Rakennusalalla työolot, terveys ja työkyky heikentyneet, satama-alalla tapahtunut parannusta - Kiireinen työtahti piinaa

Report this content

Rakennusalalla työolot, terveys ja työkyky heikentyneet, satama-alalla tapahtunut parannusta - Kiireinen työtahti piinaa kaikissa LEL-ammateissa LEL Työeläkekassa aloitti vuonna 1998 tutkimussarjan nimellä 3T, jolla pyritään seuraamaan rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-alojen työntekijöiden työoloja, terveydentilaa ja työkykyä. Kyselylomakkeen saivat myös LEL-alojen työnantajat. Keväällä 2001 toteutettiin sarjan toinen tutkimus samoin menetelmin. Ensimmäiseen tutkimukseen verrattuna ennen kaikkea satama-alalla oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Sen sijaan rakennusalalla työntekijöiden terveys oli heikentynyt seuranta- aikana. Erityisesti kiire ja työn pakkotahtisuus olivat edelleen merkittäviä haittatekijöitä kaikilla aloilla sekä työntekijöiden että työnantajien mielestä. Seurantatutkimuksen tavoitteena on saada säännöllisin väliajoin tutkimukseen perustuvaa luotettavaa, ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa LEL-alojen työntekijöiden työterveyteen ja työhyvinvointiin vaikuttavista seikoista. Laajempaa näkemystä asiaan saadaan työntekijöiden lisäksi työnantajille kohdistettavalla kyselyllä. "Seurantatutkimuksen tulokset hyödyttävät erityisesti terveydenhuoltoalan ammattilaisia. He saavat ajankohtaista vertailutietoa ennalta ehkäisevän toiminnan, ammatillisen kuntoutuksen ja työpaikkojen työhyvinvointitoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen", toteaa LEL Työeläkekassan ylilääkäri Juhani Juntunen ja jatkaa: "3T- tutkimuksen avulla saadaan tietoa myös ammattikohtaisista terveydentilan muutoksista. Pidemmän ajan vertailuaineiston avulla voidaan arvioida työkyvyttömyyden uhkaa suurimmissa ammattiryhmissä." Raskas työ vaatii veronsa 3T-tutkimuksen kyselylomake lähetettiin runsaalle 5000 rakennus-, metsä- , maatalous- ja satama-alojen työntekijälle kevään 2001 aikana. Kyselyyn vastasi 51 % työntekijöistä. Niin tutkimukseen vastanneista kuin LEL- työntekijöistä yleensäkin suurin osa oli miehiä. Naisten kymmenen prosentin vastausosuus vastasi yleistä naisten osuutta aloilla. Vastaajissa heijastui myös yleinen työikäisen väestön ikärakenteen muutos. Ikääntyneiden osuus työntekijöistä oli kasvanut edelliseen kyselyyn verrattuna. LEL-alojen miehet tupakoivat muita suomalaisia miehiä enemmän ja tupakointi oli myös lisääntynyt. Alkoholinkäyttö sen sijaan oli LEL- aloilla kohtuullista. "Fyysisesti raskaaseen ja urakkaluonteiseen työhön sopinee alkoholi nykyään huonosti", arvelee LEL Työeläkekassan tutkija Helena Rytkönen. Vastaajien kuntoa kohottavan liikunnan harrastus oli vähäisempää kuin yleensä suomalaisilla miehillä, silti vain 6,5 % kyselyyn vastanneista arvioi fyysisen kuntonsa huonoksi. Helena Rytkösen mukaan LEL-alojen työpäivä itsessään on fyysisesti raskas, joten tarvetta vapaa-ajan liikuntaan ei välttämättä ole. Työolot osittain parantuneet Rakennus-, metsä-, maatalous- ja satamatöissä on paljon erilaista fyysistä kuormitusta ja muita haittatekijöitä. Rakennusalalla ergonomisesti hankalat työvaiheet olivat lisääntyneet tutkimusaikana. Satama-alalla työolot sen sijaan olivat parantuneet. Myös työn fysikaaliskemialliset haitat kuten pöly, lämpötilanvaihtelut ja vetoisuus olivat LEL-aloilla rasite. Näitä haittoja oli kuitenkin saatu tutkimusvuosien kuluessa vähennettyä, erityisesti satama- ja rakennusaloilla. Tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvaa rasitusta kokevat LEL-työntekijät paljon koko työuransa ajan. Metsäalalla rasitus oli vähentynyt selvästi vuodesta 1998 vuoteen 2001. Kiire ja työn pakkotahtisuus olivat edelleen LEL-työn huonoja puolia. Terveys uhattuna rakennusalalla LEL-aloilla työskentelevien miesten itsearvioitu terveydentila oli jonkin verran heikompi kuin suomalaismiehillä keskimäärin. Myös LEL- alojen työntekijöiden sairastavuus oli muiden suomalaisten sairastavuutta korkeampi. Kolmen vuoden seurannassa terveyden huonontuminen näkyi nimenomaan rakennustyötekijöiden vastauksissa. Tuki- ja liikuntaelinoireet sekä stressi olivat edelliseen kyselyyn verrattuna lisääntyneet kaikilla aloilla, erityisesti rakennusalalla. Tuki- ja liikuntaelinoireista olivat yleisimmät niska- ja hartiaseudun oireet. Tavanomaisimmat stressioireet olivat tutkimuksen mukaan nukahtamisvaikeudet ja heräileminen. Lähes viidenneksellä vastanneista oli ollut tällaisia unihäiriöitä. Alojen välillä oli hyvin vähän eroja stressioireiden kokemisessa. Rakennusalalla kuitenkin lähes neljännes työntekijöistä koki ylirasittuneisuuden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Koetussa työkyvyssä ei muutoksia Myös LEL-alojen työntekijöiden kokema työkyky oli alhaisempi kuin suomalaisten yleensä. Tosin vain 5 % arvioi sen aivan huonoksi. Satama- alalla oli tapahtunut muutosta parempaan päin. Myös työnantajat kokevat kiireen lisääntyneen Myös reilu 1000 työnantajaa sai työterveystutkimuksen kyselylomakkeen ja heistä 43 % palautti sen. Yritykset olivat pääasiassa pieniä ja toimineet LEL-aloilla keskimäärin 13 vuotta. Työnantajilta kysyttiin yrityksen työolojen ja niissä tapahtuneiden muutosten lisäksi työsuojeluun, työtapaturmiin sekä työterveyshuoltoon liittyviä asioita. Työnantajia pyydettiin myös arvioimaan työntekijöidensä työkykyä sekä sitä, minkälaista tukea he kaipaisivat työntekijöidensä työkyvyn ylläpitämiseksi. Työympäristön pahimmiksi haitoiksi työnantajat mainitsivat pölyn, vetoisuuden ja lämpötilan vaihtelut. He arvelivat kuitenkin näiden haittojen vähentyneen. Poikkeuksena olivat kiire ja työn pakkotahtisuus, jotka myös työantajien mukaan olivat lisääntyneet parin viime vuoden aikana. LEL-työnantajista kolmannes arvioi, että heidän työntekijöillään oli jonkin verran tai huomattavasti työuupumusta ja henkistä rasittuneisuutta, vaikeuksia selvitä työn ammatillisista vaatimuksista ja fyysisestä kuormituksesta tai työn organisointiin liittyvistä ongelmista. Toisaalta kuitenkin kaksi kolmesta työnantajasta oli sitä mieltä, ettei heidän työntekijöillään ollut mainittavasti näitä ongelmia. LEL-alojen työnantajat pitivät tutkimuksessa työtapaturmavaaraa vähäisempänä kuin työntekijät. Kuitenkin joka kolmas työnantaja ilmoitti, että viimeisen vuoden aikana yrityksessä oli sattunut ainakin yksi työtapaturma. Riskialtein oli rakennusala. Myös työmatkat olivat vaaratekijä rakennusalalla, jossa työt usein sijaitsevat pitkänkin automatkan päässä. Työnantajien kyselyssä alle 10 työntekijän yrityksiltä noin neljäsosalta puuttui työterveyshuolto. Isommilla yrityksillä asia sen sijaan oli kunnossa. Joka tapauksessa työnantajat toivoivat lisätukea työntekijöidensä työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. LEL-työterveyspäivän aiheena Tilastot ja työterveys 5. helmikuuta järjestetyn perinteisen LEL-työterveyspäivän aiheena oli Tilastot ja työterveys. Esitelmissä paneuduttiin mm. tilastojen hyödyntämiseen tutkimuskäytössä sekä tähän liittyviin tietosuojakysymyksiin. Seminaari oli suunniteltu erityisesti LEL-alojen työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon piirissä toimiville henkilöille sekä työkyvyn ja terveyden tutkijoille ja asiantuntijoille. "Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa mietittäessä keinoja parantaa työntekijöiden työhyvinvointia raskailla LEL-aloilla", korosti ylilääkäri Juhani Juntunen. LEL-työterveyspäivän järjestää LEL Työeläkekassa. LEL hoitaa vuosittain170 000 rakennus-, metsä-, maatalous- ja satama-alan työntekijän työeläketurvaa. Eläkkeensaajia LEL:n piiriin kuuluu noin 150 000. Heille maksettiin eläkkeitä 670 miljoonaa euroa vuonna 2001. Julkaisu Juntunen J., Rytkönen H., Ahola B., Hänninen K., Lindborg P.: Työterveystutkimus. Työolot, terveys ja työkyky rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama- alalla (3T-tutkimus). LEL Työeläkekassan julkaisuja 40:2002. Helsinki 2003. Lisätiedot Juhani Juntunen, ylilääkäri, LEL Työeläkekassa, puh. 010 55 33 324 tai juhani.juntunen@lel.fi Helena Rytkönen, tutkija, LEL Työeläkekassa, puh. 010 55 33 319 tai helena.rytkonen@lel.fi Tilaukset www.lel.fi, Palvelut, Esitteet Helena Rytkönen, tutkija, LEL Työeläkekassa, puh. 010 55 33 319 tai helena.rytkonen@lel.fi ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/02/05/20030205BIT00650/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/02/05/20030205BIT00650/wkr0002.pdf