Kansainvälinen tutkimus: Suomi kuuluu maailman laatujohtajiin, mutta tietyillä osa-alueilla jäämme kauas kärjestä
Suomi sijoittui yhdeksänneksi kansainvälisessä The World State of Quality (WSQ) -tutkimuksessa, joka listasi paremmuusjärjestykseen 110 maata muun muassa tutkimuksen, koulutuksen, terveyden, kilpailukyvyn sekä innovaatioiden perusteella. Kärkinelikkoon sijoittuivat Sveitsi, Norja, Ruotsi ja Tanska.
Portugalilaisten yliopistojen yhteistyönä toteuttama tutkimus vertaili laajalla mittaristolla maiden organisaatioita, ammattilaisia, tutkimusta, koulutusta, terveyttä, kilpailukykyä, sosiaalista koheesiota, kestävyyttä, innovaatioita ja tyytyväisyyttä. Tutkimuksen ja sen tulosten tavoitteena oli ymmärtää maiden laadullista suoriutumista laajemmalla makrotasolla.
Suomen korkea sijoitus koostui tasaisesta menestyksestä eri mittareissa. Suomi sijoittui pääasiassa kymmenen tai kahdenkymmenenviiden parhaimman maan joukkoon, ja näiden ulkopuolisia sijoituksia oli vain kolmessa mittarissa.
Aivan maailmanluokan kärkeä Suomi oli International Academy for Quality -jäsenten korkeassa määrässä suhteessa väkilukuun sekä matalassa synnytyskuolleisuudessa. Kärkisijoituksista Suomi kilpaili myös mittareissa, joissa mitattiin Shanghai ranking -listalle päässeiden yliopistojen määrää suhteessa maan väkilukuun sekä maailman onnellisuusindeksissä, joka mittaa ihmisten onnellisuutta kuuden eri muuttujan avulla.
Lisäksi Suomi menestyi tutkimuksessa erityisesti innovaatioiden, hyvien liiketoiminnan toteutusmahdollisuuksien, hyvän kilpailukyvyn sekä tasa-arvon ja suhteellisen matalien tuloerojen ansiosta.
Heikkoudet ja kehityskohteet löytyivät ympäristön ja työttömyyden saralta. Suomen heikoimmat sijoitukset mittareissa tulivat ympäristön hyvinvoinnin (sija 95) ja ekologisen jalanjäljen (sija 103) osalta. Lisäksi työttömyysasteen vertailussa Suomi oli vasta sijalla 68.
Tulostaulukossa maat jaettiin viiteen eri ryhmään, joista Suomi kuuluu ensimmäiseen, eli johtavien maiden ryhmään. Kärkiryhmään ylsi eurooppalaisten maiden lisäksi myös Australia. Tutkimuksen yhtenä tuloksena oli päätelmä, jonka mukaan yksikään maa ei pysty olemaan jokaisen mittarin kärjessä tai toisaalta alisuoriutumaan niissä kaikissa.
“Suomen sijoittuminen johtavien maiden ryhmään on tietysti positiivinen uutinen. Suomalaisten organisaatioiden näkökulmasta herää kysymys, ovatko ne pystyneet täysin hyödyntämään maamme tarjoamia mahdollisuuksia kilpailukykynsä kehittämisessä. Viittaan tällä kansainväliseen ASQ-tutkimukseen, jossa Suomi on maailman häntäpäässä organisaatioiden laatuvertailussa,” kommentoi tutkimusta Laatukeskuksen toimitusjohtaja Tani Järvinen.
Tutkimuksen toteuttivat Coimbran yliopisto, Minhon yliopisto sekä Portugalin National Observatory of Human Resources.Vuonna 2017 ensimmäisen kerran toteutettu tutkimus on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle European Quality Scoreboard (EQS) -tutkimukselle, jossa Suomi sijoittui ensimmäiseksi.
Linkit raporttiin
Kaikki 110 maata järjestyksessä
Lue koko tutkimusraportti, tutkimuksessa käytetyt indikaattorit on kuvailtu raportin sivulla 17.
Lisätietoja
Tani Järvinen, toimitusjohtaja, Suomen Laatuyhdistys ry, 040 844 5767, tani.jarvinen@laatukeskus.fi
Miia Rosenqvist, johtaja, viestintä ja tapahtumat, Suomen Laatuyhdistys ry, 050 534 4843, miia.rosenqvist@laatukeskus.fi
Twitter: @laatukeskus
Avainsanat: