Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa: Matkailua ja kaivostoimintaa ei voida sovittaa yhteen Rukalla ja Ylläksellä

Kaivoksia ei tule avata Rukan ja Ylläksen läheisyyteen. Tutkimusten mukaan matkustajat vähentävät merkittävästi matkailua alueille, joiden läheisyydessä on kaivostoimintaa. Kaivos tarjoaa työtä vain rajallisen ajan, mutta turmelee luonnon ja matkailun vähintään vuosikymmeniksi. Kasvava matkailuala tuottaa Rukalla ja Ylläksellä kaikissa olosuhteissa enemmän hyötyä kuin kaivostoiminta. Matkailusta saatavat tulot pysyvät paikkakunnalla ja Suomessa.

Pellervon taloustutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tänään julkistaman tutkimuksen mukaan kaivostoiminnan haitat vaihtelevat alueittain. Tutkimuksen mukaan Kuusamon kaivoksen matkailuille aiheuttamat haitat eliminoivat kaivoksen tuomat hyödyt alueelle, vaikka tarkastelussa olisi vain kaivoksen toiminta-aika. Kun esimerkiksi Juomasuon kaivoksen Kuusamossa on arvioitu toimivan noin 10 vuotta, Rukan matkailukeskus ja luontomatkailu tuovat alueelle tuloja ja työpaikkoja satoja vuosia eteenpäin.

Tutkimus perustuu ympäristövaikutusten arviointiin, joka on saanut rajua kritiikkiä: mm. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on kritisoinut Kuusamon Juomasuon kaivoshankkeen YVA-selvityksen sisältävän merkittäviä ja olennaisia puutteita. Puutteellisesti toteutetun ympäristövaikutusten arvioinnin vuoksi kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset arvioidaan tutkimuksessa pienemmäksi kuin mitä ne todellisuudessa olisivat.

Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu kaivosten ja matkailualan suhdetta vain kaivosten elinkaaren aikana. On huomattava, että matkailu tuo tuloja ja työpaikkoja pitkään kaivoksen sulkemisen jälkeen. Toisaalta kaivostoiminnan haitalliset vaikutukset matkailuun jatkuvat kaivoksen sulkeuduttuakin.

Tutkimuksessa todetaan, että hieman yli puolet Kolarin alueen matkailuyrittäjistä suhtautuu myönteisesti kaivostoimintaan, mikäli kaivoksen ympäristövaikutukset pystytään rajaamaan. On kuitenkin selvää, että ympäristövaikutusten rajaus on mahdotonta. Matkailijat pitävät kaivostoiminnan vaikutuksia luontoon peruuttamattomina.

”Kaivostoiminnalla on kansainvälisesti huono maine. Suomalaisella kaivostoiminnalla ei ole mahdollisuutta maineen korjaamiseen. Lapin matkailu perustuu luontoimagoon, ja matkailijat vähenevät tutkitusti kaivostoiminnan imagohaitan seurauksena. Jo pelkkä kaivoksen avaaminen vähentää ulkomaalaisten matkailijoiden määrää mahdollisista ympäristökatastrofeista puhumattakaan”, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Matkailu on edelleen pitkällä aikavälillä yksi Suomen kasvualoista. Matkailualat työllistävät moninkertaisesti kaivostoimintaan verrattuna. Esimerkiksi Kuusamossa työpaikkojen suhde on 8-9 matkailutyöpaikkaa / 1-2 kaivostyöpaikkaa. Kaivostoiminnan aikajänne on rajallinen ja ala on erittäin suhdanneherkkä. Matkailualat sen sijaan tarjoavat työtä vuosisadoiksi. Myös matkailun palkka- ja verotulot pysyvät paikkakunnalla. Esimerkiksi Kuusamossa kaivostoiminnan palkkatuloista 45 % ja verotuloista 45 % prosenttia päätyisi Kuusamon ulkopuolelle.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Timo Lappi, 040 734 5549

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu- ja ravintola-alan elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 400 jäsentä, joilla on 6 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 60 000 henkilöä.