Mustikkaa vientiin ennätysmäärä vuonna 2015
Vuonna 2015 saatiin ennätyksellinen mustikkasato, vaikka alkukesän kylmyys viivästyttikin marjojen kypsymistä. Kaiken kaikkiaan mustikkaa kerättiin myyntiin 7,2 miljoonaa kiloa, joka on yli miljoona kiloa enemmän kuin edellisenä vuonna. Puolet koko mustikkasadosta poimittiin Itä-Suomessa.
Mustikkasadosta riitti vientiinkin ennätysmäärä, 5,6 miljoonaa kiloa. Tärkeimmät mustikan vientimaat olivat Ruotsi (2,7 miljoonaa kiloa) ja Kiina (2,3 miljoonaa kiloa). Mustikkaa myös tuotiin maahan 2,2 miljoonaa kiloa, josta valtaosa Ruotsista.
Myös puolukkaa tuli myyntiin runsaasti, lähes 10 miljoonaa kiloa. Määrä oli yli kolminkertainen edellisen vuoden heikkoon satoon verrattuna (2014: 3 miljoonaa kiloa). Parhaat puolukkamaastot olivat Länsi-Suomen alueella. Puolukkaa vietiin 1,6 miljoonaa kiloa, josta lähes koko määrä Ruotsiin.
Lakkasato oli keskinkertainen ja myyntiin lakkaa poimittiin 160 000 kiloa. Muita luonnonmarjoja kerättiin myyntiin vähäisiä määriä. Karpaloita poimittiin 23 000 kiloa.
Luonnonmarjojen poiminta tuotti tuloja yhteensä 21,5 miljoonaa euroa. Itä-Suomen osuus poimintatulosta oli 38 %, Länsi-Suomen 35 %, Oulun seudun 16 % ja Lapin 11 %. Marjakaupan ykkönen oli puolukka 10,3 miljoonan euron poimintatulolla.
Sienisato heikko
Luonnonsienisato oli vuonna 2015 erittäin heikko. Vientisienenä tärkeää herkkutattia tuli myyntiin vain 62 000 kiloa, joka on alle viidesosa vuoden 2014 sadosta. Herkkutatin satokausi oli lyhyt, vain 2–3 viikkoa.
Tärkeintä suolattavaa sientä, haaparouskua poimittiin myyntiin vain 68 000 kiloa. Kangasrouskumäärä jäi 9 000 kiloon. Kantarelli oli hyvälaatuista, mutta sato jäi vähäiseksi. Suppilovahveroa esiintyi vasta myöhään syksyllä. Keväistä korvasientä tuli myyntiin 12 000 kiloa. Kaikkien muiden paitsi korvasienen kilohinta nousi edellisvuodesta. Luonnonsienistä kertyi poimintatuloa vain 400 000 euroa, josta Itä-Suomen osuus oli 78 %.
Luomumarjojen määrä väheni
Kuten jo monena aikaisempana vuonna, myös vuonna 2015 saapui suuri joukko marja-alan yrittäjien kutsumia ulkomaisia poimijoita keräämään luonnonmarjoja. Ulkomaiset poimijat keräsivät 86 % myyntiin tulleista luonnonmarjoista. Heidän panoksensa marjojen keräämisessä on merkittävä, sillä kotimaisia myyntipoimijoita ei ole tarpeeksi tällaisten myyntimäärien saamiseksi. Talteenotto tehostuu ja metsiin jää vähemmän marjoja pilaantumaan.
Lapissa on eniten sertifioituja luomukeruualueita. Nyt siellä oli edellisvuotista heikommat sadot. Luomumustikan määrä väheni huomattavasti edellisestä vuodesta: vuonna 2015 luomumustikkaa poimittiin myyntiin 1,3 miljoonaa kiloa, kun määrä edellisvuonna oli yli 3 miljoonaa kiloa. Yritykset ostivat samalla kilohinnalla sekä tavallisen roskaisen että roskaisen luomumarjan. Luomupuolukan määrä pysyi lähes ennallaan edellisvuodesta ja luomulakan määrä kasvoi hieman.
Tiedot perustuvat luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomäärätutkimukseen vuodelta 2015 (MARSI-tutkimus). Tutkimuksen luvuista puuttuvat monenlainen suoramyynti, osa torikaupasta ja kotitarvepoiminta. Tutkimuksen on tehnyt Suomen Gallup Elintarviketieto Oy ja tilannut Maaseutuvirasto.
Lisätietoja Maaseutuvirastosta:
Ylitarkastaja Lea Anttalainen
0295 31 2423
etunimi.sukunimi(at)mavi.fi
MARSI 2015 -tutkimuksen liitteet
Maaseutuvirasto toimeenpanee viljelijätukia, maaseudun yritys- ja hanketukia sekä markkinatukia asiakaslähtöisesti ja hallinnon palveluja kehittäen. Ohjaamme, neuvomme ja koulutamme asiakkaitamme palvelevia ELY-keskuksia, kuntien yhteistoiminta-alueita ja Leader-ryhmiä. Vastaamme Suomen kansallisten tukien ja EU:n maataloustukirahaston ja maaseuturahaston varojen käytöstä ja toimimme Suomen maksajavirastona. Hallinnoimme vuosittain yli kahden miljardin euron arvosta EU- ja kansallisia tukia.
Avainsanat: