Kansainvälinen laatututkimus: suomalaisyrityksillä parannettavaa asiakasrajapinnassa

Report this content

Suomalaisorganisaatiot ovat lisänneet panoksiaan laatuun, mutta kansainväliset kilpailijat menevät ohi asiakastiedon hyödyntämisessä, laadun taloudellisten vaikutusten mittaamisessa ja toimittajaverkkoon liittyvien riskien hallinnassa. Tämä selviää American Society for Quality:n laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta.

ASQ Global State of Quality Research 2016 -tutkimus selvitti muun muassa laadun strategista merkitystä, laatujohtamisen roolia, laadun mittaamista, laatutyökalujen käyttöä sekä laatukoulutusten määrää ja laatuosaamista 65 eri maassa. Tulokset Suomen osalta eivät ole juurikaan kehittyneet kolmen vuoden takaisesta ensimmäisestä tutkimuksesta.

– Suomalaisyritykset kertovat lisänneensä panoksia laatuun, mutta tutkimuksen perusteella panosten kohdistaminen tapahtuu insinöörilähtöisesti. Asiakasrajapinnan kuuntelu, laadun taloudellisten vaikutusten mittaaminen, Big Datan hyödyntäminen ja toimittajaverkostojen hallinta, näissä suomalaisyrityksillä olisi eniten parannettavaa, kommentoi Suomessa tutkimusta koordinoineen Suomen Laatuyhdistys ry:n toimitusjohtaja Tani Järvinen.

Huolestuttava tulos on Järvisen mukaan se, että Suomessa vastanneista yrityksistä vain 51 prosenttia seuraa laatutoiminnan suoria taloudellisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä liikevaihtoa tai vähentyneitä kustannuksia, liiketoimintaan. Vastaava luku tutkimuksen luokittelemissa maailmanluokan organisaatioissa on 80 prosenttia.

– Organisaatiomme jäävät kaikilla osa-alueilla systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan, mikä on huolestuttavaa kansallisen kilpailukykymme kohottamisen kannalta. Voisiko kilpailukyvyn kirittämiseksi lisätä KIKE-keskusteluun kansallisen laatuohjelman rakentamisen, kuten esimerkiksi Kiinassa, Järvinen esittää.

Kaikkiaan tutkimukseen osallistui lähes 1700 organisaatiota, joista 101 oli suomalaisia. Tutkimuksen mukaan laatua strategisena voimavarana ja kilpailutekijänä pitävien organisaatioiden osuus maailmalla on kasvanut vuodesta 2013.

– Tämä on myönteinen signaali, joka osoittaa, että organisaatiot eivät enää suhtaudu laatuun pelkkänä viranomaisvaatimusten edellyttämänä asiana tai pakollisena rasti-ruutuun-tapahtumana. Myös Suomessa kehitys on tältä osin varovaisen positiivista, mutta turhan hidasta, Järvinen toteaa.

Lisätietoja

Tani Järvinen, toimitusjohtaja, Suomen Laatuyhdistys ry, 040 844 5767, tani.jarvinen@laatukeskus.fi
Miia Rosenqvist, johtaja, viestintä, Suomen Laatuyhdistys ry, 050 534 4843, miia.rosenqvist@laatukeskus.fi

www.laatukeskus.fi

Keskustelutilaisuus 22.9. – laatututkimuksen 2016 tulokset ja tulevaisuus

Kansainvälisen ASQ Global State of Quality Research -tutkimuksen tulokset ovat Suomen osalta huolestuttavat – tervetuloa keskustelemaan globaalin sekä suomalaisen laadun ja kilpailukyvyn tilasta.

Aika: 22.9.2016 klo 8:30-10:00
Paikka: Keilaranta 14, Life Science Center, Espoo (Ilmoittautuminen vastaanottoon, katutaso. Suomen Laatuyhdistys, 3 krs.)
Ilmoittautumiset: miia.rosenqvist@laatukeskus.fi

Avainsanat:

Pikafaktat

Suomalaisorganisaatiot jäävät systemaattisessa laadun kehittämisessä jälkeen ulkomaisista kilpailijoistaan.
Tweettaa