Matkustamista ja kuljetuksia tuetaan yli 2 miljardilla vuosittain

Liikennejärjestelmän toimintaan vaikuttaa merkittävä määrä sekä suoria että verotukia , selviää Liikenneviraston juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Tukien kokonaisarvo on yhteensä yli 2 miljardia euroa vuodessa. Verotukien vuoksi saamatta jäävien valtion ja kuntien verotulojen määrä on suurempi kuin valtion ja kuntien menoja lisäävät suorat tuet. Lähes kaikki tuet kohdentuvat matkustamiseen tai kuljetuksiin.

"Liikennejärjestelmän tuet"-tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa muodostettu kokonaiskuva liikenneinfrastruktuureihin, ajoneuvojen hankintaan ja omistamiseen sekä matkustamiseen kohdistuvista suorista taloudellisista tuista ja verotuista. Tarkastelun pääpaino on valtion myöntämissä tuissa, mutta mukana on myös kuntien myöntämiä tukia.

Tieliikenteen osuus 80 prosenttia

Kaikkia liikennemuotoja tuetaan, mutta tieliikenteen osuus on yli 80 % liikennejärjestelmän suorista tuista ja verotuista. Tätä osittain selittää, että tieliikenteen osuus henkilöliikennesuoritteesta on noin 90 % ja tavaraliikenteessäkin noin 65 %. Merkittävimmät tukien muodot ovat polttoaineverotukseen kohdistetut verotuet, julkisen liikenteen suorat tuet sekä yksityisautoilun ja julkisen liikenteen käytön verotuet.

Autoliikenteen verotuet on merkittävä tukityyppi. Vaikka yksityisautoilu ja raskas liikenne ovat voimakkaasti verotettuja, kohdistuu niihin myös verotukia. Eniten tukia kohdentuu kuitenkin julkiseen liikenteeseen, kuten linja-auto- ja taksiliikenteeseen. Tuet ovat lakisääteisiä ja kaikista valtion myöntämistä tuista päättää eduskunta.

Kustannusvastaavuustarkasteluista nähdään, että tieliikenteen verotuksen yleisesti suureksi mielletty ylijäämä kääntyy alijäämäksi, kun tarkasteluun lisätään infrastruktuurikulujen ja ulkoisten kustannusten ohella tieliikenteeseen kohdentuvat tuet. Suurin alijäämä syntyy rautatieliikenteessä, jossa ratamaksun ja -veron tuotot kattavat vain noin 13 % radanpidon kustannuksista.

Vesiliikenteen samoin kuin ilmaliikenteen polttoaineiden verottomuus nousee verotuen muotona harvoin esille. Verovapauksien valtiontaloudellinen merkitys on kuitenkin kaiken kaikkiaan suuri. Ahvenanmaan kautta kulkevan matkustaja-alusliikenteen verovapaa myynti sekä verovapaa myynti EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa lentoliikenteessä, ovat merkittävimmät tuet, joita ei tutkimuksessa ollut mahdollista arvioida.

Tuet oleellinen osa liikennepolitiikkaa

Tulevaisuudessa ainakin julkisen liikenteen tuet lisääntyvät, koska matkakustannusten korvausten tarve kasvaa esimerkiksi ikääntymisen ja palvelujen keskittämisen vuoksi. Lisäksi tukien avulla pyritään parantamaan julkisen liikenteen suosiota. Verotukien mahdollinen lisääntyminen liittyy muun muassa työssäkäyntimatkojen pitenemiseen sekä tieliikenteen bioperäisten polttoaineiden yleistymiseen. Toisaalta dieselöljyn verotukea on jo alettu pienentää ja sama kehityssuunta saattaa jatkua EU:n veroharmonisoinnin myötä.

Selvityksessä nostetaan esille jatkotutkimustarpeina mm. suorien ja verotukien tehokkuuden arviointi, tukien vaikuttavuuden arviointi suhteessa liikennepoliittisiin tavoitteisiin sekä yleisemmin tukien vaikutusten ja perusteiden kriittinen arviointi.

Tehdyt uudenlaiset kustannusvastaavuuslaskelmat avaavat myös uusia näkökulmia liikenteen hinnoittelun ja liikennejärjestelmän rahoituksen tarkasteluun.

Selvityksen tarkoituksena on esittää liikennejärjestelmän tuet ottamatta kantaa tukien perusteisiin tai niiden tehokkuuteen. Osa tarkastelluista tuista on saatu suoraan toteumatiedoista, osa on laskennallisia.

Lisätietoja: liikenne-ekonomisti Anton Goebel, p. 020 637 3904

Stöd för över 2 miljarder euro årligen för resor och transporter

Trafikverkets färska undersökning visar att trafiksystemets funktion påverkas av ett anmärkningsvärt antal direkta stöd och skattestöd. Stödens totala värde är sammanlagt 2 miljarder euro per år. Bortfallet av statens och kommunernas skatteintäkter p.g.a. skattestöden är större än statens och kommunernas utgifter för de direkta stöden. Nästan alla stöd inriktas på resor eller transporter.

I undersökningen "Liikennejärjestelmän tuet" (Stöd för trafiksystemet) har man för första gången skapat en helhetsbild av de direkta ekonomiska stöden och skattestöden som allokeras till trafikens infrastruktur, anskaffning och ägande av fordon samt resor. I undersökningen ligger tonvikten på stöd som beviljas av staten, men stöd som kommunerna beviljar har också inkluderats.

Vägtrafikens andel är 80 procent

Alla trafikslag erhåller stöd, men vägtrafikens andel är över 80 procent av de direkta stöden och skattestöden för trafiksystemet. Detta förklaras delvis av att vägtrafikens andel av persontrafikprestationerna är omkring 90 procent och omkring 65 procent av godstrafiken. De viktigaste stödtyperna är skattestöden som allokeras för bränsleaccisen, de direkta stöden för kollektivtrafiken samt skattestöden för privatbilismen och kollektivtrafiken.

Skattestöden för biltrafiken är en viktig stödtyp. Även om privatbilismen och den tunga trafiken är hårt beskattade, så åtnjuter de också skattestöd. Mest stöd allokeras ändå till kollektivtrafiken, såsom buss- och taxitrafiken. Stöden är lagstadgade och riksdagen fattar beslut om alla stöd som staten beviljar.

Kostnadsmotsvarighetsanalysen visar att överskottet för vägtrafiken, som man upplevt vara stort, uppvisar ett underskott då man förutom kostnaderna för infrastrukturen och de yttre kostnaderna också beaktar stöden för vägtrafiken. Det största underskottet uppstår inom järnvägstrafiken där intäkterna från banavgifterna och -skatterna endast täcker omkring 13 procent av banhållningskostnaderna.

Det skattefria bränslet för sjötrafiken och för lufttrafiken lyfts sällan fram som skattestöd. Skattebefrielsernas statsfinansiella betydelse är i alla fall betydande. Tax-free-försäljningen inom passagerartrafiken via Åland och i flygtrafiken utanför EU är de viktigaste stöden som det inte var möjligt att beräkna i undersökningen.

Stöden utgör en väsentlig del av trafikpolitiken

I framtiden kommer åtminstone stöden för kollektivtrafiken att öka, eftersom behovet av att ersätta resekostnader ökar p.g.a. samhällets åldersstruktur och för att tjänsterna centraliseras. Därtill strävar man till att göra kollektivtrafiken attraktivare med hjälp av stöd. Den potentiella ökningen av skattestöden beror bl.a. på att arbetsresorna blir längre samt på att användningen av biobränslen blir allt vanligare i vägtrafiken. Däremot har man redan börjat minska skattestödet för dieselolja och samma utvecklingstrend kan fortsätta i och med skatteharmoniseringen inom EU.

I utredningen framhåller man behovet av tilläggsundersökningar bl.a. för att bedöma hur effektiva de direkta stöden och skattestöden är, för att bedöma stödens effektivitet i förhållande till de trafikpolitiska målen samt i allmännare bemärkelse behovet av en kritisk analys av stödens inverkan och grunderna för bedömningen.

De nya kostnadsmotsvarighetskalkylerna som uppställts öppnar också nya perspektiv för prissättningen av trafiken och för en analys av trafiksystemets finansiering.

Målet med undersökningen är att presentera stöden för trafiksystemet utan att ta ställning till grunderna för stöden eller deras effektivitet. En del av informationen gällande stöden har erhållits direkt som faktiska uppgifter, en del av uppgifterna är kalkylmässiga.

Ytterligare information: trafikekonom Anton Goebel, tfn 020 637 3904

Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. www.liikennevirasto.fi.

Trafikverket möjliggör fungerande, effektiva och trygga resor och transporter. www.trafikverket.fi