisen valmistuksen lisääntyessä strategiakaudella.

Tase ja rahoitusasema

Konsernitase, Meur 30.9.2021 30.9.2020 31.12.2020
Pitkäaikaiset varat 55,4 67,5 63,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, ilman IFRS 16-omaisuuseriä 129,9 154,4 107,7
Vaihto-omaisuus, IFRS 16-omaisuuserät 89,2 49,3 28,0
Lyhytaikaiset saamiset 97,7 94,5 79,7
Rahavarat 52,3 57,5 105,1
Varat yhteensä 424,5 423,2 383,8
Oma pääoma 111,4 103,0 123,6
Rahoitusvelat 63,3 106,5 80,4
Vuokrasopimusvelat 93,4 55,3 33,3
Saadut ennakot 87,5 94,3 64,4
Muut velat 69,0 64,1 82,1
Oma pääoma ja velat yhteensä 424,5 423,2 383,8

Taseen loppusumma kasvoi 2020 tilinpäätöshetken tasosta 424,5 miljoonaan euroon. Vakavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut heikkenivät vuodenvaihteesta, kun oma pääoma heikkeni tappiollisen tuloksen seurauksena ja rahavaroja sitoutui käyttöpääoman kasvuun.

Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 33,0 % (38,7 % 31.12.2020) ja nettovelkaantumisaste 93,7 % (7,0 % 31.12.2020). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 45,7 % (43,2 %) ja nettovelkaantumisaste 9,9 % (-19,9 %).

Katsauskauden päättyessä rahavarat olivat 52,3 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Rahavarojen väheneminen on seurausta paitsi nettokäyttöpääoman kasvusta, niin myös rahoitusvelkojen takaisinmaksusta. Rahoitusvelkojen määrä laski katsauskaudella 63,3 miljoonaan euroon (80,4 miljoonaa euroa 31.12.2020).

Vaihto-omaisuus kasvoi, kun yhtiö hankki vuokra- ja omistustontteja asuntorakentamiskohteita varten ja meneillään oleviin rakennushankkeisiin sitoutui lisää kustannuksia. Saamisten kasvu tapahtui erityisesti myyntisaamisten ja osatuloutussaamisten erissä. Sekä vaihto-omaisuuden että saamisten kasvu rahoitettiin valtaosin kassavaroilla.

Keskeiset rahoitussopimukset

Lehdolla on luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja Swedbank AB:n muodostaman pankkisyndikaatin kanssa. Sopimus on määrältään 54 miljoonaa euroa ja se on voimassa 31.12.2022 asti. Sopimuksen mukaan osa luotosta maksetaan takaisin ennen sopimuskauden päättymispäivää tehtävin lyhennyksin ja osa luotosta erääntyy sopimuksen päättymishetkellä. Sopimukseen liittyy osittaisia vakuuksia sekä taloudellisia käyttökatteeseen, korollisiin nettovelkoihin ja nettovelkaantumisasteeseen sidottuja kovenantteja, jotka voivat vaikuttaa myös osingonjakoon luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikana. Katsauskauden päättyessä luottolimiitistä oli käytössä 37,0 miljoonaa euroa eikä luottolimiitissä ollut nostettavissa olevia varoja. Katsauskauden aikana rahoitussopimuksen kovenanttiehtoja neuvoteltiin uusiksi.

Lehto on heinäkuussa 2020 solminut Verohallinnon kanssa sen arvonlisäverovastuita koskevan noin 21,0 miljoonan euron määräisen maksujärjestelyn. ALV-maksujärjestely on syntynyt Verohallinnon tarjoamasta mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin koronavirusepidemian vaikutuksiin käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika on 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko on 2,5 %. Katsauskauden päättyessä maksujärjestelyyn liittyvä velvoite oli 8,2 miljoonaa euroa.

Henkilöstö ja palkitseminen

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 1 044 henkilöä (1 115 henkilöä 31.12.2020). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 1 044 (1 034 henkilöä 31.12.2020) henkilöä. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

18.10.2021 Lehto tiedotti, että sen vuotta 2021 taloudelliset näkymät ovat heikentyneet.

Vantaalla 3.11.2021

Lehto Group Oyj
Hallitus

Lisätietoja:

Juuso Hietanen, toimitusjohtaja
+358 50 343 4023
juuso.hietanen@lehto.fi

Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja
+358 400 944 074
veli-pekka.paloranta@lehto.fi

Lisätiedot:
Juuso Hietanen
Toimitusjohtaja
juuso.hietanen@lehto.fi
050 343 4023

Lehto on paremman huomisen edellärakentaja. Meitä ajaa tarve olla edellä aikaamme, uudistaa rakennusalaa ja tuottaa sitä kautta arvoa eli parempaa huomista asiakkaillemme: laadukasta, kohtuuhintaista, nopeaa ja ekologista rakentamista. Luomme nerokkaita koteja, menestyviä toimitiloja, toimivia hoivatiloja ja kouluja sekä toteutamme vaivattomia putkiremontteja.