25 % lapsista päihde- tai mielenterveysongelmaisissa kodeissa –varsinaissuomalaiset kansanedustajaehdokkaat lisäisivät tukea

Joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa päihde- ja/tai mielenterveysongelma. Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n (VSLJ) kysely osoittaa, että kansanedustajaehdokkaat olisivat valmiita lisäämään tukea lapsille ja nuorille.

VSLJ tekee työtä, jotta lasten ja lapsiperheiden ahdinko tulee näkyväksi ja ymmärretyksi. Toiminnanjohtaja Miia Hännisen mukaan tulevien eduskuntavaalien tulisi olla lapsivaalit, joissa eriarvoistumisen katkaisemiseksi keskiöön tulisi nostaa lapsi- ja perhepolitiikka.

- Seuraavan hallituksen johtamassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamishankkeessa pitää pystyä nostamaan vahvemmin esille sosiaalipalvelut. Huomioita pitäisi kiinnittää erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluiden turvaamiseen, Hänninen sanoo.

Lasten ja perheiden asioiden esille nostamiseksi VSLJ toteutti varsinaissuomalaisille eduskuntavaaliehdokkaille kyselyn, jolla kartoitettiin sitä, miten tärkeäksi he kokevat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kysymykset. Kyselyyn vastasi 70 ehdokasta 12 puolueesta. Varsinais-Suomessa on yhteensä 191 eduskuntavaaliehdokkaita 19 eri puolueesta tai ryhmittymästä.

Kysymykset keskittyivät lapsiköyhyyteen, lasten ja nuorten osallisuuteen ja turvallisuuteen sekä varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kysymyksissä oli huomioitu lapsen oikeudet, joita Suomi on velvoitettu toteuttamaan YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti.  

Lapsiperheiden tukeminen on paras tapa ehkäistä huono-osaisuutta

Ehdokkaat ovat yksimielisiä siitä, että lapsiperheiden tukeminen on paras tapa ehkäistä huono-osaisuuden kierrettä yhteiskunnassa: 89 % vastaajista oli täysin samaa mieltä ja 11 % jokseenkin samaa mieltä.   

- Yksimielisyys osoittaa, että lapsiin sijoittaminen ymmärretään järkevimmäksi ratkaisuksi. Eriarvoistuminen on yhteiskuntamme suurimpia uhkia. Jos asiaa tarkastelee pelkästään talouden kestävyyden kannalta, on entistä tärkeämpää pitää kaikki mukana. Parhaiten se tehdään panostamalla lapsiin ja perheisiin, Hänninen kertoo.

Lapsia suojeltava paremmin seksuaaliselta väkivallalta

Ehdokkaat olivat erittäin yksimielisiä myös siitä, että seksuaalisen väkivallan lapsiuhreille tulee perustaa valtakunnallisesti tukikeskuksia ja tarvitaan ohjeistus siitä, miten lapsia ja heidän perheitään tuetaan sekä rikostutkinnan aikana että sen jälkeen. Vastaajista 93 % oli täysin samaa mieltä ja 7 % jokseenkin samaa mieltä.

- Toivon, että seuraavan eduskuntavaalikauden aikana Suomeen perustetaan valtakunnallisesti Seri-tukikeskuksia seksuaalisen väkivallan lapsiuhreille ja että saamme valtakunnallisen, tutkittuun tietoon perustuvat ohjeistuksen uhrien ja perheiden tukemiseen, toteaa Hänninen.    

Näkemyseroja subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta ja maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta

Eniten hajontaa vastauksissa oli subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Ehdokkailta kysyttiin tulisiko se palauttaa koskemaan kaikkia lapsia ilman rajoituksia. Ehdokkaista 61 % oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä, 23 % jokseenkin samaa mieltä ja 16 % jokseenkin eri mieltä.

- Vastausten hajonta kertoo mielestäni siitä, että kaikilla ehdokkailla ei ole ymmärrystä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen vaikutuksista. Sillä turvataan yhdenvertaisuutta ja tuetaan lapsen ja perheen hyvinvointia. Jos vanhempi haluaa tuoda lapsen päivähoitoon, se on silloin lapsen etu, Hänninen sanoo.

69 % vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että toisen asteen koulutuksen tulisi olla maksutonta. Jokseenkin samaa mieltä oli 24 % vastaajista ja 6 % jokseenkin eri mieltä.

Ehdokkaiden avoimissa vastauksissa korostui yksi asia ylitse muiden: yhdenvertaisuus, jota maksuton toisen asteen koulutus tukee. Lisäksi useampi ehdokas mainitsi, että oppimateriaalien ja -välineiden tulisi olla maksuttomia ja oppivelvollisuus tulisi laajentaa koskemaan myös toista astetta. Osa ehdokkaista koki, että yhdenvertaisella koulutuksella on myös erittäin tärkeä rooli syrjäytymisen ehkäisemisessä.    

Politiikan vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin ei tunneta riittävästi

Vastaajat pitivät lapsivaikutusten arviointia sekä lasten kuulemista päätöksenteossa tärkeänä: 64 % oli täysin samaa mieltä ja 33 % jokseenkin samaa mieltä. Miia Hänninen pitää tulosta hienona, sillä se kertoo siitä, että asian tärkeys on ymmärretty.

- Hienoa, että ehdokkaat kannattavat tätä. Lapsivaikutusten arvioinnilla saadaan pohja tietojohtamiselle, jolloin voidaan myös arvioida päätöksien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksia, kertoo Hänninen.   

Kyselyyn vastanneet puolueittain.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Miia Hänninen

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

miia.hanninen(at)vslj.fi

p. 044 5355 131

Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

VSLJ kokoaa yhteen 38 alueella toimivaa järjestöä, jotka työllään edistävät lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Näissä järjestöissä työskentelee yli 600 ammattilaista ja niillä on yli 3 000 vapaaehtoista. VSLJ on asiantuntija-, kumppanuus- ja vaikuttajajärjestö, jonka tarkoituksena on seurata ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia Varsinais-Suomessa sekä edistää lastensuojelujärjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa. Lisäksi yhdistys edistää jäsenjärjestöjen sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä.

Avainsanat: