Kuusi myyttiä säilykkeistä – ja miten vähentää hävikkiä niiden avulla

Ruoalla on suuri vaikutus ympäristöön ja monet haluavat tehdä kestäviä valintoja ostaessaan ruokaa. Kantarin tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta (63 %) suomalaisesta miettii ainakin joskus ympäristöasioita ostaessaan päivittäistavaroita. Siksi Matsmart haluaakin nostaa esiin säilykkeet, jotka ovat edullisia, hävikin vähentämisen kannalta järkeviä valintoja ja todellisuudessa myös ravintorikkaita vaihtoehtoja tuoretuotteille.

Ruokasäilykkeet säilyvät yleensä pitkään, jolloin hävikkiä on helpompi välttää. Mutta säilykkeisiin usein liitetään myös huonompi laatu ja maku. Muun muassa nämä myytit Matsmart haluaisi murtaa ja todistaa, miten säilykepurkissa tai pahvipakkauksessa oleva ruoka voi olla sekä maistuvaa että samaan aikaan myös yksinkertainen tapa syödä kestävästi.

Ruokahävikillä on suuri ympäristövaikutus Suomessa. On jo melko hyvin tiedossa, että henkeä kohti tuotamme kotitalouksissa noin 20–25 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Monet ovat jo oppineen esimerkiksi silmäilemään, haistamaan ja maistamaan ruokatuotteita ennen pois heittämistä, sen sijaan, että vain nojaisimme parasta ennen -päiväyksiin. Olemme myös oppineet tekemään vaikkapa keittoja tai pataruokia tähteistä.

“Yhä useampi on ottanut ruokahävikin vähentämisen osaksi arkea ja haluamme antaa vinkkejä siihen, miten tehdä järkeviä valintoja ja suunnitella ruokaostoksia entistäkin paremmin turhan hävikin välttämiseksi”, kertoo Matsmartin Michaela Böckelman.

Suuri osa hävikkiin päätyvästä ruoasta on tuoretuotteita, joiden osalta suunnitelmallisuus on kaikkein tärkeintä, jotta ruoka ei ehdi vanheta vaikkapa viimeisen käyttöpäivän umpeuduttua tai hedelmien pilaannuttua. Erinomainen vaihtoehto tuoreille hedelmille ja vihanneksille on ostaa ne säilykkeenä.

Matsmart – joka myy netissä muun muassa ylijäämätuotteita – on kerännyt kuusi säilykkeisiin liitettyä myyttiä, joiden murtaminen on nyt paikallaan.

“Säilykkeisiin liitetään vahvoja ennakkoasenteita. Mieleen voi tulla vaikkapa 80-luvun sikanautapurkit. Moni ajattelee, että säilykkeisiin laitetaan kaikki ne asiat, mitä ei muuten saada myytyä – tai muuten vaan huonolaatuiset raaka-aineet. Tämä ei voi kuitenkaan voisi olla kauempana totuutta! Me Matsmartilla haluamme, että säilykkeistä tehdään uusia arjen sankareita, joita yhdistää pitkä säilyvyys ja järkevät pakkauskoot”, jatkaa Böckelman.

Kuusi myyttiä säilykkeistä

1. Heikko ravintosisältö. Osa ajattelee, että säilykkeiden ravintosisältö olisi tuoretuotteita heikompaa. Säilötyissä vihanneksissa voi olla yhtä hyvä tai jopa parempi ravintosisältö kuin tuoreissa. Esimerkiksi tomaattipyreessä on erittäin paljon antioksidanttia lykopeenia ja muita hyödyllisiä ainesosia, ja voi siten olla hyödyllisempi vaihtoehto tuoretomaateille, jotka sisältävät pääosin vettä.
2. Valmistettu ruoan sivutuotteista ja ylijäämistä. Ravitsevuuden lisäksi moni on epäileväinen säilykkeen sisällöstä. Vanhoissa kertomuksissa on toistettu, että säilykkeissä käytettäisiin niitä osia ruoasta, jotka eivät muuten kelpaa myytäväksi. Tämä ei pidä paikkansa. Jotta ruokaa voi säilöä, tulee ruoan olla laadukasta.
3. Ei maistu miltään. Yleinen ennakkoluulo on, ettei säilykeruoka maistu miltään, tai että ne maistuvat vähemmän kuin tuoreena syötynä. Usein asia on juuri päinvastoin, koska hedelmien ja vihannesten on annettu rauhassa kypsyä ennen keruuta ja säilömistä.
4. Vaikea valmistaa. Ruoan valmistaminen ei ole sen vaikeampaa säilykkeillä, vaikka esimerkiksi salaatteihin sopisi paremmin tuoreet vihannekset. Säilykkeitä voi kuitenkin käyttää muun muassa pataruoissa tai wokeissa, ja siten hyödylliset vihannekset lasketaan mukaan suositeltuun päiväannokseen.
5. Täynnä lisäaineista. Pitää tietyiltä osin paikkansa, että säilykkeissä voi olla paljon suolaa tai sokeria. Se riippuu kuitenkin säilöntätavasta. Kaikki Suomessa käytetyt säilöntäaineet ovat Elintarvikeviraston hyväksymiä ja pysyvät suositusten rajoissa.
6. Haitallisia ympäristölle. Kun puhutaan ympäristön kannalta kestävästä ruoasta, mainitaan usein kuljetukset, pakkaukset tai luomutuotteet. Mutta suurin ilmastovaikutus syntyy ruoan osalta sen valmistuksesta*. Siksi pienempi ruokahävikki on niin tärkeää, jolloin ruokaa ei ole tuotettu turhaan pelkästään kuormittamaan maapalloamme. Säilykkeet kirjaimellisesti säilyvät pitkään ja eivät vaadi niin tarkkaa etukäteissuunnittelua. Kun kaapissa on hyviä peruselintarvikkeita sisältävä säilykevarasto, on pienempi tarve ostaa tuoretuotteita. Siksi hävikki usein myös pienenee. Useat valmistajat myös panostavat ympäristöystävällisiin pakkauksiin, kuten pahvipurkkeihin alumiinisten sijaan.

*https://ourworldindata.org/food-choice-vs-eating-local

Tätä kysyttiin Matsmartin Kantar-tutkimuksessa: Ostaessasi ruokaa ajatteletko ruoan ympäristövaikutuksia?

• Tutkimuksen toteutti markkinatutkimusyritys Kantar, ja sen kohderyhmänä olivat 18–74-vuotiaat suomalaiset.
• Kyselyyn vastattiin sähköisesti, ja siihen osallistui 2014 suomalaista kesäkuussa 2021.