Lähes joka neljäs suomalainen tiedostaa ruokahävikin maailmanlaajuisen ympäristövaikutuksen – ruotsalaiset ja tanskalaiset huomattavasti epätietoisempia asiasta
Tänään vietetään ensimmäistä YK:n kansainvälistä ruokahävikkipäivää – ja päivälle on tarvetta. Matsmartin tilaaman Kantar TNS -tutkimuksen mukaan vain noin joka neljäs (24 %) suomalainen tietää, että ruokahävikin osuus koko maapallon kasvihuonepäästöistä on 8–10 %. Se on käytännössä yhtä paljon, kuin koko vaateteollisuuden osuus CO2-päästöistä.
Suomalaiset ovat kuitenkin huomattavasti tietoisempia ruoan ympäristövaikutuksista, kuin samassa tutkimuksessa mukana olleet ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ruotsalaisista noin joka kymmenes (12%) ja tanskalaisista vain hieman sitä useampi (14 %) tiesi ruokahävikin osuuden kokonaispäästöistä.
“On hienoa nähdä, että entistä useampi meistä on kiinnostunut ruoan ympäristövaikutuksista ja ruokahävikkikysymyksestä – ja että suomalaisten tietoisuus hävikin globaalista vaikutuksesta on jo paljon parempi kuin muualla Pohjoismaissa. Kuluttajana helpoin tapa välttää hävikkiä on ostaa ja valmistaa vain oikea määrä ruokaa – samalla tekee ympäristöllemme ison palveluksen”, kertoo Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman.
Ruokahävikkiä syntyy monessa eri ruokaketjun vaiheessa: maanviljelyssä, jatkojalostuksessa, kaupassa sekä kotitalouksissa ja ravintoloissa. Siksi ruokaketjun kokonaisvaikutusta hävikkiin on monesti vaikea hahmottaa.
Suomalaiset ovat kuitenkin sitoutuneita ruokahävikin vähentämiseksi. Kun samassa tutkimuksessa kysyttiin, kenellä on ensisijainen vastuu ruokahävikin vähentämisestä, oli vastauksena kuluttajat (67 % vastaajista).
“Vaikka hävikki on niin iso ja merkittävä asia ympäristöllemme, tutkimuksemme mukaan moni kuluttaja ajattelee, että heidän tulisi löytää asialle ratkaisu itse. Se tuntuu ehkä hieman liian suurelta yksilötason vaatimukselta. Moni meistä ei myöskään ottaisi harteilleen esimerkiksi siirtymistä täysin fossiilittomaan sähköntuotantoon maailmanlaajuisesti. Sen sijaan vastuu taitaa kuulua enemmänkin poliittisille ja vastaaville päättäjille”, toteaa Böckelman.
Tutkimuksen mukaan vain 7 % vastaajista oli sitä mieltä, että ruokahävikin vähentäminen on ensisijaisesti poliittisten päättäjien vastuulla. Yhtä moni vastaajista ilmoitti, että ensisijainen vastuu on ruoanvalmistajilla.
“Kaikki meistä – kuluttajista poliitikkoihin, maanviljelijöistä ruoan valmistajiin ja kauppoihin – voimme tehdä osamme hävikin vähentämiseksi, niin isojen kuin pienten ympäristötekojen kautta. Mikään teko ei ole liian pieni”, kertoo Böckelman lopuksi.
-
Tätä kysyttiin:
Arvioi kuinka suuri osuus ruokahävikillä on maailmanlaajuisesta kasvihuonepäästöistä
Yli 50 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä | 1,6 % |
25 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä | 35,8 % |
10 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä | 24,4 % |
5 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä | 8,6 % |
2 % maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä | 3,1 % |
EOS | 15,4 % |
- Kantar TNS:n toteuttamaan nettitutkimukseen osallistui 1020 suomalaista iältään 18–74-vuotiaita.
- Ajankohta 25.6.–5.7.2020.