TAKin tutkimus: Venäjän viisumivapaus loisi Suomeen yli 12 000 työpaikkaa

Report this content

Suomen ja Venäjän välisellä viisumivapaudella olisi ennakoituakin suuremmat taloudelliset vaikutukset. Venäläisten matkailijoiden määrä kaksinkertaistuisi ja rahankäyttö Suomessa vähintään kolminkertaistuisi sekä yöpymiset nelinkertaistuisivat. Samalla kasvaisivat liikennerikkomusten ja muiden pienten rikosten määrä. Kasvu tuottaisi haasteita myös raja-asemien läpäisykapasiteetille.

Viisumivapaus lähes tuplaisi Moskovassa, Pietarissa ja Leningradin alueella asuvien venäläisten matkat Suomeen. Viime vuonna venäläiset tekivät Kaakkois- ja Etelä-Suomen raja-asemien kautta maahan noin neljä miljoonaa matkaa.  Viisumivapaus kasvattaisi varovaisimmankin arvion mukaan matkamäärän vähintään 7,1 miljoonaan. Luvut selviävät Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin matkustuskäyttäytymistä 4000 henkilön haastattelututkimuksella.

”Viisumivapaus kasvattaisi merkittävästi valtion verotuloja ja työpaikkoja. Venäläisten matkailijoiden määrän lisääntyminen loisi yli 12 000 uutta kokoaikaista työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden toimialoille”, toteaa TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkka.

Venäläismatkailijat jättäisivät viisumivapauden myötä Suomeen vähintään reilut kolme miljardia euroa. Matkailutulon määrä kasvaisi näin yli 2 miljardilla eurolla. Rahankäyttö tuoteostoihin tulisi yli kaksinkertaistumaan ja palveluihin yli viisinkertaistumaan. Kyselytutkimuksen perusteella venäläisten yöpymisten määrä vähintään nelinkertaistuisi nykyisestä 2,6 miljoonasta yöstä 11,4 miljoonaan. Suomen nykyinen majoituskapasiteetti olisi riittämätön erityisesti sesonkikausien aikana. Viisumivapaudesta johtuva kasvu olisi suurinta Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla.

Viisumivapauden myötä etenkin matkat Moskovasta Suomeen lisääntyisivät. Sen sijaan matkailu rajan lähialueilta ei todennäköisesti kasvaisi merkittävästi. Juna- ja lentomatkojen määrä moninkertaistuisi ja näillä kulkuneuvoilla matkustavien osuus kasvaisi. Kolme neljäsosaa matkoista tehtäisiin jatkossakin autoilla.

Viisumivapauden myötä liikennerikkomukset ja muut pienet rikokset todennäköisesti lisääntyisivät, sillä uhka viisumin menetyksestä poistuisi. Sen sijaan esimerkiksi omaisuusrikoksiin Suomessa syyllistyneiltä voi tulevaisuudessakin estää maahanpääsyn käännytyspäätöksillä. Viisumivapaus aiheuttaisi haasteita myös rajojen läpäisykapasiteetille.

Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat Matkailun edistämiskeskus MEK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Kaupan liitto, VR, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson liitot, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan poliisilaitos ja Metsähallitus. EU ja Venäjä neuvottelevat viisumivapauden toteuttamisesta. Viisumitta voisi optimististen arvioiden mukaan matkata jo vuonna 2018.

Liite: Viisumivapaustutkimuksen yhteenvetoraportti: 00 Viisumivapauden vaikutukset - Yhteenvetoraportti

Lisätietoja: Pasi Nurkka, TAK Oy: 040 5055 903, Antti Honkanen, Itä-Suomen yliopisto: 050 525 9827,
Timo Lappi, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa: 040 734 5549,
Jaana Kurjenoja, Kaupan liitto: (09) 1728 134, Riitta Piistari, VR Matkustajaliikenne: 040 862 1728,
Jyrki Karhula, Kaakkois-Suomen ELY-keskus: 0400 691724, Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto: 0407236760, Kymenlaakson liitto, Ari Pietarinen: 0500 677 286, Marjo Wallenius, Etelä-Karjalan liitto: 040 8240 915

Avainsanat: