Lehto Group Oyj: Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2022

Lehto Group Oyj
Puolivuosikatsaus 1.1. - 30.6.2022
4.8.2022 klo 7.30

Rahoitusasema parani merkittävästi

Tämän puolivuosikatsauksen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardia. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia. Luvut sulkeissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, ellei muuta mainita.

Yhteenveto 1-6/2022

Lopetetut toiminnot sisältävät kesäkuussa 2022 myydyn putkiremontit-liiketoiminnan sekä vuonna 2021 lopetetun Ruotsin liiketoiminnan.  Vertailujaksojen luvut on oikaistu vastaavasti.

• Katsauskaudella toteutettiin noin 50 miljoonan euron rahoitusratkaisu, jonka keskeiset elementit olivat:
  • putkiremontit-liiketoiminnan myynti (noin +29 miljoonaa euroa)
  • Uusi RCF-luottolimiitti pankeilta (noin +13 miljoonaa euroa)
  • RS-rahoitus pankeilta meneillään ja alkaviin rakennushankkeisiin (noin +26 miljoonaa euroa)
  • Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku (noin +15 miljoonaa euroa, josta katsauskauden loppuun mennessä merkitty 13,0 miljoonaa euroa.)
  • Edellisen RCF-luottolimiitin ja bilateraalilainojen takaisinmaksut (noin -32 miljoonaa euroa).
     

• Rahoitusratkaisun seurauksena yhtiön maksuvalmius ja vakavaraisuus paranivat merkittävästi.
• Tammi-kesäkuun liikevaihto laski 10,5 % edellisvuodesta ja oli 163,9 (183,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski molemmilla palvelualueilla ja laskun taustalla on rakennushankkeiden lukumäärän väheneminen.
• Katsauskauden tulos verojen jälkeen oli 9,1 (-4,4) miljoonaa euroa. Tulosta paransi putkiremontit-liiketoiminnan myynnin noin 30,9 miljoonan euron tulosvaikutus.
• Liiketulos jatkuvista toiminnoista oli -21,5 (-3,1) miljoonaa euroa. Liiketappion syynä on erityisesti muutamien toimitilahankkeiden jatkunut tappiollisuus sekä joidenkin urakkasopimusten purkamisesta aiheutuneet sanktiomaksut.
• Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 1 635 (1 835) asuntoa, joista valtaosa liittyy institutionaalisille sijoittajille tehtäviin hankkeisiin.
• Katsauskauden päättyessä kassavarat olivat 18,0 (56,8) miljoonaa euroa, mikä sisältää vaihtovelkakirjalainasta 30.6.2022 mennessä yhtiön vastaanottamat suoritukset, yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Yhtiö vastaanotti vaihtovelkakirjalainaan liittyviä suorituksia lisää 5,4 miljoonaa euroa 1.7.2022. Katsauskauden päättyessä yhtiön uudesta 13 miljoonan euron RCF-luottolimiitistä ei ollut nostettu varoja.
• Korollisten velkojen määrä ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 18,3 (67,8) miljoonaa euroa.
• Tilauskanta pieneni 285,6 miljoonaan euroon (444,2 miljoonaa euroa 31.12.2021). Tilauskanta pieneni molemmilla palvelualueilla johtuen vähäisestä tilauskertymästä, aiempaa tarkemmasta hankevalinnasta sekä tilauskannassa olleiden hankkeiden peruuttamisesta.

 
Myydyn putkiremontit-liiketoiminnan vaikutus on eliminoitu Asunnot-palvelualueen liikevaihdosta kaikilta raportoiduilta kausilta.

Toimitusjohtaja Juuso Hietanen:

”Kannattavuuden parantaminen on kuin talon rakentaminen: perustan pitää olla kunnossa, ja joskus tilanne vaatii myös raivaamista ja puhdistamista tontilla. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla saimme suunnitelman mukaisesti varmistettua onnistuneesti rahoituksemme. Se on perusta, jonka avulla voimme nyt keskittyä operatiivisen kannattavuuden ja projektinhallinnan parantamiseen sekä strategian toteuttamiseen. Samaan aikaan olemme karsineet pois toimintoja ja hankkeita, jotka eivät olisi olleet taloudellisesti kannattavia. Näistä lähtökohdista on helpompi rakentaa kannattavaa tulevaisuutta.

Rahoitusasemamme parantamiseksi kävimme ensimmäisen vuosipuoliskon aikana rahoitusneuvottelut, laskimme liikkeelle vaihtovelkakirjalainan, myimme putkiremontit-liiketoiminnan ja organisoimme uudelleen liiketoimintojamme. Näiden toimien seurauksena maksuvalmiutemme ja vakavaraisuutemme ovat selvästi aiempaa vahvempia. Rahoitusvelkamme ovat myös hyvin maltillisella tasolla ja käytettävissä oleva rahoitus mahdollistaa strategian toteuttamisen.

Tammi-kesäkuussa jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto laski 10,5 % vertailukaudesta. Laskua oli erityisesti Asunnot-palvelualueella, jossa omaperusteisista asuntohankkeista tuloutuvaa liikevaihtoa oli vertailukautta vähemmän. Toimitilojen rakentamisvolyymi oli edellisvuoden tasolla.

Kannattavuus oli edelleen heikko ja se johtuu erityisesti meneillään olevien toimitilahankkeiden tappiollisuudesta. Kannattavuuteen vaikuttaa myös putkiremontit-liiketoiminnan myynti. Sen seurauksena jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto ja -tulos heikkenivät, mutta se toi kertaluonteisen positiivisen kassa- ja tulosvaikutuksen. Tammi-kesäkuun tulos verojen jälkeen oli 9 miljoonaa euroa positiivinen.  

Asuntoaloitukset vähenivät vertailukaudesta. Uusia asuntohankkeita käynnistettiin maltillisesti, mikä johtui markkinoiden voimakkaasta kustannusten noususta ja jossain määrin myös käynnissä olleista rahoitusneuvotteluista. Käynnistyksiä viivyttivät myös uudet aloitusedellytyksemme, joilla haluamme varmistaa hankkeiden taloudellista onnistumista.

Toimitilat-palvelualueella olemme tehneet voimakasta hankekarsintaa. Olemme irtaantuneet joistakin sellaisista hankesopimuksista, joiden arvioimme olevan meille taloudellisesti kannattamattomia. Tämän seurauksena tilauskantamme on pienempi, mutta kannattavuudeltaan parempi.

Markkinaympäristö on pysynyt haastavana. Rakennusmateriaalien hinnat ovat edelleen korkealla ja Ukrainan sodan seurauksena myös kysyntään liittyy epävarmuuksia. Markkinaan liittyviä riskejä pyrimme vähentämään varmistamalla hankintahinnat ennen hankkeen aloitusta ja keskittymällä asuntorakentamisessa voimakkaammin sijoittajakauppaan, varmistaen myyntiä ja parempaa kassavirtaa.

On selvää, että meillä on vielä paljon työtä sekä kannattavuuden parantamisessa että operatiivisessa toiminnassamme, jotka ovat strategiakautemme 2022 - 2026 alkupuoliskon ehdottomasti tärkeimpiä tavoitteita. Kannattavuuden parantaminen tapahtuu ennen kaikkea projektien kannattavuuden kautta, ja suuri osa tulosvaikutuksista rakentamisen toimialalla näkyy vasta viiveellä. Uusi liiketoiminnan johtomme on luonut uusia kannattavuutta parantavia ja riskejä vähentäviä toimintamalleja ja käytäntöjä, jotka vaikuttavat sekä nopeasti että pitkällä aikavälillä. Uskomme, että tämä työ alkaa kantamaan hedelmää jo vuonna 2023. Suunta on oikea ja selkeä.”
 

Vuoden 2022 näkymät

Lehdon 28.4.2022 julkaisema vuotta 2022 koskeva näkymä on ennallaan.

Lehto arvioi, että vuoden 2022 liikevaihto jatkuvista liiketoiminnoista on hieman vuoden 2021 liikevaihtoa alhaisempi (404,1 miljoonaa euroa vuonna 2021) ja että liiketulos jatkuvista toiminnoista on noin 15-20 miljoonaa euroa tappiollinen.

Näkymä perustuu yhtiön arvioon meneillään olevien rakennushankkeiden etenemisestä, vuoden 2022 aikana aloitettavista ja myytävistä rakennuskohteista, sekä yhtiön tämänhetkiseen näkemykseen asuntomarkkinoiden kehittymisestä.

Ukrainan sotatilanne, globaalien logistiikkaketjujen ongelmat, inflaatio ja heikkenevä talouskehitys aiheuttavat epävarmuutta markkinoihin. Keskeisimpiä liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymiseen liittyviä riskejä ovat asuntojen kysynnän heikentyminen, viiveet uusien asuntohankkeiden käynnistymisessä, sekä meneillään olevien projektien loppuunsaattamisen kustannusten kasvu.

Lisätietoa epävarmuustekijöistä on esitetty tämän raportin kappaleessa: riskit ja epävarmuustekijät.
 

Puolivuosikatsausta koskeva tiedotustilaisuus

Lehto Group järjestää tiedotustilaisuuden sijoittajille, analyytikoille ja tiedotusvälineille torstaina 4.8.2022 klo 10.00 Suomen aikaa (EET). Tilaisuutta voi tulla seuraamaan paikan päälle (Lapinlahdenkatu 16, Helsinki, KIRAHUbin tilassa Maria01/Urban3) tai katsoa suorana webcast-lähetyksenä osoitteessa lehto.fi/sijoittajille.

Tiedotustilaisuudessa esiintyvät toimitusjohtaja Juuso Hietanen ja talousjohtaja Veli-Pekka Paloranta. Tilaisuus alkaa lyhyellä englanninkielisellä koosteella, minkä jälkeen tilaisuus jatkuu suomen kielellä.

Tallenne on katsottavissa samassa osoitteessa mahdollisimman pian tilaisuuden jälkeen.
 

Liiketoimintaympäristön kehitys katsauskaudella

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Helmikuun lopulla Ukrainassa alkaneella sodalla on ollut haitallisia vaikutuksia Lehdon liiketoimintaympäristöön. Suurinta haittaa aiheuttavat kustannusten voimakas nousu ja markkinoiden yleinen epävarmuus. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2022 kesäkuussa 9,4 % vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat 15,3 % ja työkustannukset 3,2 % 12 kuukauden aikana.

Rakennusteollisuus RT arvioi 18. toukokuuta 2022 julkaistussa suhdannekatsauksessaan, että rakentamisen tilanne vuonna 2022 pysyy hyvänä kasvaneesta epävarmuudesta huolimatta. Rakentamisen ennakoidaan pysyvän tänä vuonna vielä parin prosentin kasvussa ja kääntyvän ensi vuonna vastaavan suuruiseen laskuun. Ukrainan sodan aiheuttama haitta liiketoiminnalle lisääntyy vuotta 2023 kohti mentäessä. Suurinta huolta aiheuttaa raaka-aineiden heikentyneen saatavuuden aiheuttama kustannusten nousu.

Rakennusteollisuus RT arvioi, että ennen sotaa aloitettujen hankkeiden suuri määrä pitää volyymin kasvussa kuluvana vuonna. Asuntorakentamisen ennakoidaan hidastuvan ennätyskorkealta vuoden 2021 tasolta (48 000) tasolta 39 000 asuntoon ja toimitilarakentamisen arvioidaan kasvavan hieman aiemmin ennustettua hitaammin.  Sekä asunto- että toimitilarakentamisen arvioidaan supistuvan vuonna 2023.

ASUNNOT

Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin ja toteuttaa hoivakoteja ja palveluasuntoja eri puolille Suomea. Toiminta keskittyy kasvaviin yliopistokaupunkeihin, joissa Lehto haluaa mahdollistaa laadukkaan asumisen myös pieni- ja keskituloisille talouksille. Kohtuuhintainen ja viihtyisä kaupunkikoti on seurausta huolellisesta asuntosuunnittelusta ja pitkän kehitystyön tuloksena syntyneistä vakioiduista rakentamisen ratkaisuista. Vakioidusta tuotantotavasta huolimatta asuinkohteiden arkkitehtuuri on moni-ilmeistä. Asuinkohteet toteutetaan yhtiön kehittämien PUU- ja KIVI-konsepteja hyödyntäen. Konseptien kehityksessä vähähiilisyyden nähdään olevan jatkossa entistäkin tärkeämpi kilpailukykytekijä.

Asunnot-liiketoiminta on pääosin omaperusteista asuntorakentamista, jossa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä, yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä rahastoja.

Tällä hetkellä suurin osa Lehdon asuntokohteista on betonirakenteisia kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät keskeiset sähkö, vesi-, lämpö-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja kytketään toisiinsa. Tämä patentoitu rakentamismenetelmä nopeuttaa rakentamisen aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.

Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puuelementtirakenteisia kerrostaloja. Tämän tuoteperheen asunnot valmistetaan omilla kotimaisilla tehtailla tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Puurakenteisissa asuinkerrostaloissa teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin betonista rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Näin työmaatoteutuksen aikataulu voidaan saada betonirakentamista merkittävästi lyhemmäksi.

Hoivaliiketoiminnassa Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden ja kuntien tarpeisiin. Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle taholle. Valtaosa hoivakohteista on 1–2-kerroksisia betoni- tai puurakenteisia rakennuksia. Jatkossa hoiva- ja palveluasuminen laajentaa Lehdon tarjoomaa myös keskustojen ja lähiöiden suuremmissa hankekokonaisuuksissa.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

Asunnot-palvelualueen liikevaihto laski 15,6 % vertailukaudesta 92,7 (109,9) miljoonaan euroon. Katsauskaudelle tuloutui vertailukautta vähemmän liikevaihtoa omaperusteisista hankkeista ja myös sijoittajahankkeiden liikevaihto oli vertailukautta alhaisempi.

Katsauskaudella myytiin 285 (979) asuntoa, joista kuluttajille myytiin hieman vertailukautta enemmän.

Kaudella valmistui 602 (447) asuntoa ja aloitettiin 235 (838) uuden asunnon rakentaminen. Aloitetut kohteet olivat sijoittajille myytyjä kohteita ja sijaitsivat Etelä- ja Pohjois-Suomessa. Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 1 635 (1 835) kpl.

Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden päättyessä oli 310 (270) kpl. Näistä valmiita myymättömiä asuntoja oli 56 (33) kpl. Asuntohankkeiden painopiste on edelleen sijoittajamyynnissä, mutta kuluttajakohteiden osuutta pyritään maltillisesti kasvattamaan. Sijoittajakohteissa kaikki asunnot katsotaan myydyksi urakkasopimuksen tekohetkellä.

Asunnot-palvelualueen tilauskanta oli katsauskauden lopussa 183,8 miljoonaa euroa (242,3 miljoonaa euroa 31.12.2021). Asuntotuotannon tilauskantaan huomioidaan sijoittajakohteista se osa, jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Kuluttajakohteet sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja urakkasopimus allekirjoitettu.

Asuntorakentamisen kysyntä pysyi hyvänä Ukrainan sodan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Lehto on käynyt rahoitusneuvotteluita koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan, ja tämä on aiheuttanut epävarmuutta sijoittajille myytävien kohteiden neuvotteluissa. Usean hankkeen lopulliset sopimukset ja työmaiden käynnistymiset ajoittuvat katsauskauden jälkeiseen aikaan.

Katsauskaudella allekirjoitettiin sopimukset kahdesta sijoittajille myytävästä asuntokohteesta sekä hoiva- ja palveluasumisen kohteista osana asuntokokonaisuuksia. Rahoituksen saatavuus ja hinta edelleen hidastavat kuluttajakohteiden aloituksia.

Hoivarakentamisen volyymi oli vertailukauden tasolla. Katsauskaudella valmistui yksi (1 kohde 1-6/2021) hoivakoti ja kauden päättyessä rakenteilla oli yksi (1) palveluasumisen kohde osana asuntorakentamisen hankkeita. Hoiva- ja palveluasumisen hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia ja vuoden toisella puoliskolla on käynnistymässä kaksi isoa hoivakohdetta. Lehto arvioi hoiva- ja palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.

Lehto tiedotti 28.4.2022 myyvänsä putkiremontit-liiketoimintansa. Kaupat toteutettiin 14.6.2022. Lehto sai kaupanteon yhteydessä käteisenä alustavan kauppahinnan, noin 32 miljoonaa euroa. Alustavaa kauppahintaa oikaistaan myöhemmin vahvistettavalla kaupantekopäivän kassavaroihin, korollisiin velkoihin ja nettokäyttöpääomaan perustuvalla summalla. Kaupassa siirtyi Lehdon 100 % omistaman tytäryhtiön Remonttipartio Oy:n koko osakekanta, mukaan lukien noin 2,8 miljoonaa euroa käteisvaroja. Putkiremontit-liiketoiminta esitetään tässä puolivuosikatsauksessa lopetettuna toimintona ja vertailuvuoden 2021 lukuja on oikaistu takautuvasti tätä vastaavaksi.

Tero Karislahti, 39, aloitti Lehdon Asunnot-palvelualueen johtajana sekä konsernin johtoryhmän jäsenenä 10.6.2022 alkaen. Karislahti on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja hänellä on 18 vuoden työkokemus rakennuskonserni YIT:n palveluksessa erilaisista vastuista. Vuodesta 2015 lähtien Karislahti on työskennellyt asuntorakentamisen johtotehtävissä, muun muassa aluejohtajana.

TOIMITILAT

Katsauskaudella Lehto päivitti toimitilaliiketoiminnan strategiaa. Liiketoimintoja on selkeästi rajattu aiempaan nähden ja muun muassa elinkaariliiketoiminnot tullaan lopettamaan. Koulu-, hotelli- ja toimistorakentamista tullaan tekemään rajatusti niissä hankkeissa, joissa voidaan hyödyntää Lehdon osaamiseen pohjautuvia suunnittelu- ja toteutusratkaisuja.

Toimitilat rakentaa jatkossa tiloja kasvaville markkinasektoreille, kuten teollisuuden sekä varastoinnin ja logistiikan tarpeisiin. Lisäksi palvelualue rakentaa hallimaisia liikerakennuksia sekä valikoidusti monitoimirakennuksia, joiden tarpeen arvioidaan kasvavan suurimmissa kasvukeskuksissa ja tiiviissä kaupunkirakenteessa. Myös liikuntahallit lukeutuvat tuotevalikoimaan. Toimitilat-palvelualue keskittyy maantieteellisesti kasvukolmion ja Oulun ympäristön markkina-alueille.

Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella

Palvelualueen liikevaihto laski 2,8 % vertailukaudesta 71,2 (73,3) miljoonaan euroon. Liikevaihto laski hankkeiden lukumäärän laskiessa.

Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin neljä toimitilakohdetta (6 kohdetta 1-6/2021). Kauden päättyessä rakenteilla oli 14 (21) kohdetta, joista merkittävimpiä ovat Vantaan Kivistön lähipalvelukeskus, Helsingin Malmille rakennettava kaksoistornitalo, Fennovoiman toimistorakennus Pyhäjoella, Kemin satamaan rakennettava selluvarasto sekä Ivalon ja Kouvolan kouluhankkeet.

Tilauskanta laski 101,8 miljoonaan euroon (202,0 miljoonaa euroa 31.12.2021). Tilauskannan laskun syynä on vähäinen uusien hankesopimusten määrä, sekä erityisesti kolme tilauskannassa ollutta hanketta, joiden sopimusten purkamisesta on sovittu tilaajien kanssa. Purettavaksi sovittujen sopimusten arvo on noin 73 miljoonaa euroa ja rakennuskustannusten nousun seurauksena niiden ennakoitu kate oli negatiivinen.  Edellä mainitun lisäksi Lehto on purkanut tai sopinut purettavaksi kolme esisopimusta, joiden arvo on noin 52 miljoonaa euroa.

Sopimusten purkamisen taloudelliset vaikutukset on otettu huomioon Lehdon toisen vuosineljänneksen tuloslaskelmassa ja taseessa. Matalakatteisten tai tappiollisten hankesopimusten purkaminen luo edellytykset kannattavalle liiketoiminnalle.

Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta. Koronakriisin ja Ukrainan sodan seurauksena hankkeeseen liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet, mutta Lehto ja Jyväskylän kaupunki kehittävät edelleen hanketta.

Lehto on toteuttanut toiminnallisia muutoksia Toimitilat-palvelualueen projektiriskien hallinnan parantamiseksi ja vienyt niitä käytäntöön vuoden 2022 alusta aloittaneen palvelualueen uuden johtajan johdolla. Yhtiö on myös toteuttanut rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia kustannustason alentamiseksi.  Lehto on myös kiinnittänyt erityistä huomiota toteutettavaksi otettavien hankkeiden sopivuuteen yhtiön resursseihin ja strategiaan. Muutosten vaikutukset näkyvät jo vahvasti operatiivisessa toiminnassa, mutta taloudellisissa luvuissa näkyminen vie aikaa pitkäkestoisessa projektiliiketoiminnassa.

RUOTSIN TOIMINNOT

Lehto tiedotti 31.12.2021, että se lakkauttaa liiketoimintansa Ruotsissa. Lakkauttamisen syynä on Lehdon tarve keskittyä Suomessa tapahtuvan liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen ja Ruotsin liiketoiminnan vähäinen volyymi. Lehto on vuosien 2017–2020 aikana toteuttanut Ruotsissa kaksi rakennushanketta ja kehittänyt asuntorakentamishankkeita. Vuosien 2020–2021 aikana Lehto on kehittänyt Ruotsin markkinoille sopivaa puukerrostalotyyppiä ja valmistellut sen pilottihanketta. Puukerrostalon kehitystyön tuloksia voidaan hyödyntää Suomen liiketoiminnassa.

TEHDASTUOTANTO 

Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle.

Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita kiintokalusteita.

Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä yhteensä noin 50 000 m². Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli 222 henkilöä (253 henkilöä 31.12.2021). Lehdon nykyinen tehdastilojen ja -laitteiston kapasiteetti mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen teollisen valmistuksen lisääntyessä strategiakaudella.

Tase ja rahoitusasema

Vakavaraisuutta ja velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat katsauskauden aikana, kun oma pääoma kasvoi putkiremontit-liiketoiminnan myynnin ja toteutetun vaihtovelkakirjalainan seurauksena.  

Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden oli 33,5 % (27,2 % 31.12.2021) ja nettovelkaantumisaste 84,9 % (113,8 % 31.12.2021). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 46,7 % (37,3 %) ja nettovelkaantumisaste 0,3 % (14,4 %).

Varat

Pitkäaikaiset varat olivat katsauskauden päättyessä 46,0 miljoonaa euroa (49,2 miljoonaa euroa 31.12.2021). Pitkäaikaisiin varoihin sisältyy muun muassa 4,6 (4,6) miljoonaa euroa liikearvoa, 10,3 (10,6) miljoonaa euroa tehdasrakennuksia ja 3,5 (3,9) miljoonaa euroa koneita ja kalustoa.  

Vaihto-omaisuus kasvoi 208,8 (194,9) miljoonaan euroon johtuen pääosin keskeneräisiin kohteisiin sitoutuneista rakentamiskustannuksista.

Lyhytaikaiset saamiset pienenivät 76,6 (90,1) miljoonaan euroon ja ne sisältävät muun muassa 33,0 (51,6) miljoonaa euroa myyntisaamisia ja 40,6 (36,6) miljoonaa euroa osatuloutussaamisia.

Rahavarat 30.6.2022 olivat 18,0 miljoonaa euroa (32,8 miljoonaa euroa 31.12.2021). Tappiollisen tuloksen lisäksi rahavarojen vähenemiseen vaikutti erityisesti rahoitusvelkojen takaisinmaksut. Rahavaroja kasvattivat putkiremontit-liiketoiminnan myynnistä kulujen jälkeen saadut 28,7 miljoonaa euroa sekä 30.6. mennessä vaihtovelkakirjalainasta kertyneet merkintähinnat 7,6 miljoonaa euroa. Rahavaroja heikensivät aiemman syndikoidun luottolimiitin (RCF) ja muiden lainojen takaisinmaksut 32,5 miljoonaa euroa sekä tappiollinen liiketoiminta.

Oma pääoma ja velat

Oma pääoma kasvoi tilikaudella 101,2 (90,9) miljoonaan euroon. Omaa pääomaa kasvatti positiivinen tilikauden tulos 9,1 miljoonaa euroa, joka sisälsi lopetettuihin liiketoimintoihin kohdistuvaa tulosta 32,6 miljoonaa euroa. Lisäksi omassa pääomassa esitetään vaihtovelkakirjalainasta 30.6.2022 mennessä saadusta 7,6 miljoonasta eurosta omaan pääomaan järjestelypalkkioiden jälkeen kirjattu osuus 1,1 miljoonaa euroa.

Rahoitusvelkojen määrä ilman vuokrasopimusvelkoja laski katsauskaudella 18,3 miljoonaan euroon (45,8 miljoonaa euroa 31.12.2021). Rahoitusvelat sisältää 30.6.2022 mennessä saaduista 7,6 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainamerkinnöistä kirjatun velkakomponentin järjestelypalkkioilla vähennetyn nykyarvon 5,6 miljoonaa euroa. Seuraavassa taulukossa on esitetty erittely 30.6.2022 tasearvot korollisista veloista:

IFRS 16 -vuokrasopimusvelat ovat yhtiön vuokranmaksuvelvoitteisiin perustuvia velkoja. IFRS 16 -standardin mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa sekä omaisuus- että velkaeränä. Valtaosa Lehdon vuokrasopimusveloista liittyy rakenteilla olevien omaperusteisten asuntokohteiden tonttivuokriin, jotka ovat Lehdon velvoitteita sen ajan, kun rakenteilla oleva kohde on Lehdon hallinnassa.

Saadut ennakkomaksut kasvoivat 47,0 (32,4) miljoonaan euroon. Saadut ennakot sisältävät rakenteilla olevista hankkeista saadut maksut siltä osin, kuin niitä ei vielä ole kirjattu liikevaihtoon.

Muut velat laskivat 97,4 (107,4) miljoonaan euroon ja ne sisältävät tavanomaiseen liiketoimintaan liittyviä velkoja, kuten 41,9 (46,0) miljoonaa euroa ostovelkoja ja 10,5 (8,1) miljoonaa euroa arvonlisäverovelkoja.

Rahavarat vähenivät tammi-kesäkuun aikana 14,7 miljoonalla eurolla 18,0 (32,8) miljoonaan euroon. Liiketoiminnan nettorahavirta oli -16,1 miljoonaa euroa (-39,9 miljoonaa euroa 1-6/2021), mikä sisältää nettokäyttöpääoman pienenemisestä aiheutuneen +9,8 (-38,5) miljoonan euron vaikutuksen. Nettokäyttöpääoman pienenemisen taustalla on muun muassa saatujen ennakkomaksujen kasvu.

Investointien nettorahavirta oli 28,2 miljoonaa euroa (-0,4 miljoonaa euroa 1-6/2021), mistä 28,7 miljoonaa euroa syntyi putkiremontit-liiketoiminnan myynnistä saadusta kauppahinnasta myyntihetken rahavaroilla vähennettynä. Lisäksi -0,4 (-0,6) miljoonaa liittyy investointeihin.

Rahoituksen nettorahavirta oli -26,8 miljoonaa euroa (-8,0 miljoonaa euroa 1-6/2021). Rahoituksen rahavirta sisältää muun muassa aiemman syndikoidun luottolimiitin (RCF) ja muiden lainojen takaisinmaksut 32,5 miljoonaa euroa sekä vaihtovelkakirjalainan noston 7,6 miljoonaa euroa.

Velkojen maturiteettianalyysi sisältää velkojen tulevat lyhennykset ja korkomenot.

Valtaosa vuokrasopimusveloista kohdistuu vaihto-omaisuudessa esitettyihin rakennushankkeisiin liittyviin pitkäaikaisiin (jopa 50-70 vuotta) maanvuokravuokrasopimuksiin. Kyseiset maanvuokrasopimukset luokitellaan IFRS 16 mukaisesti käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi koko sopimusajalle, vaikka ne tavanomaisesti ovat yhtiön hallinnassa vain muutaman vuoden, eli hankkeen suunnittelu- ja rakentamisajan.

Keskeiset rahoitussopimukset

RCF luottolimiitti

Lehto allekirjoitti 30.6.2022 luottolimiittisopimuksen (Revolving Credit Facility, RCF) OP Yrityspankki Oyj:n ja Nordea Bank Oyj:n kanssa. Luottolimiitti on määrältään 13 miljoonaa euroa ja se on voimassa 31.3.2024 asti. Katsauskauden päättyessä limiittistä ei ollut nostettu varoja. Luottolimiittisopimus sisältää vakuuksia, kassavarojen minimimäärään ja käyttökatteeseen liittyviä kovenantteja, osingonjakokielto sopimuksen voimassaoloaikana sekä yhtiön toimintaan, hallituksen kokoonpanoon ja puheenjohtajaan liittyviä ehtoja.

Vaihtovelkakirjalaina

30.6.2022 Lehto tarjosi merkittäväksi institutionaalisille ja muille kokeneille sijoittajille kesäkuussa 2027 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan ensimmäisen erän. Vaihtovelkakirjalaina on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin, ja vaihtovelkakirjoja laskettiin liikkeeseen yhteensä 13,02 miljoonan euron yhteenlasketusta nimellisarvosta. Vaihtovelkakirjalainan enimmäismäärä on 15 miljoonaa euroa ja siitä on tämän tiedotteen päivämäärällä vielä merkitsemättä yhteensä 1,98 miljoonaa euroa.

Yhtiön suurin osakkeenomistaja Lehto Invest Oy merkitsi 29.6.2022 tiedotetun sitoumuksensa mukaisesti vaihtovelkakirjalainaa 8 miljoonan euron määrästä sen ensimmäisen velkakirjaerän liikkeeseenlaskun yhteydessä. Lisäksi Lehto Invest Oy on sitoutunut merkitsemään kaikki sellaiset vaihtovelkakirjat, joita ei ole merkitty muiden sijoittajien toimesta 30.9.2022 mennessä olettaen, että tällä tavalla merkittyjen vaihtovelkakirjojen yhteenlaskettu nimellisarvo on enintään 3 miljoonaa euroa.

Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun tarkoituksena on yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen ja pankkirahoituskokonaisuuden mahdollistaminen, ja liikkeeseenlaskusta saatavat varat käytetään yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.

Vaihtovelkakirjalainan velkakirjakohtainen hinta on 100 prosenttia 20 000 euron nimellisarvosta ja edellyttäen, ettei niitä ole aiemmin vaihdettu osakkeisiin, takaisinostettu tai lunastettu, ne lunastetaan nimellisarvostaan eräpäivänä kertyvine korkoineen. Vaihtovelkakirjalainalle maksetaan 6,00 prosentin vuosittaista kuponkikorkoa, joka maksetaan jälkikäteen puolivuosittain tasaerin 30.6. ja 31.12 kunakin vuonna, ensimmäisen koronmaksupäivän ollessa 31.12.2022. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti eräpäivänä vaihtamatta jääneelle lainaosuudelle tulee maksettavaksi lainan eräpäivänä PIK-korko, joka on laina-ajalta 4,00 prosenttia vuodessa.

Alkuperäinen vaihtohinta on 0,40 euroa osakkeelta, joka vastaa Yhtiön osakkeen päätöskurssia Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 28.6.2022. Vaihtohintaa oikaistaan käteisosinkoa tai luontaisosinkoa maksettaessa sekä muilla tavanomaisilla omistuksen laimentumiselta suojaavilla tarkistuksilla Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti.

Osakkeet, joihin Vaihtovelkakirjalainan merkitsijöille annetut erityiset oikeudet oikeuttavat, edustavat noin 37,3 prosenttia Lehdon kaikista liikkeeseen lasketuista ja ulkona olevista Osakkeista välittömästi ennen liikkeeseenlaskua ja ennen vaihtohinnan mahdollisia oikaisuja.

Tarjouksen järjestäjänä ja taloudellisena neuvonantajana toimii Aktia Alexander Corporate Finance Oy. Yhtiön oikeudellisena neuvonantajajana toimii Bird & Bird Asianajotoimisto Oy.

Arvonlisäveron maksujärjestely

Lehto sopi heinäkuussa 2020 Verohallinnon kanssa arvonlisäverovastuita koskevan noin 21,0 miljoonan euron määräisen maksujärjestelyn. ALV-maksujärjestely on syntynyt Verohallinnon tarjoamasta mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin koronavirusepidemian vaikutuksiin käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika on 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko on 2,5 %. Kesäkuun päättyessä maksujärjestelyyn liittyvää velvoitetta oli jäljellä 1,3 miljoonaa euroa. Maksujärjestelyn viimeinen erä on elokuussa 2022, jolloin maksujärjestely päättyy.

Rahoitusneuvottelut ja toiminnan jatkuvuuden arviointi

Vuoden 2021 tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä yhtiön johto ja hallitus tekivät arvion toiminnan jatkuvuuden edellytyksistä. Arvioinnissa todettiin, että tappiollisen liiketoiminnan seurauksena yhtiön rahoitustilanne oli heikentynyt ja uuden rahoituksen hankkiminen oli vaikeutunut.

Arvioinnissa otettiin huomioon olemassa olevat rahoitusvastuut, toiminnalliset keinot kassavirtojen parantamiseksi, mahdollisuudet kulujen pienentämiseen ja omaisuuden myymiseen sekä uudet mahdolliset oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lähteet. Lisäksi yhtiö kuuli ulkopuolisia asiantuntijatahoja rahoituksen järjestämiseen ja toiminnan uudelleen organisoimiseen liittyvissä kysymyksissä. Arvioinnin johtopäätöksenä yhtiön johto ja hallitus totesivat, että yhtiön toimintaan ei liity sellaisia epävarmuustekijöitä, jotka antaisivat merkittävän aiheen epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja selviytyä maksuistaan.

Yhtiö kävi koko katsauskauden ajan aktiivista keskustelua rahoittajapankkien, takauslaitosten ja oman pääoman ehtoista rahoitusta järjestävien tahojen kanssa ja seurasi erityisellä tarkkuudella kassan riittävyyttä. Katsauskauden päättymispäivänä 30.6.2022 yhtiö allekirjoitti rahoitussopimuksen OP:n ja Nordean muodostaman syndikaatin kanssa ja laski liikkeelle vaihtovelkakirjalainan. Rahoitussopimuksen valmisteluun liittyi oleellisena osana yhtiön toimialaa koskevat kustannustennousu- ja geopoliittisten riskien läpikäynti, suorat ja epäsuorat vaikutukset yhtiöön sekä varautuminen riskeihin, niin toiminnan volyymin kuin painopistealueiden osalta.

Maksuvalmiusriskin hallinta

Yhtiö toimii syklisellä projektitoimialalla, jossa projekteista tyypillisesti syntyy kuluja ennen tuottoja. Yhtiö hallitsee jatkuvasti maksuvalmiusriskiä noudattamalla hallituksen hyväksymää ja voimassa olevaa rahoituspolitiikkaa. Rahoituspolitiikan tavoitteena ja periaatteena on turvata riittävä ja kustannustehokas varainhankinta liiketoimintaa varten kaikissa olosuhteissa. Yhtiö seuraa maksuvalmiutta budjettiin perustuvalla kuukausittain päivitettävän epäsuoran kassavirtaennusteen ja viikoittain päivitettävän suoran kassavirtaennusteen avulla.

Konsernin rahoituspolitiikan mukainen minimikassatavoite on 4 % tilikauden ennustetusta vuosiliikevaihdosta sekä kunkin projektin osalta varmistettu rahoitus projektin läpiviemiseksi. Katsantokauden lopussa konsernin kassavarat olivat yli 4 % ennustetusta vuosiliikevaihdosta.

Henkilöstö ja palkitseminen

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 993 henkilöä (1 043 henkilöä vuonna 2021). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 814 (1 042 31.12.2021) henkilöä. Putkiremontit-liiketoiminnan myynnin seurauksena henkilömäärä väheni 121 henkilöllä. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.

Lehto toteutti 25.3.2022 suunnatun maksuttoman osakeannin, joka liittyy avainhenkilöstön kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Osakeannissa annettiin maksutta 151 842 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta kannustinjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille.

Riskit ja epävarmuustekijät

Lehto tarkastelee riskejä päivittäisessä toiminnassaan jatkuvasti ja kehittää riskienhallinnan käytäntöjä konserninlaajuisesti yhdessä operatiivisten yhtiöidensä kanssa. Riskienhallinnan jatkuvalla kehittämisellä pyritään tuomaan liiketoiminnalle sekä uusia mahdollisuuksia ja kumppaneita että kehittää jo olemassa olevaa toimintaa kannattavampaan ja ennustettavampaan suuntaan. Riskienhallinnan kehittäminen entisestään on Lehdon toiminnan tärkeimpiä painopisteitä.

Operatiivisen liiketoiminnan riskien osalta tärkeimpinä ovat yleiset riskit hankkeen hinnoittelusta, aikataulusta, virheettömyydestä, teknisestä toteutuksesta ja sidosryhmien sopimuksenmukaisesta toiminnasta. Lehdon liiketoiminnan perustuminen moduulituotannolle ja sen asuntotuotannon osittainen riippuvuus moduulituotannon aikataulusta ja tehokkuudesta luovat riskin moduulituotteiden toteuttamisessa ilmeneville poikkeamille tai keskeytyksille.

Lehto altistuu toiminnassaan myös rahoituksen saatavuuteen, yleiseen taloudelliseen kehitykseen, poliittiseen päätöksentekoon ja muuhun julkisen sektorin toimintaan liittyville riskeille. Operatiivisen toiminnan osana Lehto tekee jatkuvasti sopimuksia eri osapuolten kanssa, jonka osalta riskinä on ostokohteen tekninen, juridinen ja kaupallinen kunto. Erityisesti Lehdon toimitilarakentamisen toimialaan liittyviin uniikkeihin ja monimutkaisiin rakennuskohteisiin liittyy aina toteutus- ja kustannusriski.

Osa Lehdon liiketoiminnasta on ns. perinteistä rakennusurakointia ja osa omaa tuotantoa, jossa lopullinen asiakas ei välttämättä ole tiedossa rakennushanketta aloitettaessa. Näihin liiketoimintamalleihin liittyy erilaisia riskejä. Perinteisessä rakennusurakoinnissa hankkeen tuotot kirjataan osatulouttamalla hankkeen valmiusasteen mukaisesti. Tällaisessa mallissa keskeisenä riskinä on se, että hankkeen kokonaiskustannukset muodostuvat arvioitua suuremmiksi tai hankeen toteuttamisaika viivästyy.

Oman tuotannon keskeisenä riskinä on se, että tuotantoa ei saada myytyä suunnitellussa aikataulussa tai suunnitellulla hinnalla. Lisäksi hankkeen kustannukset voivat muodostua arvioitua suuremmiksi. Epäonnistuminen hankkeen hinnoittelussa, teknisessä toteutuksessa, kustannusten ja aikataulun arvioinnissa, kohteen myynnissä tai rahoituksen hankkimisessa voi aiheuttaa negatiivisia poikkeamia yhtiön tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Osa Lehdon liiketoiminnasta perustuu sopimuksiin, joiden mukaisesti Lehto rakentaa kohteet rakennuksen käyttäjän tarpeiden mukaisesti ja myy kohteet vasta niiden valmistumishetkellä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi rahastolle. Huolimatta siitä, että Lehto toteuttaa sovitun rakennuksen aikataulussa ja sovituilla kustannuksilla, kantaa Lehto myös riskin siitä, että rahastolla on käytössään kohteiden ostamiseen tarvittavat rahavarat sovitulla maksuhetkellä.

Konsernin harjoittamalle projektiliiketoiminnalle on ominaista eri tarkastelukausien tuloksen mahdollisesti merkittäväkin vaihtelu hankkeiden kirjaamiskäytännöistä johtuen. Konsernin kassavirta kertyy yleensä hankkeen valmistumisasteen mukaisesti, kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua maksettava viimeinen maksuerä on muita maksueriä suurempi. Yksittäisen hankkeen viivästyminen saattaa näin ollen vaikuttaa rahoituksen riittävyyteen. Lisäksi hankkeen viivästyminen saattaa siirtää hankkeen liikevaihdon ja liikevoiton seuraavalle tilikaudelle ja näin ollen heikentää kuluvan tilikauden liikevaihtoa ja liikevoittoa.

Liiketoiminnan kasvaessa käyttöpääomaa sitoutuu erityisesti vaihto-omaisuuteen ja saamisiin. Tilanteessa, jossa samanaikaisesti liiketoiminta laajenee usealla palvelualueella, suuria tonttien hankintasitoumuksia realisoituu ja asiakkailta saatavat maksut viivästyvät, yhtiö saattaa joutua tilanteeseen, jossa yhtiön lisärahoituksen kustannukset kasvavat.

Rakentamismääräysten tai kaavoituspolitiikan muuttumisella voi myös olla merkittäviä vaikutuksia yhtiön liiketoiminnalle. Rakentamisen kasvusuhdanteessa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus saattaa aiheuttaa riskin sen suhteen, että suunniteltu projekti voidaan käynnistää aikataulussa.

Lehto pyrkii hallitsemaan riskejä organisaation joka tasolla. Riskienhallinta kattaa riskien tunnistamisen, arvioinnin ja suunnitelmat niiden ehkäisemiseksi. Enemmän tietoa Lehdon riskeistä ja riskienhallinnasta on saatavilla osoitteesta www.lehto.fi.

Tilikautta 2022 koskevat keskeisimmät riskit

Useiden rakennusmateriaalien hinnat nousivat voimakkaasti ja joidenkin materiaalien saatavuus heikentyi jo vuoden 2021 aikana. Tämä koskee erityisesti puuta, puujalosteita, betonielementtejä, eristeitä ja taloteknisiä osia. On mahdollista, että hinnat pysyvät aiempaa korkeampana tai nousevat edelleen, ja että Lehdon erityisesti tehdasvalmisteisissa osissa käytettävien materiaalien saatavuus heikkenee. Näiden riskien toteutumisella voisi olla merkittävä vaikutus Lehdon vuoden 2022 liikevaihtoon ja liiketulokseen. Riskien eliminoimiseksi Lehto käy jatkuvaa vuoropuhelua tavarantoimittajien kanssa ja arvioi korvaavien materiaalien tai komponenttien käyttämistä hankkeissa.

Lehto on muuttanut hankkeidensa hinnoittelu-, hankinta- ja sopimuskäytäntöjä siten, että kustannusriskejä voidaan hallita aikaisempaa paremmin. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat luoneet yleistä epävarmuutta asiakas- ja rahoitusmarkkinoille, minkä vuoksi on mahdollista, että asuntojen kysyntä heikkenee ja myynnin edistämiseksi myyntihintoja joudutaan laskemaan. Edelleen on mahdollista, että epävarmuuden vuoksi toimitila-asiakkaiden investointipäätökset viivästyvät.   

Velkarahoituksen ja rakennushankkeissa tarvittavien takauksien saatavuus on aikaisempia vuosia vaikeampaa. On mahdollista, että yhtiön rakennushankkeiden käynnistäminen viivästyy, jos Lehto ei saa järjestettyä hankkeilleen projektikohtaista rahoitusta tai takauksia.

Lehdolla on käynnissä sekä urakkana toteutettavia että omaperusteisia asunto- ja toimitilahankkeita. Hankkeiden kustannusarvioiden pitävyydellä, myynnin edistymisellä ja ajoittumisella on vaikutusta liikevaihdon ja liikevoiton kertymiseen.
 

Koronatilanteen ja Ukrainan sodan vaikutukset

Yhtiön liiketoiminta on jatkunut koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta suhteellisen hyvin. Joidenkin projektien toteutus on hieman viivästynyt työvoiman koronatartuntojen vuoksi. Koronapandemian seurauksena hankkeisiin on liittynyt epävarmuuksia, mutta asuntorakentamisen kysyntä on pysynyt hyvänä epävarmuudesta huolimatta. Koronatilanne aiheuttaa edelleen epävarmuutta rakennusmateriaalien saatavuuteen ja hintoihin. On mahdollista, että rakentamisen kustannuksen pysyvät korkealla tai nousevat edelleen.

Ukrainan sodalla on ollut haitallisia vaikutuksia Lehdon liiketoimintaympäristöön. Suurinta haittaa aiheuttavat kustannusten voimakas nousu ja markkinoiden yleinen epävarmuus. Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2022 kesäkuussa 9,4 % vuodentakaisesta. Tarvikepanosten kustannukset nousivat 15,3 % ja työkustannukset 3,2 % 12 kuukauden aikana. Lehto pyrkii hallitsemaan kustannusten nousua erityisesti etukäteen sidotuilla hankintahinnoilla.  

Markkinaepävarmuuden vuoksi Lehto on vähentänyt omaperusteisen asunto- ja toimitilarakentamisen määrää. Uusia omaperusteisia hankkeita aloitetaan hyvin valikoidusti. 
 

Yhtiökokouksen päätökset

2.5.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin viisi. Hallituksen jäseniksi valittiin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti uudelleen Anne Korkiakoski, Helena Säteri, Jani Nokkanen ja Hannu Lehto. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin Eero Sihvonen. Hannu Lehto valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2023 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Edellä mainitut sekä muut varsinaisen yhtiökokouksen päätökset on kerrottu 2.5.2022 julkaistussa pörssitiedotteessa.

Osakkeet ja omistus

Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä kesäkuun lopussa oli 87 339 410 kpl ja yhtiöllä oli 17 695 osakkeenomistajaa. Yhtiön hallussa on 28 123 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa.

Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 30.6.2022 oli 0,375 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 0,944 euroa ja alin kurssi 0,35 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 30 336 103 kpl ja vaihdon arvo oli noin 18 miljoonaa euroa.

Lehdon varsinainen yhtiökokous 2.5.2022 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 40 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista.

Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa Yhtiön 11.4.2022 tiedottaman arviolta 15 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen rahoituksen elementtejä sisältävän rahoitusjärjestelyn toteuttamiseksi, pääomarakenteen kehittämiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeena yrityskaupoissa, yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta ja kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi.

Valtuutus on voimassa 30.6.2023 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.

Yhtiö ei vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen 1.7.2022 yhtiö vastaanotti vaihtovelkakirjalainan 30.6.2022 tehtyihin merkintäsitoumuksiin liittyvät 5,4 miljoonan euron rahavarat. Yhtiö oli jo 30.6.2022 vastaanottanut 7,6 miljoonan euron rahavarat.
 

Vantaalla 3.8.2022

Lehto Group Oyj
Hallitus

Juuso Hietanen, toimitusjohtaja

+358 50 343 4023

juuso.hietanen@lehto.fi

Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja

+358 400 944 074

veli-pekka.paloranta@lehto.fi

TAULUKKO-OSIO

Laadintaperiaatteet ja tunnuslukujen laskentakaavat ovat pääosin samat kuin yhtiön viimeisimmässä tilinpäätöksessä.

1) 2021 osalta oikaistu takautuvasti putkiremontit-toiminnot lopetetuksi toiminnoksi. 

LOPETETUT TOIMINNOT   

Yhtiö ilmoitti 14.6.2022 pörssitiedotteella myyneensä putkiremontit-liiketoimintansa. Putkiremontit-toiminnot kuuluu Rakentamispalvelut-toimintasegmenttiin ja sen liikevaihto on raportoitu osana Asunnot-palvelualuetta. Putkiremontit-liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2021 oli 31,8 miljoonaa euroa ja sen vaikutus konsernin liiketulokseen oli 4,2 miljoonaa euroa positiivinen. Myyntihetkellä liiketoiminnassa työskenteli 121 henkilöä. Putkiremontit-toimintojen tulos myyntihetkeen asti on luokiteltu tässä puolivuosikatsauksessa lopetetuksi toiminnoksi ja vertailuvuoden tiedot on oikaistu sitä vastaavaksi.

Lisäksi lopetetuissa toiminnoissa esitetään vuonna 2021 lakkautetut Ruotsin toiminnot. Ruotsin toiminnoilla ei ollut tulosvaikutusta lopetettuihin toimintoihin katsauskaudella tammi-kesäkuu 2022.             

Osamaksuvelkojen vakuutena on rahoitettu kalusto. Omavelkaiset takaukset sisältävät toisen konserniin kuuluvan yhtiön puolesta annettuja urakkatakausten ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen takauksia. Pantit ovat rahalaitoslainojen ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen vakuudeksi pantattua vaihto-omaisuutta ja muita rahoitusvaroja. Pantit esitetään kirjanpitoarvojensa mukaisesti. Lisäksi tytäryhtiön lainan vakuudeksi on annettu saamisoikeus yhtiön solmimaan vuokrasopimukseen

SEGMENTTI-INFORMAATIO

Yhtiöllä on yksi toimintasegmentti, Rakentamispalvelut. Segmentin liiketoiminta on pääosin uudisrakentamispalveluiden tuottamista. Konsernin johto seuraa koko konsernia ja segmentin luvut ovat yhtenevät konsernilukujen kanssa.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja konsernin ylimmän johdon lisäksi ne tahot, joissa lähipiirillä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset.

Valtaosa lähipiiriliiketoimille myynneistä liittyy asuntojen ja muiden tilojen ostamiseen yhtiöltä. Liiketoimien arvoksi on katsottu valmiin kohteen velaton myyntihinta. Ostot ovat pääasiassa kalustevuokrausta ja muita palveluostoja. Edellä olevassa taulukossa esitettyjen lisäksi avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset ovat merkinneet 30.6.2022 mennessä vaihtovelkakirjalainaa 7,1 miljoonaa euroa.