Kantar: Parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän tarkka ero on edelleen epäselvä lähes puolelle suomalaisista
Vain hieman yli puolet (56 %) suomalaisista kertoo tietävänsä tarkalleen, mikä on elintarvikkeiden parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän ero. Tietoisuus päivämäärien eroista on pysynyt täysin samana vuoden takaisesta tutkimuksesta. Kymmenesosan kaikesta ruokahävikistä arvioidaan liittyvän päiväysmerkintöjen epäselvyyteen. Tällä viikolla vietetään jälleen valtakunnallista Hävikkiviikkoa.
Elintarvikepäiväysten tarkka ero on kaikkein selkein 20–39-vuotiaille (64 %). Naisille (63 %) ero päiväysmerkinnöissä on selkeämpi kuin miehille (50 %). Hävikkiverkkokauppa Matsmartin markkinatutkimusyritys Kantar TNS:llä teettämään kyselytutkimukseen osallistui 1042 suomalaista tämän vuoden toukokuussa.
Euroopan komission arvion mukaan jopa 10 % EU:n 88 miljoonan tonnin vuotuisesta ruokahävikistä liittyy jollain tapaa päiväysmerkintöihin. Siksi komissio tutkii parhaillaan, millä keinoin päiväysmerkintöjä ja niiden tarkoitusta voitaisiin selkeyttää kuluttajille.
“Tärkeintä olisi muistaa, että parasta ennen -päiväys on vain valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää ominaisuutensa. Lähes kaikki ruoka ja juoma on vielä parasta ennen -päiväyksen jälkeen täysin hyvää syötäväksi ja juotavaksi”, muistuttaa Matsmartin toimitusjohtaja ja perustaja Karl Andersson.
Esimerkiksi Matsmart on omien tuotemerkkiensä pakkauksissa pyrkinyt visualisoimalla kertomaan, että omiin aisteihin kannattaa luottaa. Samaa kehityssuuntaa toivotaan muiltakin toimijoilta.
“Koska parasta ennen -päiväyksessä kyse ei ole ruoan turvallisuudesta samalla tapaa kuin viimeisessä käyttöpäivän kohdalla, tietoisuutta parasta ennen -päiväyksestä kannattaa edelleen lisätä. Otamme ilolla vastaan Euroopan komission aloittamat selvitykset siitä, miten päiväysmerkintöjä voitaisiin parantaa ja selkeyttää. Olemme myös pyrkineet tuomaan omissa private label -tuotteissa esille sen, että kannattaa aina silmäillä, haistaa ja maistaa tuotetta, ennen kuin on heittämässä sitä pois ohittuneen parasta ennen -päiväyksen takia. Kaikilla ruokajärjestelmän osapuolilla on vielä työtä tehtävänä, jotta tavalliset kuluttajat voisivat paremmin tunnistaa eri päiväysmerkintöjen erot", jatkaa Karl Andersson.
Suomalaisten kotitalouksien ruokahävikki on jopa 100 miljoonaa kiloa vuodessa.
Lähteet:
- Euroopan komission selvitystyöstä.
- Tutkimuskysymys ja vastaukset
Tiedätkö, mikä on parasta ennen -päiväyksen ja viimeisen käyttöpäivän ero?
| 2021 | 2022 | |
| Ei, en tiedä | 2 % | 2 % |
| En tiedä tarkalleen, mutta minulla on aavistus | 9 % | 10 % |
| Tiedän melko hyvin | 33 % | 31 % |
| Kyllä, tiedän tarkalleen, mikä ero on parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä | 56 % | 56 % |
Lisätiedot ja koko tutkimus:
Jukka Harjunen
tel:0400200003
jukka.harjunen@reachfinland.fi
Matsmartista:
Matsmart myy verkkokaupassaan tavarantoimittajien jäännöseriä, jotka muutoin saattaisivat päätyä hävikkiin esimerkiksi esimerkiksi lyhyiden parasta ennen -päiväysten tai pakkausten vaihtumisen johdosta. Viime vuonna Matsmartin asiakkaat neljässä maassa pelastivat yhteensä yli 20 000 tonnia ruokaa, millä oli 14 311 CO2e-tonnin nettopositiivinen vaikutus ympäristöön.